– Hallitus on omilla päätöksillään aiheuttanut Suomeen massatyöttömyyden, ja nyt ollaan puuttumassa työttömyyskorvauksiin. Tämä esitys tulee lisäämään tarvetta muihin tulonsiirtoihin kuten toimeentulotukeen, jonka tulisi olla viimesijainen tukimuoto, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Hanna Mäntylä 24.10.2014.
Tiistaina kesätauolta palannut eduskunta aloitti ensitöikseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikkaavan esityksen käsittelyn. Sen on allekirjoittanut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Mäntylä jätti kesällä hallituksen henkilökohtaisista syistä. Lakiesitystä puolusti eduskunnassa uusi ministeri Pirkko Mattila.
Mäntylän lisäksi lakiesityksen on allekirjoittanut pääministerin sijaisena toiminut Timo Soini.
Hallituksen politiikka nojaa myyttiin laiskasta järjestelmän hyväksikäyttäjästä.
Ensi vuoden alusta työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Alle kolmen vuoden työhistorialla se lyhenee 300 päivään. Omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotettu ansio-osa alenee ja pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosasta ja korotetusta ansio-osasta luovutaan.
– Suomessa työttömyyspäivärahan kesto on kansainvälisesti pitkä, mikä lisää riskiä siihen, että työttömyys pitkittyy ja sitä kautta työllistyminen vaikeutuu entisestään. Jo kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen työllistyminen on olennaisesti vaikeampaa. Siksi kaikki toimet, joilla työttömäksi jäänyt saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, ovat tärkeitä, perussuomalaisten Mattila perusteli.
Hän olikin ainoa perussuomalainen, jolla oli asiaan mitään sanottavaa lähes kaksi tuntia kestäneen keskustelun aikana.
Työttömyys talouspolitiikan keskiöön
Kuten arvata saattaa, vasemmisto-oppositio ei niellyt hallituksen perusteluja. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi tämän ja kaikkien muiden työttömyysturvaa heikentävien esitysten perustuvan ajattelumalliin, jonka mukaan Suomen työttömyys johtuisi työttömien työhaluttomuudesta tai puuttuvista kannustimista hakea töihin.
– Tosiasiassahan tämän maan suurin ongelma tällä hetkellä on juuri työvoiman kysynnän puute ja työpaikkojen puute.
– Työttömien aseman kurjistamisen sijaan tulee panostaa työllisyyttä ja kasvua edistävään finanssipolitiikkaan, omaehtoisen opiskelun helpottamiseen, palkkatuen riittävyyteen ja työttömyysturvan byrokratian karsimiseen, Andersson sanoi.
Vasemmistoliitto vaatii työttömyyden vähentämistä talouspolitiikan keskiöön.
– Vasemmistoliitto haluaa valvonnan lisäämisen sijaan karsia työttömyysturvan byrokratiaa, vähentää sanktioita ja karensseja sekä parantaa mahdollisuuksia opiskella työttömyystuen turvin. Palkkatuelle pitää taata riittävät määrärahat, ja työllistämisen helpottamiseksi palkkatukea pitäisi uudistaa niin, että työttömän työnhakijan palkkaavan yrityksen sivukuluja alennettaisiin määräajaksi.
Eliitin puhe ei muutu
Anna Kontulan mukaan pelko pitkäaikaistyöttömyydestä suomalaisessa järjestelmässä jo nyt kannustaa ottamaan vastaan työtä niin nopeasti kuin mahdollista.
– Valitettavasti se lisää myös ihmisten halua hakeutua muihin kategorioihin, esimerkiksi hoitovapaille, sairauspäivärahoille ja harmaan talouden piiriin, ja myös nämä virrat pois työttömyystilastoista ovat merkittäviä, hän sanoi.
Kontulan mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että keskimääräinen työttömyysjaksojen pituus lyhenisi tilanteessa, jossa työvoimapulaa ei ole.
– Hallituksen politiikka nojaa myyttiin laiskasta järjestelmän hyväksikäyttäjästä. Tässä ei ole mitään uutta. Tällainen on ollut eliitin puheenparsi jo kauan ennen kuin työttömyysturva edes keksittiinkään, mutta mihinkään tutkimukseen tai tosielämään se ei perustu.