Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt väkivaltaiseen natsismiin puuttumisen, mikäli poliisi ja poliittinen johto näin päättävät tehdä, toteavat Äärioikeisto Suomessa -kirjan kirjoittajat Li Andersson, Mikael Brunila ja Dan Koivulaakso. He kommentoivat natsien uhriksi joutuneesta Jimi Karttusesta alkanutta keskustelua yhteisessä kirjoituksessaan.
Lainsäädäntöä suurempana ongelmana kolmikko pitää Suomessa vähättelevää asennetta, jolla fasistisiin ryhmittymiin ja niiden muodostamaan uhkaan on suhtauduttu.
”Riippumatta siitä lähdetäänkö lainsäädäntöä muuttamaan, voidaan väkivaltaiseen natsismiin puuttua myös heti. Keinoja ovat esimerkiksi poliisilain tai lain järjestäytyneestä rikollisryhmästä soveltaminen. Poliisilakia käytetään Suomessa jatkuvasti myös rauhanomaisiin mielenosoituksiin puuttumiseen. Jälkimmäisessä taas viitataan suoraan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.”
Meidän on tehtävä vastuullista politiikkaa fasistisen väkivallan kitkemiseksi. Siihen toimii parhaiten avoin ja demokraattinen yhteiskunta.
Poliisit samaan aikaan Vuosaaressa
Andersson, Brunila ja Koivulaakso huomauttavat, että kun ”mikä tahansa muu ryhmä osoittaa Suomessa mieltään, on paikalla lähtökohtaisesti poliisipartioita. Samana päivänä kuin Jimi pahoinpideltiin hengiltä Elielinaukiolla poliisilla oli useita kymmeniä poliiseja estämässä kulun rasisminvastaisen mielenosoituksen ja rasistikokoontumisen välillä Vuosaaressa. Asema-aukiolla, jossa on muutenkin käytännössä aina virkavaltaa paikalla, ei nyt ollut partioita puuttumassa tilanteeseen”.
Kolmikon mukaan ”Jimin traagisen kuolemantapauksen ja sen aiheuttaman surun ja vihaisuuden keskellä meidän on tehtävä vastuullista politiikkaa fasistisen väkivallan kitkemiseksi. Siihen toimii parhaiten avoin ja demokraattinen yhteiskunta, joka ei rajoita sanan- ja kokoontumisvapautta tarpeettomasti mutta suhtautuu väkivaltaisiin kansanryhmää vastaan kiihottaviin ryhmiin lainsäädännön mukaisesti”.
”Siitä vaan soveltamaan lakia”
Myös juristin koulutuksen saaneen bloggari Sakari Timosen mukaanlaissa on jo nykyisin monta pykälää, joita voidaan käyttää Suomen vastarintaliikettä vastaan.
Suomen vastarintaliike pyrkii kumoamaan väkivaltaisesti laillisen yhteiskuntajärjestyksen, joten siihen voidaan käyttää rikoslain pykälää valtiopetoksen valmistelusta. Järjestö on myös sotilaallisesti organisoitunut, mistä on oma pykälänsä.
Ehkä viisainta Timosen mielestä olisi kuitenkin kohdella heitä tavallisen rikollisryhmän jäseninä.
”Ei haluta aidosti puuttua”
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopistosta on hieman eri mieltä järjestäytyneen rasismin kriminalisoimista Perustuslakiblogissa .
”Jos tiettyä moitittavaa toimintaa koskeva rikosoikeudellinen sääntely piilotetaan usean rikosoikeudellisen säännöksen sisälle toimintaa nimenomaisesti koskevaa omaa säännöstä säätämättä, lainsäätäjä ei välitä kansalaisille selkeää viestiä toiminnan moitittavuudesta ja siitä, että yhteiskunta suhtautuu torjuvasti mainittuihin tekoihin.”
”Jos rasististen järjestöjen toimintaa halutaan aidosti pitää moitittavana, vastaus, jonka mukaan toimintaan voidaan jo puuttua usean muunlaista käyttäytymistä kriminalisoivan rikoslain säännöksen avulla, ei yksinkertaisesti vakuuta. Syntyy pikemmin vaikutelma, että asiaan ei haluta aidosti puuttua”, Melander kirjoittaa.
Melanderin mukaan rikoslakia käytetään esimerkiksi luvattomien arpajaisten järjestämiseen, mutta rasismin torjuminen on yhteiskunnallisesti huomattavasti painavampi tavoite.
”Vuonna 2016 olisi vihdoin aika saattaa Suomen rikoslaki vastaamaan Suomen vuonna 1970 YK:n rotusyrjintäsopimuksen asettamia vaatimuksia”, hän toteaa.