KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Jotaarkka Pennanen: ”Viihdesarjat tuputtavat röyhkeyttä ja itsekkyyttä”

70-vuotias Jotaarkka Pennanen ei ole hellittänyt työnteosta, vaikka olisi oikeutettu jo eläkepäiviin. Hän haluaa edelleen ohjata ja kirjoittaa.

70-vuotias Jotaarkka Pennanen ei ole hellittänyt työnteosta, vaikka olisi oikeutettu jo eläkepäiviin. Hän haluaa edelleen ohjata ja kirjoittaa. Kuva: Annina Mannila

Jotaarkka Pennanen toivoo, että liberaali porvaristo ja työväenliike löytäisivät toisensa, jotta ne yhdessä voisivat tuoda esiin humanistisia näkemyksiä itsekeskeisen kilpailufilosofian sijaan.

Siskotuulikki Toijonen
1.10.2016 13.00

Jotaarkka Pennanen

Syntynyt 17. 5. 1946.

Valmistui teatteriohjaajaksi Suomen teatterikorkeakouluosastolta, työskennellyt muun muassa Turussa, Lahdessa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella.

Toiminut Jyväskylän ja Lahden kaupunginteattereiden johtajana sekä Helsingin kaupunginteatterin päänäyttämön johtajana. Ohjannut myös useita tv-elokuvia.

”Taiteilijalla on vastuu välittää elämyksiä, joita suurista klassikoista saa.”

Saanut valtion kolmivuotinen taiteilija-apurahan ja lukuisia tunnustuksia ja palkintoja.

Asuu Tampereen Pispalassa vaimonsa näyttelijä Aliisa Pulkkisen kanssa.

Mitä voi tulla miehestä, joka luki Kommunistisen manifestin 16–17-vuotiaana märkäkorvana. Miehestä, joka sai äidiltään runoilija Anja Vammelvuolta ja isältään kirjailija, toimittaja Jarno Pennaselta nimikseen Jotaarkka Aleksis Vissarion.

Jotaarkka-nimestä sen kantaja on aina pitänyt, tuleehan nimi Joel Lehtosen samannimisestä sadusta. Ehkä enteellistä tulevia toimia silmälläpitäen oli, että Jotaarkkan kolmas etunimi on Vissarion, joka on Stalinin isän nimi. Toisesta etunimestä, Aleksis puhumattakaan.

Jarno Pennasen äiti oli kirjailija Ain’Elisabeth Pennanen ja isä näyttelijä ja teatterinjohtaja Aarne Orjatsalo. Taitelijasuvun vesalla ei ole aina ollut niin helppoa, vaikka hän myöntääkin saaneensa vahvat taiteelliset ja poliittiset elämäneväät.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Tunnetut vanhemmat antoivat pahantahtoisille ihmisille aseen. Joskus ajattelin, että olisinpa orpo. Oli harmillista, kun väitettiin, että onnistuessani teatteriohjaajana, onnistuin vanhempieni ansiosta.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt teatteriohjaaja pohti nuorena ruvetako taiteilijaksi vai poliitikoksi? Taiteen ja politiikan suhde tulee esille myös hänen kirjoittamassaan, mutta ei vielä julkaistussa isoisänsä Aarne Orjatsalon elämäkerrassa.

– Olen aina ollut monista asioista kiinnostunut alkaen tähtitieteestä politiikkaan ja kaikesta siltä väliltä. Jossain vaiheessa tajusin, että teatteri pitää sisällään kaikki kiinnostukseni kohteet, myös eri taidelajit. Niinpä pääsin jo 19-vuotiaana Suomen teatterikoulun Korkeakouluosastoon, kertoo ansioitunut ja palkittu ohjaaja.

Väärää talouspolitiikkaa

Pennanen seuraa edelleen tiiviisti politiikkaa ja yhteiskunnallisia tapahtumia. Nykyään hän ei kuulu mihinkään puolueeseen, mutta kantoi aikoinaan SKP:n puoluekirjaa.

– Omaan poliittiseen kantaani vaikutti perhetaustani ja se, että olin asunut Neuvostoliitossa ja minulla oli ja on ystäviä siellä. Tiesin, että se todellisuuskuva, mitä ”vähemmistöläiset” tuputtivat Neuvostoliitosta, ei pitänyt paikkaansa. Silmäni avautuivat, kun tutustuin kirjaan marxilais-leniniläisestä etiikasta, jossa todisteltiin, että Kristus ei ole ollut olemassa. Sekö muka on tieteellistä etiikkaa! Sillä ei ole kristillisen etiikan kannalta mitään merkitystä, onko Kristus ollut olemassa vai ei. Materialistisen filosofian ristiriitaisuudet ja poliittinen tarkoitusperäisyys saivat minut eroamaan puolueesta.

Kirjassaan Elämää pienempi näytelmä Pennanen pohtii neuvostokommunismin ja radikalismin suhdetta.

– Kaikki ääriliikkeet, islamilaisuus ja uusfasismikin ovat radikalismia. Kysymys on siitä, minkälaisia arvoja radikalismilla puolustetaan. Me tarvitsemme yhteiskunnassa kokonaisvaltaista, kriittistä ajattelua markkinatalouden suhteen. On monia uhkakuvia siitä, mitä tapahtuu, kun Euroopassakin tulee olemaan yhä enenevässä määrin köyhiä ihmisiä. Heillä on vahvasti muistissa paremmat ajat, ja tämä jos mikä saa aikaan negatiivista radikalisoitumista.

Pennanen tähdentää, että useat kansainväliset taloustieteilijät ovat varoitelleet siitä, että tuloerojen kasvaessa häviö koituu koko tuotannolle, myös kapitalisteille.

– Talouden moottori on keskiluokka, kun sen ostokyky heikkenee, taloudella menee huonosti. Niin kuin meillä Suomessa parhaillaan, sillä nykyisen hallituksen talouspolitiikka on aivan kammottavalla tavalla väärää.

Surkeinta on se, että köyhätkin suomalaiset luottavat nykyisiin vallanpitäjiin ja äänestävät heitä. Nykyinen poliittinen ja kulttuurinen ilmapiiri huutaa Pennasen mielestä suurempaa linjaa oppositiolta.

– Se, mitä työelämässä robotiikan ja digitalisaation myötä tapahtuu, on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle oppositiossa. Työpaikkoja häviää yhä enemmän. Lisäksi Eurooppaan on tullut ja tulee valtava määrä ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä. Nykyinen hallitus joko ei ymmärrä tai välitä tulevasta muutoksesta työelämässä. Nyt pitäisi puhua lyhyemmistä työpäivistä työajan lisäämisen sijaan.

Viihde ei ole harmitonta

Kulttuurin saralla puhtaasti kaupallisen viihdekulttuurin voimakas kasvu huolettaa Pennasta.

– Saippuasarjat syöttävät meille ilta illalta porvarillisen elämäntavan ihanuutta. Erilaiset reality-sarjat ja viihteelliset keskusteluohjelmat tuputtavat kilpailuhenkeä, röyhkeyttä ja itsekkyyttä. On valitettavaa, että työväenliike on unohtanut sen perusasian, että sivistys ja kulttuuri ovat edullisia koko yhteiskunnan kehitykselle. Se näkyy varsinkin kunnallispolitiikassa. Jos liberaali porvaristo ja työväenliike löytäisivät yhteisen linjan, ne voisivat yhdessä saada paljon hyvää aikaan tuomalla esiin humanistisia näkemyksiä itsekeskeisen kilpailufilosofian sijaan.

Pennanen myös toivoo, että nykyisen hallituksen kulttuurivihamielisyys on saanut opposition heräämään. Hänen mielestään on järkyttävää, että vanha kulttuuripuolue kokoomuskin on voinut nimittää täysin osaamattoman kulttuuri- ja opetusministerin.

Jotaarkka Pennasen ohjaajantyötä on ohjannut intohimo niin taiteeseen kun elämäänkin.

– Lähes jokainen työni on ollut jollain tapaa henkilökohtainen, tai niiden teemat ovat limittyneet joko henkilökohtaiseen elämään tai yhteiskunnan murroksiin. Taiteilijalla on vastuu välittää katsojalle elämyksiä, joita suurista klassikoista saa.

Pennanen ei ole hellittänyt työnteosta, vaikka olisi oikeutettu jo eläkepäiviin.

– Haluaisin ohjata vielä Shakespearen näytelmän Rikhard II. Se käsittelee ihmisen suhdetta valtaan tuoden toisaalta esille vallan ruokkiman narsismin ja toisaalta sen turhuuden.

Elämää pienempi näytelmä -kirjassaan Pennanen siteeraa J. W. Goethea uskoen, että taiteilijan tehtävä on kuvata omaa aikaansa, mutta silti hän voi tuottaa vain välähdyksiä elämän koko suuruudesta.

– Teatteri ja taide parhaimmillaan antavat voimaa ja rikkautta suhteessa elämään, Jotaarkka Pennanen lopuksi muistuttaa.

Jotaarkka Pennanen

Syntynyt 17. 5. 1946.

Valmistui teatteriohjaajaksi Suomen teatterikorkeakouluosastolta, työskennellyt muun muassa Turussa, Lahdessa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella.

Toiminut Jyväskylän ja Lahden kaupunginteattereiden johtajana sekä Helsingin kaupunginteatterin päänäyttämön johtajana. Ohjannut myös useita tv-elokuvia.

”Taiteilijalla on vastuu välittää elämyksiä, joita suurista klassikoista saa.”

Saanut valtion kolmivuotinen taiteilija-apurahan ja lukuisia tunnustuksia ja palkintoja.

Asuu Tampereen Pispalassa vaimonsa näyttelijä Aliisa Pulkkisen kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

– Kirjassamme on monenlaisia esimerkkejä haitallisesta vallankäytöstä, Minea Koskinen sanoo.

Öyhökratiassa keskusteleva luokka huutaa itselleen

– Runo asunto-osakeyhtiölaista on kuulemma jossain taloyhtiössä kehystettynä seinälle, JarkkoTontti myhäilee.

”Itse kullakin on jokin haava” – Addiktio sortaa romaanissa isän ja tyttären

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään