Vasemmisto ja vihreät ovat Ruotsissa kysyneet, onko eettisesti hyväksyttävää, että yksityisessä voitontavoittelussa käytetään pelimerkkeinä sairaita, alaikäisiä lapsia ja tulevaisuuttaan rakentavia koululaisia. Samoin on arvosteltu nopeaa omistuksen keskittymisestä ja siirtymistä ulkomaalaisomistukseen.
Varoittavana esimerkkinä on pidetty Ruotsin apteekkilaitosta. Oikeistohallitus vapautti kilpailun 2009 ja myi 466 valtion apteekkia yksityisille. Nyt ne ovat fuusioituneet neljään suureen ketjuun, eikä keskittyminen lopu. Suurin yksityinen ketju on Apotek Hjärtat, jonka omistaa pääomasijoitusyhtiö Altor. Se kierrättää rahojaan Jersey-saaren kautta.
Yksityiset lupaavat tehokuutta ja säästöjä kunnille ja valtiolle, kun ne tarjoavat palvelujaan vaikkapa palvelualoitteessa. Mutta voiko yritysten laskelmiin luottaa? Jyväskylän kaupunki totesi, että teatterin kilpailuttaminen perustui hyvin puutteellisiin laskelmiin.
Potilaille ilmoitettiin illalla, että huomenna lääkärit ja hoitajat eivät tule enää töihin.
Lukioita ja sairaaloita konkurssiin
Ruotsissa on nähty karmaisevia esimerkkejä yksityistämisistä, jotka ovat perustuneet vääriin liiketaloudellisiin laskelmiin.
Karlstadissa meni vararikkoon vuonna 2013 yksityinen liikuntapainotteinen lukio. Koulun omistaja Jan Walther oli laskenut väärin koulutuksen kustannukset. Konkurssissa 12 opettajaa menetti työpaikkansa ja 55 oppilasta lukiopaikkansa. Dagens Nyheter -lehti kirjoitti 3.7.2013 ”moraalittomasta konkurssista”.
Samoin vuonna 2013 meni vararikkoon suuri yksityinen lukiokonserni John Bauer Gymnasiet. Kaikkiaan 36 lukiota eri puolilla Ruotsia joutui lopettamaan toimintansa konkurssin takia. Lähes 11 000 oppilasta menetti lukiopaikkansa. Expressen-lehti uutisoi 26.3.2014, että omistajista tuli miljonäärejä, mutta tuhansilta lukiolaisilta meni korkeakoulupaikka.
Lehti kertoo miten oppilaita houkuteltiin lukioihin ilmaisten salkkumikrojen avulla. John Bauer -katastrofin jälkeen Ruotsin vihreä Miljöpartiet muutti kantaansa yksityistämisiin ja palvelualoitteeseen. Puolue oli aikaisemmin kannattanut ”valinnanvapautta”.
Opettajien ammattilehdessä on keskusteltu Ruotsin romahtaneista PISA-tuloksista. Yksityiskoulujen aikana Ruotsi on pudonnut Pohjoismaiden huonoimmaksi ja reilusti OECD:n keskitason alapuolelle. Vasemmistopuolueen Flamman-lehti syytti 19.7.2013 yksityiskouluja kermankuorinnasta ja liikevoiton tavoittelusta oppimisen kustannuksella, mikä näkyy nyt PISA-tuloksissa.
Jönköpingin läänissä terveyskeskukset ulkoistettiin Hälsoteamet-yhtiölle. Se meni vararikkoon elokuussa 2014, jolloin yli 6 500 potilasta jäi vaille hoitoa. Potilaille ilmoitettiin illalla, että huomenna lääkärit ja hoitajat eivät tule enää töihin.
Konkurssipesän selvityksen yhteydessä tuomioistuin joutui selvittämään harhauttiko Hälsoteamet tahallisesti kuntia saadakseen terveyskeskuspalvelut haltuunsa. Syytettä ei lopulta nostettu, vaan yhtiön kirjanpidossa katsottiin olleen ”vakavia puutteita ja taloudellista sinisilmäisyyttä” (SVT 17.5.2015).
Tukholmassa meni viime toukokuussa vararikkoon yksityinen synnytyssairaala BB Sophia. Dagens Medicin -lehden mukaan (12.2.) kannattavuuslaskelmat oli alun alkaen tehty ammattitaidottomasti. Tukholman alueella synnyttää vuosittain 29 000 naista, joista huomattava osa on maahanmuuttajia. BB Sophian liikeidea oli tarjota synnytyksiä varakkaille ruotsalaisnaisille. Tavoite oli 4 000 synnytystä vuodessa, mutta yhtiö pääsi vain 2 500:aan. Lääketieteen tohtori Annika López syytti yhtiötä naiivista kermankuorinnasta (Dagens Nyheter 26.5.).
Gallupit kääntyneet
Epäonnistuneet yksityistämiset ovat herättäneet laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Yksityiset terveysfirmat ja koulut ovat todenneet yksityistämisvauhdin hidastuneen. Kun yksityistäminen alkoi 1990-luvulla, sillä oli selvä tuki. Nyt konsultti- ja lobbausfirma Grant Thornton syyttää tiedotusvälineitä yksityistämisen vastaisen mielipiteen lietsonnasta.
”Poliittisessa mielipiteessä näkyy epävarmuus ja puolueiden erot ovat jyrkentyneet. Olemme menossa takaisin vahvempaan valtiolliseen talouteen”, yhtiö totesi katsauksessaan marraskuussa 2014 (Den privata vård- och omsorgsmarknaden ur ett finansiellt perspektiv).
Gallupien mukaan kansalaismielipide on Ruotsissa kääntynyt yksityistämisiä vastaan. Novus- ja SOM-mielipidetutkimuslaitosten mukaan valinnanvapautta arvostetaan edelleen, mutta yksityinen voitontavoittelu ei sovi hyvinvointipalveluihin ja koulutukseen.
Ruotsalaisista 85 prosenttia katsoo, että valtio ja kunnat ovat parhaita terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajia. Vain 5–17 prosenttia pitää yksityisiä kouluja, päiväkoteja, kouluja, sairaaloita ja sosiaalipalveluja parhaina.
Enemmistö ruotsalaisista piti apteekkien yksityistämistä huonona asiana ja 66 prosenttia hyväksyi voitontavoittelun rajoittamisen yksityissairaaloissa. Rautatieliikenteen haluaa palauttaa valtiolliseen omistukseen 70 prosenttia.
Gallupien vauhdittamana Ruotsin demaripuolueessa suunnitellaan lainsäädäntöä, joka sosiaali- ja terveyssektorilla sekä sivistystoimessa rajoittaisi yksityisyritysten liikevoiton kahdeksaan prosenttiin sijoitetulle pääomalle. Yksityisten hoiva- ja kouluyritysten liitto Svenskt Näringsliv pitää hanketta sodanjulistuksena, yksityisen yritteliäisyyden rajoittamisena ja paluuna marxismiin.