KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kutsu hyvien ihmisten ja pelastusliivien saarelle

Lapset ruokailivat pakolaisleirillä Lesboksen saarella syyskuun lopussa.

Lapset ruokailivat pakolaisleirillä Lesboksen saarella syyskuun lopussa. Kuva: Lehtikuva/Louisa Gouliamaki

Tulkaa turisteiksi Lesbokselle! Näin kehottaa tamperelainen Minna Minkkinen, joka on ollut vajaat kaksi kuukautta vapaaehtoistöissä pakolaiskriisin yhä piinaamalla Kreikan saarella.

Tuula Kärki
22.10.2016 8.37
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Hiljentynyt virta

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n lokakuun 12. päivä päivitettyjen tilastojen mukaan Kreikkaan on saapunut viime vuoden alun jälkeen 1 028 118 pakolaista.

Kuluvana vuonna määrä on pienentynyt EU:n ja Turkin keväällä tekemän pakolaissopimuksen vuoksi. Sen nojalla pakolaiset käännytetään Kreikasta takaisin Turkkiin.

2016 tulijoita Turkista Kreikkaan on ollut 170 755, joista 168 427 on tullut meriteitse.

Kaikkiaan Eurooppaan on tullut kuluvana vuonna 335 807 henkilöä. Meritietä käytti 317 210. Välimerelle on hukkunut tai on kadoksissa 3 632 henkilöä.

6.–12. lokakuuta Välimeren valtioista suurimman joukon vastaanotti Italia. Sinne saapui 2 225 henkeä. Pudotusta edellisviikosta oli 79 prosenttia. Kreikkaan tuli 1 097 henkilöä. Vähennystä oli 11 prosenttia.

Italiaan pyritään Afrikan suunnalta, erityisesti Nigeriasta, Eritreasta, Guineasta, Norsunluurannikolta ja Somaliasta. Kreikkaan tullaan Syyriasta, Pakistanista, Irakista, Afganistanista ja Algeriasta.

Eurooppaan saavutaan myös Bulgarian, Espanjan ja Kyproksen kautta.

Pakolaiset tulivat ja turistit lähtivät. Näin kävi erityisesti Lesboksen saarelle viime vuonna, kun väki alkoi tulvia Turkkia lähimpänä olevalle EU:n saarelle. Tilanne on rauhoittunut, mutta yhä Lesboksella on tuhansia pakolaisia kahdella leirillä, pahimmista ajoista muistuttaa yhä pelastusliivien hautausmaa ja yhä tarvitaan avustusjärjestöjä auttamaan niin pakolaisia kuin paikallisia.

Paikalliset ovat menettäneet suuren osan toimeentulostaan.

– Jos haluaa olla vähän avuksi, ei tarvitse tulla vapaaehtoistöihin tänne eikä edes auttaa Suomessa. Voi tulla turistiksi, istua kahviloissa ja ravintoloissa, syödä ja juoda, ostaa tuliaisia, vuokrata autoja, käydä kiertoajeluilla, tamperelainen Minna Minkkinen vinkkaa.

600 000 pelastusliivit

Sosiaalialan moniottelija ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Minkkinen lähti elokuussa Lesbokselle, koska maailmantuska ei hellittänyt.

– Syyrian tilanne on jo vuosia jostain syystä koskettanut minua enemmän kuin mikään muu maailman konflikti tai kriisi, varmaankin lasten kohtalon takia, hän sanoo.

– Oli pakko tehdä jotain, mutta kun Syyriassa olisi ollut vaarana mennä henki, päätin lähteä seuraavalle pysäkille eli Lesbokselle.

Minkkinen kustansi matkansa kaupunginvaltuuston kokouspalkkioillaan, jotka piti alunperin käyttää ensi kevään kuntavaalikampanjaan.

– Pitää tehdä kampanja sitten jalkatyönä, hän sanoo.

Minkkinen löysi yhteyden avustusjärjestöihin internetin kautta, haki ja sai kutsun tulla siivoamaan rantoja ja leikittämään lapsia. Kolme viikkoa kului raivatessa veneitä, pelastusliivejä ja muuta roinaa rannoilta. Kyse ei ole pikku hommasta, sillä vuoden 2015 alun jälkeen pelastusliivejä arvioidaan jätetyn saaren rannoille 600 000 ja kumiveneitä 10 000.

– Kylässä, jossa asuu 150 asukasta, paljolti eläkeläisiä, ei paikallisten ole mitään mahdollisuuksia organisoida siivouksia. Minulle oli tärkeää, että järjestöni tekee hyvää paikallisille.

Työhön kuului myös olla ottamassa vastaan rantautuvia ihmisiä, vaikka tilanne on rauhoittunut vuoden takaisesta, koska merialueita valvotaan hyvin tarkkaan. Joitakin tulijoita Turkista Lesbokselle yhä pääsee.

Tiukka valvonta on kuitenkin lisännyt salakuljetuksia. Pikavenematka Turkista Lesbokselle kestää 12 minuuttia. Viimeiset metrit tulijat joutuvat uimaan.

– Tuon kolmen viikon aikana oli päivä, jolloin saapui kolme venettä. Muuten samana aikana tuli yhteensä kolme ryhmää, Minkkinen kertoo.

Äärettömän tylsää elämää

Nyt Minkkinen työskentelee pienemmällä Lesboksen kahdesta pakolaisleiristä, jakaa vaatteita ja teetä. Sinne on sijoitettu lapsiperheitä, vajaa tuhat henkeä. Toisella leirillä väkeä on moninkertainen määrä. Suurimmat ryhmät ovat syyrialaiset ja afganistanilaiset.

Leirit on tarkoitettu muutaman viikon oleskelua varten, mutta ihmiset asuvat niissä jopa vuoden.

– Ihmisillä on äärettömän tylsää. Heille ole töitä eikä lapsille kunnollista koulua, Minkkinen kuvailee.

Ihmiset haluavat pääasiassa Saksaan tai Kanadaan. Minkkinen ei kuitenkaan usko, että moni pääsee.

– Heidät käännytetään, lastataan laivaan ja viedään Turkkiin. En tiedä, mitä heille siellä tapahtuu.

Hän ei kysele pakolaisilta heidän kokemuksistaan tai reiteistään.

– He kertovat, jos haluavat. Ja kyllä monet kertovat.

Esimerkiksi nuori mies, joka käveli puolitoista vuotta Nepalista Turkkiin. Tai naisten ja lasten ryhmä, joka myi kaiken Afganistanissa ja pääsi niillä rahoilla Lesbokselle asti. Hinta oli 25 000 euroa.

Hyvien ihmisten saari

Minkkistä huolettaa myös lesboslaisten tulevaisuus.

– Pakolaisille on hirveää joutua lähtemään omasta maastaan. Mutta myös kreikkalaisille näillä saarilla tilanne on aivan kohtuuton.

Pääelinkeinosta, turismista, sanotaan kadonneen jopa 80 prosenttia. Töitä ei ole.

– Sen päälle Kreikassa on yhä talouskriisi. Juuri taas leikattiin eläkkeitä.

Siksi Minkkinen kehottaa suomalaisiakin matkustamaan Kreikan saarille.

– Itse palaan varmasti Lesbokselle turistina. Tälläkin reissulla aion käyttää jokaisen senttini paikallisiin palveluihin.

Minkkinen vakuuttaa, että lesboslaiset ovat juuri niin inhimillisiä ja lempeitä kuin mitä mediassa on kerrottu. He jaksavat auttaa.

– Ennen tänne tuloani en todellakaan tajunnut, miten merkittäviä ihmisiä täällä asuu. Mummot jaksavat ymmärtää pakolaisia, vaikka ovat todella joutuneet kärsimään tilanteesta.

Minkkinen kertoo majatalonsa isännästä, eläkkeellä olevasta merimiehestä, joka sanoo nähneensä merillä kaiken.

– Kun kriisi alkoi, se oli hänestä silti kauheaa. Veneitä tuli eikä ehtinyt tai pystynyt auttamaan kaikkia, vaikka halusi. Ja kuinka hirveää oli, kun vainajia ajautui rantaan.

– Kalastajat sanovat, että katsovat nyt merta eri lailla. Aiemmin meri oli se, joka antoi elannon, nyt sen näkee hukkuneiden viimeisenä sijana.

Minkkinen painottaa kuitenkin sitä, että elämä Lesboksella on rauhallista.

– Vuosi sitten tilanne toki oli aivan erilainen.

Saarelaiset olivat ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi. Palkinto meni Kolumbian presidentille.

– Se raivostutti minua, mutta paikalliset eivät asiaa juuri noteeranneet. Heille se ei olisi muuttanut mitään.

Nirsoilkoon edes vaatteista

Minkkinen sanoo, että vapaaehtoisissa on monenlaisia. On paljon nuoria ja naisia, on niitäkin, jotka hakevat extreme-kokemuksia.

– Niitähän täällä saa, jos ei ole tottunut työskentelemään hädänalaisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa, hän sanoo.

Hän arvioi, että häntä suojaa sosiaalialan ammattilaisuus.

– Vaikken ole tehnyt tällaista työtä ennen, olen koko työelämäni ollut tekemisissä enemmän tai vähemmän kriisitilanteissa olevien kanssa.

Vaatteiden jakaminen on yksi pakolaisleirin ikävimmistä töistä.

– Monien vapaaehtoisten on vaikea kestää sitä, että heistä ei tykätä. Meistä ei välttämättä tykätä, koska joudumme sanomaan ihmisille koko ajan ei. Ihmisiä on paljon ja ja vaatteita vähän. Vaatteet ovat usein rytkyjä ja pieniä kikkanoita, kun haluttaisiin tummaa ja peittävää.

– Kun ihmiset nirsoilevat vaatteissa, monen vapaaehtoisen ensimmäinen tunne on, että onpa epäkunnioittavaa, kun ei oteta sitä, mitä tarjotaan. Unohtuu, että ihmisen tulevaisuus on ihan auki, eikä tiedä yhtään, mitä tapahtuu. On hirveä stressi. Se vaate voi olla ainoa asia, johon hänellä on valtaa sanoa kyllä tai ei. Totta kai ihminen valikoi kivat vaatteet. Niin minäkin tekisin. Antaa vaan nirsoilla.

Alusvaatteita ja EU-politiikkaa

Lesboksella Minkkiselle on rävähtänyt päin naamaa se, kuinka vaikea uuteen maahan on kotoutua.

– Tämä kuulostaa karulta, mutta elämä jopa pakolaisleirillä on helpompaa kuin elämä suomalaisessa lähiössä. Täällä on tutun kulttuurin ihmisiä ympärillä, tuttu kieli, tutut tavat. Suomessa kukaan ei puhu sinulle ja jos puhuu, et ymmärrä, kieli on järjettömän vaikea etkä löydä töitäkään. Kamalin kohtalo on joutua eristyksiin.

Ihmisille, jotka kysyvät, miten Välimerellä olevia pakolaisia voisi auttaa, hän sanoo, että paras on tehdä vapaaehtoistyötä kotimaassa ja auttaa ihmisiä kotoutumaan.

– Täällä tarvitaan parempaa EU-politiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa, ei täällä muuta tarvita, vaikka toki kaikenlaista puuttuu, kuten sukkia tai alusvaatteita. Mutta ei niitä kannata tänne Suomesta raijata. Parempi antaa rahaa avustusjärjestöille.

Hän painottaa sitä, että kielikoulutusta pitää lisätä ja työnsaantia tukea. Maahanmuuttajia ei pidä eristää muista suomalaisista, ei esimerkiksi laittaa asumaan keskenään yhdelle asuinalueelle.

– Lisäksi pitää olla kulttuuritulkkeja, ihmisiä, jotka tulkitsevat maahanmuuttajille suomalaisia tapoja ja käytäntöjä. Ja päinvastoin.

– Ensimmäiselle polvelle kotoutuminen on tosi vaikeaa. Mutta totta kai siihen pystyy.

Hiljentynyt virta

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n lokakuun 12. päivä päivitettyjen tilastojen mukaan Kreikkaan on saapunut viime vuoden alun jälkeen 1 028 118 pakolaista.

Kuluvana vuonna määrä on pienentynyt EU:n ja Turkin keväällä tekemän pakolaissopimuksen vuoksi. Sen nojalla pakolaiset käännytetään Kreikasta takaisin Turkkiin.

2016 tulijoita Turkista Kreikkaan on ollut 170 755, joista 168 427 on tullut meriteitse.

Kaikkiaan Eurooppaan on tullut kuluvana vuonna 335 807 henkilöä. Meritietä käytti 317 210. Välimerelle on hukkunut tai on kadoksissa 3 632 henkilöä.

6.–12. lokakuuta Välimeren valtioista suurimman joukon vastaanotti Italia. Sinne saapui 2 225 henkeä. Pudotusta edellisviikosta oli 79 prosenttia. Kreikkaan tuli 1 097 henkilöä. Vähennystä oli 11 prosenttia.

Italiaan pyritään Afrikan suunnalta, erityisesti Nigeriasta, Eritreasta, Guineasta, Norsunluurannikolta ja Somaliasta. Kreikkaan tullaan Syyriasta, Pakistanista, Irakista, Afganistanista ja Algeriasta.

Eurooppaan saavutaan myös Bulgarian, Espanjan ja Kyproksen kautta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset