KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Panu Raatikainen: Yhteiskunnalliset uudistukset ja inhimillinen hinta

Kirjoittajan mukaan Thatcherin politiikka jättikin Britanniaan pysyvän ja suuren pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden joukon. Kuvassa Thatcherista kertovan kirjan mainos.

Kirjoittajan mukaan Thatcherin politiikka jättikin Britanniaan pysyvän ja suuren pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden joukon. Kuvassa Thatcherista kertovan kirjan mainos. Kuva: Lehtikuva/Oli Scarff

Kansan Uutiset
23.10.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Panu Raatikainen

Poliittisessa keskustelussa peräänkuulutetaan toistuvasti rohkeutta uudistaa yhteiskunnan rakenteita – tehdä ”välttämättömät uudistukset”. Varmasti onkin tilanteita, joissa jonkinlaisia uudistuksia on pakko tehdä. Mikä tahansa muutos ei kuitenkaan tarkoita muutosta parempaan.

Vaikka Stalin ja Mao olivat hirmuhallitsijoita, jotka murhauttivat poliittisia vastustajiaan ja toteuttivat raakoja puhdistuksia, suurimmat uhriluvut eivät tulleet teloituksista.

Vaikka politiikka tuottikin jonkin aikaa toivottuja vaikutuksia, juuri se myös aiheutti lopulta uuden taantuman.

Stalinin Neuvostoliitossa toteutettiin vuodesta 1929 alkaen maatalouden kollektivisointi – maatilojen ottaminen yhteiskunnan haltuun. Se oli ripeästi toteutettu laaja rakenteellinen uudistus: tavoitteena oli maatalouden modernisointi, sen toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen. Laajempana pyrkimyksenä oli teollistaa maa rivakasti ja turvata tehokkaammin ravinto lisääntyvälle teollisuustyöläisten joukolle.

Käytännössä Neuvostoliiton maatalous oli kuitenkin pian täydessä kaaoksessa, ja huono satovuosi sai aikaan valtavan nälänhädän. Se vaati vuosina 1930–33 eri arvioiden mukaan 4–8 miljoonaa ihmishenkeä.

Vuosina 1958–60 Maon Kiinassa toteutettiin Suuri harppaus. Tavoitteena oli tehdä kehittymättömästä maatalousyhteiskunnasta moderni ja teollistunut yhteiskunta. Erityisesti teräksen tuotannolle asetettiin kovat tavoitteet. Harppaus kuitenkin aloitettiin maatalouden tehostamisesta kollektivisoinnilla.

”Porvarilliselle” tieteellis-teknologiselle tiedolle viitattiin kintaalla ja uudistuksessa sovellettiin erilaisia huuhaa-teorioita. Nälänhädän uhkaa ei tunnistettu, ja varoituksia ei kuunneltu. Viljaa meni samaan aikaan paljon vientiin: Mao halusi pitää ulospäin yllä kuvaa, että Kiinalla menee hyvin. Seurannut maailmanhistorian suurin nälänhätä vaati vuosina 1958–1961 arviolta 20–30 miljoonaa kuolonuhria.

Sekä Kiinassa että Neuvostoliitossa toki tapettiin uudistuksia vastustaneita talonpoikia. Valtaosa kuolonuhreista ei kuitenkaan syntynyt natsi-Saksan holokaustin tapaan järjestelmällisillä tuhoamisleireillä, vaan radikaalin uudistusohjelman jääräpäisestä läpiajamisesta: he olivat yhteiskunnan rakenteellisen uudistamisen sivullisia uhreja.

Massiiviseen nälänhätään johtaneet uudistukset eivät kuitenkaan ole olleet kommunistien yksinoikeus. Räikeä esimerkki on myös se, kuinka brittiläinen imperiumi teki Intiasta ”sivistynyttä” yhteiskuntaa. Maa valjastettiin tuottamaan raaka-aineita briteille. Ruuan sijasta osa intialaisia pakotettiin viljelemään esimerkiksi indigoa kankaiden värjäykseen ja unikkoa oopiumia varten. Maan omia viljelyskasveja korvattiin muualta tuoduilla herkemmillä kasveilla. Intian aiempi hajautettu maatalous korvattiin keskitetyllä, erikoistumiseen perustuvalla järjestelmällä, joka oli altis ongelmille kuivempina vuosina.

Kaiken tämän seurauksena Intiaa koettelivat brittihallinnon aikana lukuisat laajat nälänhädät, joissa kuoli kymmeniä miljoonia intialaisia. Laajimpia näistä olivat Bengalin suuri nälänhätä vuonna 1770 (noin 10 miljoonaa kuollutta), Intian ”Suuri nälänhätä” 1876–78 (noin 5–10 miljoonaa kuolonuhria) ja vuosien 1896–97 nälänhätä (noin 5 miljoonaa kuollutta).

Kyse ei myöskään ollut niinkään ruuan absoluuttisesta puutteesta kuin sen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja brittihallinnon välinpitämättömyydestä. Britit eivät käyttäneet viljavarastoja hädänalaisten auttamiseen vaan tekivät voittoa myymällä koko ajan viljaa ulkomaille. Brittien vallitseva ideologia oli suoraviivainen liberalismi. Sen mukaan valtion ei pidäkään puuttua nälänhätään vaan markkinat palauttavat luonnollisen tasapainon.

Teollistuneissa ja vauraissa länsimaisissa demokratioissa ei ole ollut tällaisia suuria nälänhätiä. Niidenkin kohdalla voidaan kuitenkin keskustella erilaisten yhteiskunnallisten uudistusten aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä.

Esimerkiksi Britannian ikonisen pääministerin Margaret Thatcherin rinnastaminen Staliniin olisi tietysti kohtuutonta. Kuitenkin myös Thatcherin ajamien rakenteellisten uudistusten inhimillinen hinta oli kova. Hän piti itsepäisesti kiinni monetarismista, talouskurista ja vahvan punnan politiikasta. Thatcher vähät välitti esimerkiksi 365 taloustieteilijän allekirjoittamasta avoimesta kirjeestä, jossa vaadittiin suunnanmuutosta.

Talous kyllä lähti lopulta kasvuun ja inflaatio laskuun, ja rikkaat rikastuivat, mutta uudistuspolitiikka myös synnytti Britanniaan historiallisen korkean työttömyyden. Miljoonia ihmisiä tuomittiin köyhyyteen ja lohduttomaan epätoivoon. Thatcherin politiikka jättikin maahan pysyvän ja suuren pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden joukon. Lapsiköyhyys moninkertaistui, ja itsemurhien määrä kohosi.

Vaikka politiikka tuottikin jonkin aikaa toivottuja vaikutuksia, juuri se myös aiheutti lopulta uuden taantuman. Koulutusleikkaukset myös heikensivät yhteiskunnan myöhempää kykyä uudistua.

Kohtuuttomasti inhimillistä kärsimystä aiheuttaneilla radikaaleilla rakenteellisilla uudistuksilla näyttää olleen joitakin yhteisiä piirteitä.

Yksinkertaista ja suoraviivaista mallia on ajettu käytäntöön kiireellä ja jääräpäisesti. Silmät on ummistettu yhteiskunnan ja sen eri vaikuttavien osien monimutkaisuudelta. Eri alojen asiantuntijoiden varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Perusteltu kritiikki on leimattu ideologiseksi muutosvastarinnaksi ja jätetty huomioimatta.

Kuulostaako tutulta?

Kirjoittaja on dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Kokoomuksen kannatus on romahtanut myös HS-gallupissa.

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset