Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jättänyt eduskunnalle aloitteen kuuden tunnin työaikakokeilusta. Aloitteessa esitetään useita aloja kattavaa kokeilua, jolla selvitetään lyhyemmän työajan taloudelliset, hyvinvoinnilliset, työllistävät ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset.
Kokeilu olisi ryhmän mielestä syytä järjestää yhteistyössä vapaaehtoisten työnantajien ja ammattiliittojen kanssa.
90-luvulla kokeiltiin
Ruotsissa työajan lyhentämistä kokeillaan Göteborgissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Ryhmä arvioi, että kokeilun tulokset ovat alustavan myönteisiä. Työn tuottavuus on noussut työn tehostumisen, paremman työhyvinvoinnin ja huolellisemman työn jäljen seurauksena.
Suomessa järjestettiin 1990-luvulla työajan lyhentämiskokeilu, johon osallistui noin kolmekymmentä työnantajaa sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Tuolloin lyhyemmän työpäivän todettiin parantavan tuottavuutta monilla aloilla.
90-luvun kokeilulla oli julkisella sektorilla myös työllistämistavoite: Työllistämisvaroja käyttämällä työtä jaettiin useammille työntekijöiden toimeentuloa vaarantamatta.
Aika uusia kokeilu
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen mielestä nyt olisi aika kokeilukulttuurin hengessä selvittää työajan lyhentämisen vaikutuksia uudemman kerran.
– Työelämä on muuttunut 1990-luvusta pitkin harppauksin. Teollisuuden lisäksi monilla ajatustyötä tekevillä aloilla työn parempi jakaminen voisi nostaa tuottavuutta. Yhä useampi työnantaja painottaa työn tulosta kellokortin lukemisen sijaan, Pekonen sanoo.
Hän huomauttaa, että tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehityksen lisäksi olisi syytä selvittää työn jakamisen ja lyhennetyn työajan työllisyysvaikutuksia.
– Korkean työttömyyden selättäminen vaatii uutta ennakkoluulottomuutta, Pekonen toteaa.
Työn tuottavuus nousisi
Ryhmä arvioi, että pääministeri Juha Sipilän johtaman porvarihallituksen työelämäpolitiikka on kulkenut toiseen suuntaan. Kilpailukykysopimuksessa pidennetään työaikaa, mikä uhkaa laskea työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden, heikentää työllisyyttä sekä vähentää työhyvinvointia.
– Ruotsin kokemukset ja Suomen 90-luvun kokeilu viittaavat siihen, että tuottavuus voi nousta työaikaa lyhentämällä samalla, kun työpahoinvoinnin kustannuksia vähennetään ja työtä jaetaan. Tekemällä ennakkoluulottoman kokeilun voimme selvittää, toimiiko sama nykypäivän Suomessa, Pekonen sanoo.
Aloite työajan lyhentämiskokeilusta on osa vasemmistoliiton Tolkkua työelämään -kampanjaa. Lisää kampanjateemoista osoitteessa tolkkua.fi.