KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Hirven hautajaiset

Kirjoittaja pohtii vaikuttivatko Suomessa ensin hirvenpalvojat ja vasta myöhemmin karhunpalvojat? Kuva Älgens Hus -hirvitilan museosta Ruotsista.

Kirjoittaja pohtii vaikuttivatko Suomessa ensin hirvenpalvojat ja vasta myöhemmin karhunpalvojat? Kuva Älgens Hus -hirvitilan museosta Ruotsista. Kuva: Lehtikuva/Tero Pajukallio

Pirjo Hämäläinen
30.10.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Syksyisen kalmantuoksun keskellä ajattelen hautajaisia ja hirvipeijaisia, jotka ovat tarkkaan ottaen sama asia.

Isäni hautajaisiin tuli kymmenkunta lähiomaista, muutama lähinaapuri ja kolmen tuntemattoman miehen ryhmä. Supisimme veljen kanssa hiukan ärtyneinä, ketä nämä miehet oikein olivat ja miten he hautajaisista ylipäätään tiesivät. Ainakaan minä en ollut heitä paikalle kutsunut.

Kukkasia laskettaessa arvoitus ratkesi. Miehet edustivat kylän metsästysseuraa ja selittivät kyyneleitä pyyhkien, kuinka hyvän jäsenen he olivat kohtalon oudosta ja kohtuuttomasta oikusta nyt menettäneet.

ILMOITUS
ILMOITUS
Monta miestä nousi peräkanaa pystyyn ja muisteli, miten tappavan tehokkaasti kanttori kaatoi hirviä.

Vitsin ymmärtää vasta, kun tietää, millainen persoona isäni oli. Isä inhosi kaikkia yhdistyksiä ja sosiaalisia kohtaamisia ja hän olisi mennyt ennemmin järveen kuin ryhtynyt jonkin naurettavan metsästysseuran sihteeriksi tai rahastonhoitajaksi.

Isällä ei ollut – onneksi – minkäänlaista ampuma-asetta eikä muitakaan metsästäjille tarpeellisia varusteita. Hirvijahdissa hän käytti punaista tonttulakkia, josta kulkunen oli leikattu irti.

Hirvijahdin takia isä oli metsästysseuraan pitkin hampain liittynyt, sillä hänestä oli mukava kallistella petäjän katveessa viinapulloa ja tömistellä viinan villitsemänä jalkojaan, mitä joku hirviparka ehkä säikähti ja syöksyi hädissään kiväärimiesten tulilinjalle.

Isän hautajaisissa pitäjän kanttori oli vielä hyvässä iskussa ja laulatti virsiä, joita kukaan ei osannut, mutta eipä aikaakaan, kun hänkin sitten kuoli. Kanttorin vaimo oli meidän serkkumme, joten siellä, kirkonpenkissä ja seurakuntakeskuksessa, minä ja veli jälleen istuimme.

Tällä kertaa hautajaiset muistuttivat erehdyttävästi hirvipeijaisia, sillä hirvistä puhuttiin yhtä paljon kuin kanttorista. Monta miestä nousi peräkanaa pystyyn ja muisteli, miten tappavan tehokkaasti kanttori kaatoi hirviä, suolisti niitä, laski veret pois ja paloitteli juuri oikeankokoisiksi kimpaleiksi.

Kukaan ei ylistänyt kanttorin huomattavaa laulunlahjaa tai reipasta urkujen käsittelyä, vaan jutut olivat kuin Martti Kitusen hautajaisissa sillä erotuksella, että Kitunen lahtasi karhuja ja kanttorivainaamme hirviä.

Vastenmielinen tarina jatkuu. Isä oli sopinut metsästysseuran kanssa, että meidän mäntykangastamme ja rahkasuotamme saattoi käyttää hirvijahtiin, mistä hyvästä meitä lahjottiin puolen kilon lihakönteillä.

Pian kanttorin kuoltua sopimus umpeutui ja tämän esikoispoika lähetti allekirjoitusta varten uuden paperin.

Minä en suostu, minä en yksinkertaisesti suostu, vannoin veljelleni ja silmieni edessä lipuivat raastavat kuvat Bambin äidistä. Veli ymmärsi kyllä tunteeni, mutta kehotti ajattelemaan Bambin äidin sijasta serkkuamme. Ensin kuolee aviomies ja sitten sinä et täytä pojan, lähes alaikäisen orvon, harmitonta pyyntöä.

”Kuivukoon käteni, jonka pitää allekirjoittaa tällainen paperi!” huusin siteeraten Kyösti Kallion sanoja valtioneuvostossa maaliskuussa 1940 ja vetäisin nimeni kauhistuttavaan sopimukseen.

Mefistofeles! jatkoin vielä, tuokaa luokseni Mefistofeles ja vaikka sata sarvipäätä, jotta voin myydä saman tien kuolemattoman sieluni!

Hirvipeijaisiin epäsosiaalinen isäni niin ikään osallistui, sillä metsästysseuran majalla tarjottiin hirvikeiton kostukkeeksi viinaa. Tai ehkä ei suoranaisesti tarjottu, mutta joka ukolla oli pullo povessa ja minun isälläni luultavasti kaksi.

Peijaksen sairaala Vantaalla on monelle tuttu paikka, mutta kaikki eivät ehkä tiedä, että ”peijas” tarkoittaa hautajaisia tai muita vakavahenkisiä pitoja. Samaa kantaa voisi olla myös ”peikko”, paha haltija ja paha henki.

Suomen kielessä juhlista puhutaan mieluiten monikossa, joten hautajaisten, häiden, kihlajaisten ja varpajaisten tavoin ”peijas” esiintyy yleensä muodossa ”peijaat” tai ”peijaiset”.

Runsaalla syömisellä on ollut peijaisissa aina sijansa ja peijaisrokkaan on lisätty kaadetun luontokappaleen tai vainajan nimikkoeläimen lihat.

Hirvipeijaisetkaan eivät olleet alkuaan punalakkisten metsästäjien ja näiden kännissä kikattavien vaimojen juhla, vaan ne olivat hirven hautajaiset, joissa vainajan ruumis syötiin ja sielu lähetettiin ylös tähtien kirjomalle taivaalle.

Karhu oli kotoisin Otavasta: neljän tähden suorakaide oli jumaleläimen kultainen kori ja kolmen tähden häntä sen kultainen ketju. Pikku korissaan karhu laskeutui ihmisten keskuuteen ja samasta korkeasta alkukodista saapui kaiketi myös hirvi.

Tacitus, Marseillen poika, mainitsi täkäläiset helluusit ja oksit, joilla oli ihmiskasvot ja eläinruumiit, ja tarkoitti mahdollisesti hirvenpalvojia ja karhunpalvojia ja näiden henkimatkaajia, shamaaneja.

Klaaneja saattoi olla ajanlaskun alussa, Tacituksen elinvuosina, todella kaksi, mutta esihistoriallisissa kalliomaalauksissa vilistää luvuton lauma hirviä, kun taas karhuja ei ole juurikaan maalattu.

Puuttuivatko karhunpalvojilta taiteelliset intohimot vai oliko karhu liian vaarallinen aihe kuvattavaksi? Vai vaikuttivatko Suomessa ensin hirvenpalvojat ja vasta myöhemmin karhunpalvojat?

Aikaerosta tuntuisi todistavan unohdus. Muinaisten hirvipeijaisten yksityiskohdista ei tiedetä mitään ja hirven syntyrunoistakin on vain sirpaleita jäljellä.

Väkevä karhukultti pysyi sen sijaan hengissä ja vielä myöhään peijaiset eli hautajaiset naamioitiin häiksi, joissa morsianta esitti teini-ikäinen neitsyt ja sulhasta eloton karhu.

Keski-Suomessa peijaisiin sekoittui sopuisasti kristillisiä tapoja: kun miehet kantoivat kaadetun metsänäijän arvohenkilönä ja esi-isänä hautaan, seurakunta paljasti päänsä ja kirkonkellot löivät kulkueelle tahtia.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mauri Peltokangas on perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

Kansanedustaja höpötteli ”kiintiömuslimeista” – Perussuomalaiset vetää vaalivaihteen silmään, ja kokoomus katsoo vierestä

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Uusimmat

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä viettää tällä viikolla kesäkokousta Jyväskylässä.

Koulutusta, ympäristöpolitiikkaa ja asevarustelua – Näin vasemmistoliiton kansanedustajat linjasivat kesäkokouksessa

"Me tarvitsemme poliittisia vaihtoehtoja, emmekä velkajarrupuolueiden huutokauppaa siitä, kuka lupaa kaikkein "kovimpia" päätöksiä", sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Uusi miljardileikkaus sote-rahoitukseen johtaisi hoitajien massairtisanomisiin, varoittaa vasemmistoliiton Pekonen

Škoda Transtech irtisanoo.

”Haluammeko Suomessa edelleen valmistaa asioita itse?” – Škoda Transtech irtisanoo 117 työntekijää

Keinovalikoimamme osoittaa, että julkista taloutta on mahdollista sopeuttaa ilman, että ihmisten hyvinvoinnista ja palveluista leikataan, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Koskela: Velkajarrua ei tule kukaan noudattamaan – Vasemmistoliitolta yhdeksän miljardin sopeutuskori

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

 
02

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

 
03

Riikka Purra on oikeassa Saksan poliittisen myllerryksen merkityksestä – AfD:n nousu paljastaa Euroopan syvemmän kriisin

 
04

Raportti: Suomi on siirtynyt uuteen eriarvoisuuden aikaan – hallitus vie köyhimmiltä tonnin ja antaa rikkaimmille kaksi lisää

 
05

Koskela syyttää Orpon hallitusta vedätyksestä: ”Isoimman hinnan maksavat lapset ja lapsiperheet”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Eero O. kävi täällä – eikä kalpene säveltäjänä Chydeniukselle

26.08.2026

Tutkijat löysivät maapallolta kolmoissymmetrialinjan, joka lävistää Suomen pituussuunnassa – ”Tämä ei ole lainkaan itsestään selvää”

26.08.2026

Pitkäaikaistyöttömien määrä ylittänyt 1990-luvun laman tason – ”Tämä joukko tarvitsee aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ei kokoomuskellokkaiden viisastelua”

25.08.2026

Kehitysvammaliiton toiminta vaarassa loppua – Muutosneuvottelut alkavat välittömästi

25.08.2026

”Maailma, joka ei ole oikeudenmukainen” – Kiinalaiskirjailija Lao She kuvasi taidolla yhteiskunnallisia epäkohtia

25.08.2026

Riikka Purra on oikeassa Saksan poliittisen myllerryksen merkityksestä – AfD:n nousu paljastaa Euroopan syvemmän kriisin

25.08.2026

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

24.08.2026

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

24.08.2026

Globaalit kehitystavoitteet historiallisen heikossa hapessa

23.08.2026

Arttu Tuomisen uusi mestariteos Hydra repii sydämen riekaleiksi

23.08.2026

Guatemalan salaiset sotilasarkistot kätkevät kymmenien tuhansien kadonneiden kohtalon

23.08.2026

Villikoirat ja muovijäte valtaavat lumileopardien elintilaa Itä-Himalajalla

22.08.2026

Buenos Aires siivoaa kauppiaat ja kodittomat kaduilta kovin ottein

22.08.2026

Historiaa niin, että herkempää hirvittää, kun Niklas Natt och Dag kirjoittaa esi-isistään raakuuksien Ruotsissa 1400-luvulla

22.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset