KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Hirven hautajaiset

Kirjoittaja pohtii vaikuttivatko Suomessa ensin hirvenpalvojat ja vasta myöhemmin karhunpalvojat? Kuva Älgens Hus -hirvitilan museosta Ruotsista.

Kirjoittaja pohtii vaikuttivatko Suomessa ensin hirvenpalvojat ja vasta myöhemmin karhunpalvojat? Kuva Älgens Hus -hirvitilan museosta Ruotsista. Kuva: Lehtikuva/Tero Pajukallio

Pirjo Hämäläinen
30.10.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Syksyisen kalmantuoksun keskellä ajattelen hautajaisia ja hirvipeijaisia, jotka ovat tarkkaan ottaen sama asia.

Isäni hautajaisiin tuli kymmenkunta lähiomaista, muutama lähinaapuri ja kolmen tuntemattoman miehen ryhmä. Supisimme veljen kanssa hiukan ärtyneinä, ketä nämä miehet oikein olivat ja miten he hautajaisista ylipäätään tiesivät. Ainakaan minä en ollut heitä paikalle kutsunut.

Kukkasia laskettaessa arvoitus ratkesi. Miehet edustivat kylän metsästysseuraa ja selittivät kyyneleitä pyyhkien, kuinka hyvän jäsenen he olivat kohtalon oudosta ja kohtuuttomasta oikusta nyt menettäneet.

ILMOITUS
ILMOITUS
Monta miestä nousi peräkanaa pystyyn ja muisteli, miten tappavan tehokkaasti kanttori kaatoi hirviä.

Vitsin ymmärtää vasta, kun tietää, millainen persoona isäni oli. Isä inhosi kaikkia yhdistyksiä ja sosiaalisia kohtaamisia ja hän olisi mennyt ennemmin järveen kuin ryhtynyt jonkin naurettavan metsästysseuran sihteeriksi tai rahastonhoitajaksi.

Isällä ei ollut – onneksi – minkäänlaista ampuma-asetta eikä muitakaan metsästäjille tarpeellisia varusteita. Hirvijahdissa hän käytti punaista tonttulakkia, josta kulkunen oli leikattu irti.

Hirvijahdin takia isä oli metsästysseuraan pitkin hampain liittynyt, sillä hänestä oli mukava kallistella petäjän katveessa viinapulloa ja tömistellä viinan villitsemänä jalkojaan, mitä joku hirviparka ehkä säikähti ja syöksyi hädissään kiväärimiesten tulilinjalle.

Isän hautajaisissa pitäjän kanttori oli vielä hyvässä iskussa ja laulatti virsiä, joita kukaan ei osannut, mutta eipä aikaakaan, kun hänkin sitten kuoli. Kanttorin vaimo oli meidän serkkumme, joten siellä, kirkonpenkissä ja seurakuntakeskuksessa, minä ja veli jälleen istuimme.

Tällä kertaa hautajaiset muistuttivat erehdyttävästi hirvipeijaisia, sillä hirvistä puhuttiin yhtä paljon kuin kanttorista. Monta miestä nousi peräkanaa pystyyn ja muisteli, miten tappavan tehokkaasti kanttori kaatoi hirviä, suolisti niitä, laski veret pois ja paloitteli juuri oikeankokoisiksi kimpaleiksi.

Kukaan ei ylistänyt kanttorin huomattavaa laulunlahjaa tai reipasta urkujen käsittelyä, vaan jutut olivat kuin Martti Kitusen hautajaisissa sillä erotuksella, että Kitunen lahtasi karhuja ja kanttorivainaamme hirviä.

Vastenmielinen tarina jatkuu. Isä oli sopinut metsästysseuran kanssa, että meidän mäntykangastamme ja rahkasuotamme saattoi käyttää hirvijahtiin, mistä hyvästä meitä lahjottiin puolen kilon lihakönteillä.

Pian kanttorin kuoltua sopimus umpeutui ja tämän esikoispoika lähetti allekirjoitusta varten uuden paperin.

Minä en suostu, minä en yksinkertaisesti suostu, vannoin veljelleni ja silmieni edessä lipuivat raastavat kuvat Bambin äidistä. Veli ymmärsi kyllä tunteeni, mutta kehotti ajattelemaan Bambin äidin sijasta serkkuamme. Ensin kuolee aviomies ja sitten sinä et täytä pojan, lähes alaikäisen orvon, harmitonta pyyntöä.

”Kuivukoon käteni, jonka pitää allekirjoittaa tällainen paperi!” huusin siteeraten Kyösti Kallion sanoja valtioneuvostossa maaliskuussa 1940 ja vetäisin nimeni kauhistuttavaan sopimukseen.

Mefistofeles! jatkoin vielä, tuokaa luokseni Mefistofeles ja vaikka sata sarvipäätä, jotta voin myydä saman tien kuolemattoman sieluni!

Hirvipeijaisiin epäsosiaalinen isäni niin ikään osallistui, sillä metsästysseuran majalla tarjottiin hirvikeiton kostukkeeksi viinaa. Tai ehkä ei suoranaisesti tarjottu, mutta joka ukolla oli pullo povessa ja minun isälläni luultavasti kaksi.

Peijaksen sairaala Vantaalla on monelle tuttu paikka, mutta kaikki eivät ehkä tiedä, että ”peijas” tarkoittaa hautajaisia tai muita vakavahenkisiä pitoja. Samaa kantaa voisi olla myös ”peikko”, paha haltija ja paha henki.

Suomen kielessä juhlista puhutaan mieluiten monikossa, joten hautajaisten, häiden, kihlajaisten ja varpajaisten tavoin ”peijas” esiintyy yleensä muodossa ”peijaat” tai ”peijaiset”.

Runsaalla syömisellä on ollut peijaisissa aina sijansa ja peijaisrokkaan on lisätty kaadetun luontokappaleen tai vainajan nimikkoeläimen lihat.

Hirvipeijaisetkaan eivät olleet alkuaan punalakkisten metsästäjien ja näiden kännissä kikattavien vaimojen juhla, vaan ne olivat hirven hautajaiset, joissa vainajan ruumis syötiin ja sielu lähetettiin ylös tähtien kirjomalle taivaalle.

Karhu oli kotoisin Otavasta: neljän tähden suorakaide oli jumaleläimen kultainen kori ja kolmen tähden häntä sen kultainen ketju. Pikku korissaan karhu laskeutui ihmisten keskuuteen ja samasta korkeasta alkukodista saapui kaiketi myös hirvi.

Tacitus, Marseillen poika, mainitsi täkäläiset helluusit ja oksit, joilla oli ihmiskasvot ja eläinruumiit, ja tarkoitti mahdollisesti hirvenpalvojia ja karhunpalvojia ja näiden henkimatkaajia, shamaaneja.

Klaaneja saattoi olla ajanlaskun alussa, Tacituksen elinvuosina, todella kaksi, mutta esihistoriallisissa kalliomaalauksissa vilistää luvuton lauma hirviä, kun taas karhuja ei ole juurikaan maalattu.

Puuttuivatko karhunpalvojilta taiteelliset intohimot vai oliko karhu liian vaarallinen aihe kuvattavaksi? Vai vaikuttivatko Suomessa ensin hirvenpalvojat ja vasta myöhemmin karhunpalvojat?

Aikaerosta tuntuisi todistavan unohdus. Muinaisten hirvipeijaisten yksityiskohdista ei tiedetä mitään ja hirven syntyrunoistakin on vain sirpaleita jäljellä.

Väkevä karhukultti pysyi sen sijaan hengissä ja vielä myöhään peijaiset eli hautajaiset naamioitiin häiksi, joissa morsianta esitti teini-ikäinen neitsyt ja sulhasta eloton karhu.

Keski-Suomessa peijaisiin sekoittui sopuisasti kristillisiä tapoja: kun miehet kantoivat kaadetun metsänäijän arvohenkilönä ja esi-isänä hautaan, seurakunta paljasti päänsä ja kirkonkellot löivät kulkueelle tahtia.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset