KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Jumalan kaupungin kirjoittaja Paulo Lins: ”Brasilian ongelma on rasismi”

Presidentti Dilma Roussefin erottaminen oli vallankaappaus, sanoo Paulo Lins.

Presidentti Dilma Roussefin erottaminen oli vallankaappaus, sanoo Paulo Lins. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Nyt suomeksi julkaistu kulttiromaani ”Jumalan kaupunki” toimii edelleen ajankohtaisena katsauksena Brasilian köyhän mustan väestön todellisuuteen.

Raisa Musakka
27.11.2016 13.01

Paulo Lins

Syntyi vuonna 1958 Rio de Janeirossa Brasi-liassa.

Linsin esikoisromaani Jumalan kaupunki (Ciudade de Deus) vuodelta 1997 oli suuri menestys, joka on käännetty useille kielille, ja sen pohjalta tehtiin neljään Oscar-ehdokkuuteen yltänyt elokuva.

Jumalan kaupunki on julkaistu suomeksi tänä syksynä (Aviador).

”Ajattelin kirjan kiinnostavan lähinnä antropologian opiskelijoita.”

Kirja kertoo Jumalan kaupunki -nimisestä läntisessä Riossa sijaitsevasta favelasta, eli slummista.

Linsin toinen romaani Desde Que o Samba é Samba kertoo samban historiasta, ja laajemmin siitä, kuinka mustien kulttuurista viimein tuli osa brasilialaista kulttuuria. Teosta ei ole vielä suomennettu.

Lähiö, josta piti tulla köyhien pelastus, muuttui väkivaltaiseksi painajaiseksi. Ciudade de Deus, Jumalan kaupunki, rakennettiin 1960-luvulla Brasilian Rio de Janeiroon, kun kaupunki tarvitsi paikan, jonne sijoittaa suurtulvissa kodittomiksi jääneet ihmiset.

Sinne houkuteltiin köyhiä myös muilta Rion keskustan asuinalueilta, jotta saataisiin lisää tonttimaata rikkaille. Syrjäinen ja idyllinen lähiö muuttui kuitenkin nopeasti jengisotien ja köyhyyden mukanaan tuomien ongelmien väkivaltaiseksi näyttämöksi.

Maailmanlaajuiseen maineeseen Jumalan kaupunki nousi siellä itse kasvaneen Paulo Linsin kirjoittaman, vuonna 1997 julkaistun, samannimisen romaanin myötä. Kirjan pohjalta tehtiin vuonna 2002 Fernando Meirellesin ohjaama, kulttimaineeseen noussut elokuva, joka sai muun muassa neljä Oscar-ehdokkuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nyt, melkein 20 vuotta myöhemmin, Linsin romaani on viimein suomennettu. Kirjan teemat köyhyys, väkivalta ja Brasilian yhteiskuntaan syvään juurtunut rasismi ovat edelleen aivan yhtä ajankohtaisia.

– Elämä faveloissa ei ole muuttunut yhtään parempaan suuntaan. Päinvastoin, se on mennyt paljon huonommaksi. Rion turvallisuustilanne ei ole parantunut, faveloissa on uusia kartelleja, rikollisuus on vain lisääntynyt, sanoo Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopulla vieraillut Lins.

– Rion olympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen aikaan armeijan erikoisjoukot olivat kaduilla. Turvauduttiin jopa ilma- ja merivoimiin, jotta kaupungin turvallisuustilanne saatiin pysymään kisojen ajan hallinnassa. Se ei ollut normaali tilanne, Lins huomauttaa.

Faveloiden asukkaita kisat eivät hyödyttäneet mitenkään. Sen sijaan faveloita tyhjennettiin ja asukkaita häädettiin kodeistaan vastoin tahtoaan kisojen tieltä.

Kirja pohjaa omiin kokemuksiin

Faveloiden asukkaita ovat kohdanneet samat haasteet jo vuosikymmenien ajan.

– Brasilia on maa, jossa poliisi tappaa eniten mustaihoisia. Rasismi ei ole yhteiskunnassamme uutta, emme ole kehittyneet tässä asiassa lainkaan, Lins toteaa.

Hänen kirjansa nosti Brasilian köyhien mustien elämän realiteetit maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Kirjailijalle itselleen romaanin valtava menestys tuli täytenä yllätyksenä.

– Halusin nostaa faveloiden olosuhteita ihmisten tietoisuuteen, mutta ajattelin kirjan kiinnostavan lähinnä antropologian opiskelijoita.

Vaikka kirjan päähenkilöt ovat fiktiivisiä, suurin osa tapahtumista perustuu Linsin omiin kokemuksiin. Lähemmin hän pääsi tutustumaan favelan alamaailmaan työskennellessään antropologisessa tutkimusryhmässä yliopistolla.

Hänen mukaansa lapsena favelassa läsnä olevaa rikollisuutta ei koe samalla tavalla, eikä rikollisjengien kanssa välttämättä joudu olemaan tekemisissä, mutta työ tutkijana avasi ovet tähän maailmaan. Lins liittyi maisteriopiskelijana työväenluokkaa tutkineeseen tutkimusryhmään, jonka jäsenet vierailivat tavallisissa kodeissa ja haastattelivat myös rikollisjengien jäseniä.

– Tutkijana pääsin haastattelemaan rikollisia ja tutustumaan tähän maailmaan lähemmin, hän kertoo.

Lins on brasilialaisessa syvästi jakautuneessa yhteiskunnassa harvinaisuus. Hänen mukaansa favelasta lähtöisin olevan tummaihoisen täytyy tehdä moninkertainen työ päästäkseen opiskelemaan tai saadakseen hyvän työpaikan.

– Pelkkä favelatausta ei ole ainoa stigma, vaan jo pelkästään se, että on tummaihoinen, hän painottaa.

Lins oli lapsuudenkodissaan ainoa, joka sai opiskella. Isä työskenteli maalarina ja äiti oli kotiapulainen.

– Olin neljästä sisaruksesta nuorin, ja se oli minun onneni. Muut sisarukseni eivät ole opiskelleet, koska siihen ei ollut silloin mahdollisuutta.

”Faveloita pidetään eläintarhoina”

Lins kirjoitti menestysromaaniaan noin kymmenen vuoden ajan.

– Kirjoitin, lopetin kirjoittamisen, jatkoin uudelleen, lopetin, jatkoin taas. Minulla ei ollut silloin missään vaiheessa taloudellisia mahdollisuuksia keskittyä pelkästään kirjoittamiseen, vaan tein koko ajan samalla töitä tutkijana, ja kirjoitin työn ohessa, hän kertoo.

Kirjailijan tavoite oli nostaa faveloiden olosuhteita brasilialaisten tietoisuuteen, sillä diktatuurin aikana faveloista ei puhuttu. Hän onnistui siinä paremmin kuin uskalsi kuvitellakaan.

Kirjaan perustuvan elokuvan myötä favelat kiirivät maailmanmaineeseen. Jopa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vieraili Jumalan kaupungissa Brasilian-vierailunsa yhteydessä.

Kirjaa ja elokuvaa seuranneen favela-buumin hengessä turisteille järjestetään nykyään jopa ”favela-kierroksia”, eli maksullisia, opastettuja kiertoajeluita faveloihin. Lins tuomitsee ne täysin.

– Se on naurettavaa, faveloita pidetään eläintarhoina. En pidä sellaisesta lainkaan. Se on sosiaalipornoa, jossa faveloiden asukkaita nöyryytetään.

”Köyhyys on pahinta väkivaltaa”

Entä pönkittikö Linsin kirja omalta osaltaan stereotypiaa faveloista väkivallan näyttämöinä?

– Köyhyys on itsessään sitä pahinta väkivaltaa. Juuri köyhyys johtaa väkivaltaan, hän huomauttaa.

Mitä faveloiden tilanteelle ja Brasilian yhteiskuntaan syvään juurtuneelle rasismille sekä siihen kietoutuneelle eriarvoisuudelle sitten voisi tehdä? Linsin mukaan muutoksen tulisi lähteä valkoisesta väestöstä.

– Valkoisten pitäisi tutustua asioihin paremmin, opiskella sitä, millaisesta historiasta ja vuosisatoja jatkuneesta riistosta tähän on tultu. Vuonna 1998 kirjallisuuden Nobelin voittanut portugalilainen José Saramago sanoi palkintopuheessaan, että valkoinen mies on kehittynyt taloudellisesti, mutta ei sosiaalisesti. Tässä on perää.

– Eivät kaikki toki ole rasisteja, mutta rasistit provosoivat sotaa. Rasismi on maailman pahin ongelma, ja sen täytyy loppua.

Sosiaaliohjelmat auttoivat köyhiä

Välillä Brasiliassa oli myös poliittista yritystä sosiaalisesti parempaan suuntaan. Työväenpuolueen presidenttien Luiz Inácio Lula da Silvan ja hänen seuraajansa Dilma Rousseffin kausilla aloitettiin köyhien aseman parantamiseen tähtääviä sosiaaliohjelmia. Brasilian parlamentti erotti kuitenkin viime kesänä Rousseffin, ja presidentiksi nousi Michel Temer.

– Työväenpuolueen kausi oli parasta mitä Brasilialle on tapahtunut. Sinä aikana tapahtui eniten sosiaalista, kulttuurista ja koulutuksellista kehitystä.

– Ja juuri sen takia heidät laitettiin ulos. Porvaristo ei halunnut sellaisen kehityksen jatkuvan, he eivät halunneet antaa mustille ja köyhille sellaisia mahdollisuuksia.

Lins käyttää sanaa ”vallankaappaus” puhuessaan Rousseffin erottamiseen johtaneista tapahtumista.

– Se oli vallankaappaus. Kaikki ne rikokset, joista työväenpuoluetta syytettiin, ovat aivan samoja, joihin joka ikinen Brasilian hallitus on syyllistynyt joka ikinen vuosi. Siinä ei ollut mitään uutta tai erikoista. Se oli erittäin hyvin toteutettu vallankaappaus, suuri petos. Mustien oikeuksien edistäjät haluttiin ulos, toteaa Lins.

Nykyistä hallintoa hän kuvailee suurena takapakkina.

– He ovat rasisteja, fasisteja ja lietsovat homofobiaa. Tämä on kaikilla politiikan tasoilla takapakki. Se tekee minut hyvin surulliseksi.

Toivoa kuitenkin on.

– Nykyinen hallitus tekee takuulla sellaista politiikkaa, niin huonoa jälkeä, että se auttaa työväenpuoluetta palaamaan valtaan seuraavissa vaaleissa, Lins uskoo.

Paulo Lins

Syntyi vuonna 1958 Rio de Janeirossa Brasi-liassa.

Linsin esikoisromaani Jumalan kaupunki (Ciudade de Deus) vuodelta 1997 oli suuri menestys, joka on käännetty useille kielille, ja sen pohjalta tehtiin neljään Oscar-ehdokkuuteen yltänyt elokuva.

Jumalan kaupunki on julkaistu suomeksi tänä syksynä (Aviador).

”Ajattelin kirjan kiinnostavan lähinnä antropologian opiskelijoita.”

Kirja kertoo Jumalan kaupunki -nimisestä läntisessä Riossa sijaitsevasta favelasta, eli slummista.

Linsin toinen romaani Desde Que o Samba é Samba kertoo samban historiasta, ja laajemmin siitä, kuinka mustien kulttuurista viimein tuli osa brasilialaista kulttuuria. Teosta ei ole vielä suomennettu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Ei ole mikään salaisuus, että olemme juuri vihreiden kanssa olleet kunnianhimoisimpia ilmasto- ja ympäristötoimien suhteen. Mutta se ei pidä paikkaansa, että vihreät olisivat jääneet yksin esitystensä kanssa, Hanna Sarkkinen sanoo.

Näin vasemmiston Hanna Sarkkinen arvioi työnsä päättävän hallituksen ilmastotyötä – ”Olemme panostaneet historiallisen paljon”

Kyllä tässä taustalla on selvästi kuva toivottavasta maailmasta ja maailmanjärjestyksestä, professori Raimo Väyrynen kertoi Yhdysvaltain Irak-hyökkäyksen taustoista Kansan Uutisten Viikkolehdelle.

20 vuotta sitten: Bushin hyökkäys Irakiin oli ristiretki

Zimbabwen maaseudun huonot tiet ovat johtaneet siihen, että kylien asukkaiden on turvauduttava aasien vetämiin kärryihin ja eräänlaisina takseina toimiviin romuautoihin päästäkseen esimerkiksi lääkäriin. Joukkoliikenteen harjoittajat eivät uskaltaudu surkeille teille bussien rikkoutumisen pelossa.

Aasikärryt palasivat Zimbabwen maalaisteille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
03

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

 
04

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin” – Turkki hyväksyi lopulta Suomen Nato-jäsenyyden

31.03.2023

Isän duploleikit eivät innosta tytärtä – Saramon suositut talousvideot palasivat

31.03.2023

”Perussuomalaiset rikkoivat antamansa vaalilupauksen” – SAK: Kyse on kahden miljardin euron kysymyksestä

30.03.2023

Kiky-rahojen palautus työnantajille lisäisi palkansaajien tuloja ja vahvistaisi julkista taloutta

30.03.2023

Joka kymmenes duunari on suuressa vaarassa ajautua köyhyyteen

30.03.2023

KU:n pitkäaikainen toimittaja Kai Hirvasnoro palkittiin Salli-palkinnolla

30.03.2023

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

30.03.2023

Perussuomalaisten suunta ylös, kokoomuksen ja SDP:n alas Ylen viimeisessä vaaleja edeltävässä gallupissa

30.03.2023

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

29.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään