Uuden työmarkkinamallin, ns. Suomen mallin, rakentaminen on pahasti kesken. STTK:n edustajistossa tiistaina puhunut puheenjohtaja Antti Palola ei usko, että malli valmistuu seuraavaan työmarkkinakierrokseen mennessä.
– Mallilla jokainen tuntuu tarkoittavan vähän eri asiaa. On todennäköistä, että ensi syksynä käydään perinteinen liittokierros, Palola arveli.
Maan hallitus esitti työmarkkinajärjestöille keväällä Suomen mallia, joka tukisi kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailua, työllisyyttä, tuottavuuskykyä ja julkisen talouden tasapainoa.
– Nämä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita, mutta siihen yksimielisyys näyttää loppuvan. Mitkä olisivat kilpailulle alttiit alat ja kuka määrittelisi palkankorotusvaran?
Palolan mukaan malliin sitoutuminen ei voi toteutua, jos sitä ei valmistella eri toimialojen ja liittojen yhteistyössä.
– Jos valmistelu tehdään pienessä sisäpiirissä ja vain yhden alan ehdoilla, muiden alojen ja liittojen sitoutuminen malliin jää haaveeksi.
Edustajistossa puhuneen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen malli ei ole välttämätön, kunhan palkankorotukset pysyvät maltillisina.
Kiky on viimeinen keskitetty
Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja, jos Elinkeinoelämän keskusliiton sääntömuutos pitää.
– Kilpailukykysopimus jää ainakin toistaiseksi viimeiseksi keskitetyksi sopimukseksi, Palola sanoo.
Sen jälkeenkin neuvotellaan ja tehdään sopimuksia, mutta liittotasolla. Palola odottaa mielenkiinnolla, millä tavalla talous- ja työmarkkinapolitiikka sovitetaan tulevaisuudessa yhteen.
Useilla aloilla on maltillisten työmarkkinasopimusten jälkeen palkankorotuspaineita. Suomen talous on kuitenkin vielä kauan huteralla pohjalla. Palolan mukaan tämä on otettava liittokierroksellakin huomioon.
– Palkka-, työllisyys- ja veroratkaisujen tekeminen keskitetysti on ollut vakauttava tekijä heikon talouskehityksen ja korkean työttömyyden oloissa.
Järjestöjen työnjako muuttuu
Palolalta on viime aikoina kysytty usein, mitä keskusjärjestöt jatkossa tekevät, kun ne eivät enää istu neuvottelupöydissä.
– Keskusjärjestöt ovat liittojensa yhteisten asioiden käsittelypaikkoja nyt ja jatkossakin. Mikään työmarkkinamalli ei poista eikä edes hidasta työmarkkinoilla parhaillaan tapahtuvaa rakennemuutosta, jonka ilmentymiä ovat esimerkiksi silppu- ja pätkätyön lisääntyminen, Palola selittää.
Hänen mielestään työtä riittää kaikille palkansaajajärjestöille myös tulevaisuudessa, mutta työnjako muuttuu.
– STTK:n tavoitteena on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa tavoittelemme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. STTK haluaa olla vaikuttavuudeltaan paras järjestö, Palola lupaa.
uutiskirje 
