Valtion yrityksille maksaman tukipotin painotus on viime vuosina siirtynyt energiatukiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukien kustannuksella, kerrotaan Valtiollisen taloudellisen tutkimuskeskuksen blogissa. Vattin tutkijoiden mukaan energiatuilla ei lisätä vientiä eikä työpaikkoja.
Energiatukien ja tutkimuksen ja tuotekehityksen määrärahat erkaantuivat jyrkästi tänä vuonna ja ensi vuonna ero kasvaa. Vielä vuonna 2013 molempiin käytettiin 300 miljoonan euron molemmin puolin olevat summat. Energiatuet ovat nousseet vuosittain ja ensi vuonna niihin käytetään 604 miljoonaa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen määrärahat olivat viime vuosien korkeimmalla tasolla 366 miljoonaa vuonna 2015. Ensi vuonna rahoitus putoaa 275 miljoonaan.
Vattin mukaan energiaintensiivistä teollisuutta tuetaan vuosittain yli 200 miljoonan euron energiaveronpalautuksella sekä vuodesta 2017 alkaen reilun 40 miljoonan euron päästökauppatuella. Suorien tukien lisäksi teollisuuden sähkölaskua alennetaan palvelujen ja kaupan yrityksiä alhaisemmalla verokannalla, joka muodosti vuosina 2012–2014 noin 400 miljoonan euron vuosittaisen verotuen.
Ei yhteyttä kilpailukykyyn
Vatt on analysoinut kaikkiaan seitsemän erilaista kilpailukyvyn mittaria: tuottavuus, viennin arvo, työllisten määrä, liikevaihto, nettovoittomarginaali, pääoman tuottoaste ja viennin osuus liikevaihdosta. Analyysissä ei löydetty yhteyttä energiaveronpalautusten ja kilpailukyvyn mittareiden välillä. Tutkimus kattoi yli 180 energiaveropalautuksia saanutta yritystä ja tarkasteli niiden menestystä vuodesta 2005 vuoteen 2014.
Energiaveronpalautuksilla ei siis tavoiteta tuelle asetettuja tavoitteita, niillä ei ole yhteyttä yritysten menestykseen tai sen puutteeseen, tutkijat toteavat.
Heidän mukaansa energiaveropalautukset voivat myös vääristää kilpailua. Ne kohdentuvat valikoiduille toimialoille ja vain suurimmille yrityksille toimialojen sisällä.
Ei innovaatioita, vaan säilyttävää tukea
”Kun suuryritykset voivat saada takaisin yli 80 prosenttia maksamistaan energiaveroista, samojen toimialojen pienten yritysten palautusprosentit jäävät huomattavasti pienemmiksi tai peräti nollaan. Paperi-, kemian- ja metalliteollisuuden yritykset saavat kokonaisuudessaan liki 85 prosenttia kaikista palautuksista. Suuri osa palautuksia saaneista on kansainvälisiä suuryrityksiä”, kirjoittavat tutkijat.
Heidän mukaansa yritystuilla tulisi pyrkiä edistämään talouden uusiutumista. Yritystukien painotus on kuitenkin viime vuosina siirtynyt innovaatiota luovasta olemassa olevaa yritysrakennetta säilyttävään suuntaan.
”Innovaatioyhteiskunta perustuu tutkimukseen ja kehittämiseen sekä osaavaan työvoimaan. On syytä huoleen, kun yritystukien painotus siirtyy tutkimus- ja kehityspanostuksista muihin yritystukiin ja soppaa vielä höystetään koulutusleikkauksilla.”