Tietokoneen ruudulla on pari tarjousta. Vapaaehtoisena it-tukena toimiva Eino Meriläinen, 67, näyttää Helsingin invalidien yhdistyksen talouspäällikkö Helena Venäläiselle, millä perustein toinen tarjouksista kannattaa valita.
Tavallisesti Meriläisen neuvottavana on yhdistyksen jäsen, joka haluaa tolkkua temppuilevaan kannettavaansa tai kännykkäänsä.
– Joidenkin kännykkäsovellusten kanssa pitää nostaa kädet pystyyn, mutta useimmiten ongelmat ratkeavat, Meriläinen kertoo.
Tyypillisimmin tukea kaivataan uuden tietokoneen kanssa.
– Ihmiset tulevat ja sanovat, että tälle pitäisi tehdä jotain. Kaupassa väittävät, että kone on käyttövalmis, mutta eihän se ole ennen kuin yhteydet on asennettu ja ohjelmat päivitetty.
Lisänä ihmisten tarinat
It-tueksi Meriläinen päätyi kymmenisen vuotta sitten Helsingin invalidien atk-kerhon myötä. Hän on auttanut yhdistystä jo 1980-luvun lopusta mm. tekemällä radio-ohjelmia ja toimimalla tukihenkilönä vastavammautuneille selkäydinvammaisille.
Meriläinen vammautui 25-vuotiaana.
– Olin trukkikuskina, mutta vammautuminen ajoi minut takaisin koulunpenkille. Oli se alkuun kova paikka, kun aikuisena piti suorittaa keskikoulu.
Siitä kehkeytyi kaikkiaan 8-vuotinen opintaival, jonka päätteeksi tulivat laskentatoimen merkonomin paperit ja nopeasti oma kirjanpitoyritys.
Meriläinen toteaa, että työt ne vapaaehtoistyöhön ajoivat.
– Kun tekee töitä kotonaan, tuntuu, että on työpaikalla koko ajan. Ja sitä alkaa kaivata ihmisten ilmoille. Vapaaehtoisena tapaa ihmisiä, tulee uusia tuttavuuksia ja kuulee mielenkiintoisia tarinoita.
Tieto pitää jakaa
Meriläinen neuvoo myös puhelimitse ja sähköpostitse, mutta tiistaisin hän ottaa vastaan yhdistyksen tiloissa.
– Siinä saattaa mennä yhden koneen kanssa parikin tuntia, kun putsataan virukset ja päivitetään ohjelmat. Neuvon samalla, miten ongelmat ratkaistaan.
– Ja puhutaan siinä muutakin kuin it-asiaa.
Jos it-tukea hakevalla on pulmia esimerkiksi hakemusten kanssa, Meriläinen auttaa.
– Itse olen sen homman kerran jo joutunut selvittämään. Miksi sitä tietoa pitäisi itsellä pantata. Kun hommat saa sujumaan, tulee parempi mieli kummallekin.
Pelikoneesta kaikki lähti
– Se oli Commodore, pelikone, silloin 1980-luvun lopussa. Siitä lähti innostus näihin atk-hommiin, Meriläinen muistelee ja lisää, että silloin tehtiin kestäviä koneita.
– Nyt ihmiset tulevat suhteellisen uudenkin koneen kanssa, mutta näistä kannettavista on vaikea vaihtaa osia, koska osat ovat niin liki toisiaan. Kannettaviin voi vaihtaa lähinnä muistikampoja.
Uusia ohjelmia ja uutta opittavaa riittää. Meriläisen silmät tuikkivat.
– Omat tiedot ja taidot kehittyvät. Kun saavuttaa jotain, se ei vielä riitä.
Suomi toimii pitkälti vapaaehtoisten voimin. Säännöllisesti vapaaehtoistyötä tekee noin puoli miljoonaa suomalaista. Esittelemme heistä kolme.
uutiskirje 
