Kemihaaran voimalaitosaltaan rakentaminen on ollut vuosikymmenet utopistisena hankkeena noin puolelle lappilaisista. Kemijoki Oy on ilmoittanut, ettei allas kuulu työsuunnitelmaan. Lapin liitto on sen sijaan nostanut asian taas julkisuuteen ja tarjolle hallitukseen työllisyysohjelmana.
Suunnitellun altaan tuotannon on laskettu olevan noin 300 gigawattituntia. Sähkön markkinahinta on nyt 0,0534 euroa kilowattitunnilta. Altaasta tuleva vesi tuottaisi nykyisillä hinnoilla kaikkiaan 16 miljoonaa euroa vuodessa. Altaan padossa olevasta vesimyllystä tulisi 130 gigawattituntia, jonka arvo olisi noin 7 miljonaa euroa.
Summat eivät ole suuria, mutta paikallisesti merkittäviä. Allashankkeen arvoa on vähätelty ennen kaikkea Savukoskella ja Pelkosenniemellä. Myös kemijärveläiset ovat kauhistelleet mahdollisten turvelauttojen seilaamista jokea alas.
Noilla kunnilla ei tunnu olevat rahapulaa. Ei turvelauttoja eikä humusta tulisi nykyisiä tulvan tuomia rojuja enemmän.
Lohen saaminen jokeen on se haave, joka punaa yläpuolisella Kemijoella kalastajan ajatukset. Yhteistyöhakuisuutta voisi olla enemmän ja sillä tavalla voisi tulla neuvotteluratkaisuja lohiportaiden rakentamiseksi läpi Kemijoen. Tähän yhteistyöhön pitää saada Suomen hallitus, Euroopan unioni, Kemijoki Oy ja jokivarren asukkaat sekä yhteisöt.
Aloite pitää tulla selkeästi ja voimakkaasti Savukosken, Pelkosenniemen, Kemijärven ja Lapin liiton toimesta ja hallituksen pitää ymmärtää asian valtakunnallinen ja kansainvälinen merkitys. Olisihan tuloksena maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen luonnon kalakierron palauttaminen. Lohen reitti olisi kuten ennen Kemijoen rakentamista: Atlantti–Itämeri–Savukoski ja smoltteina takaisin. Kasvettuaan lohet palaavat syntymäjoelleen kutemaan. Euroedustajienkin on syytä puolueisiin katsomatta lobata asian puolesta.
Eelis Pulkkinen
Ylitornio
uutiskirje 
