Aukiolon vapautus rassaa myyjiä
Kaupan mukaan kuluttajat ovat ottaneet aukiolon vapauttamisen riemuiten vastaan. Kaupan myyjien ja varastotyöntekijöiden hymy on hyytynyt uudistuksen vuoksi.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin sosiaalipoliittisen asiantuntijan Egëzona Kllokoqin tekemän kyselytutkimuksen mukaan kauppojen aukiolon laajentuminen on vaikuttanut negatiivisesti työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen työntekijäperheissä.
Kyselyyn vastanneista naisista 60 prosenttia on harkinnut irtisanoutumista työstään perhesyistä. Lukuun sisältyvät myös irtisanoutumisen toteuttaneita.
Kyselyn mukaan erityisesti kaupan naisten suuri enemmistö kokee uudistuksen vaikeuttaneen lastenhoitoa. Työ vie enemmän aikaa ja perheen kanssa aikaa jää vähemmän.
Kyselyssä saatiin tuloksia, joiden mukaan osa-aikaisten työtunnit eivät ole lisääntyneet, mutta työpäivää on pilkottu useamman henkilön tehtäväksi. Yksintyöskentelyn lisääntyminen koetaan turvallisuusongelmaksi.
Kysely on suoritettu tämän vuoden tammi helmikuussa. UP
Vähittäiskauppa maksattaa matalapalkkaisten työntekijöidensä toimeentuloa sosiaalitukina yhteiskunnalla noin 30 miljoonan euron edestä vuosittain.
Tähän summaan päätyy valtiotieteiden maisterin Niina Tannerin Palvelualojen ammattiliitolle PAMille tekemä selvitys Mulle, mulle ja sosiaaliluukulle, Palkkaköyhyyden taloudelliset vaikutukset veronmaksajille.
Selvityksen mukaan elämiseen riittämätön palkkaus koskee osa-aikaisia työntekijöitä. Heitä on vähittäiskaupassa 38 prosenttia työvoimasta, mikä on noin 54 000 työntekijää.
Elämiseen riittämätöntä palkkaa täydennetään sosiaalituilla, kuten asumistuella ja toimeentulotuella.
Tannerin mielestä kysymys on kaupan osalta arvovalinnasta ja liikevoiton jakamisen oikeudenmukaisuudesta. Vähittäiskaupan voitot olivat vuonna 2015 kaikkiaan 334 miljoonaa euroa. Pienen palkan täydentäminen sosiaaliturvalla korjattaisiin vajaalla 10 prosentin siivulla kaupan voitoista.
– Pienet palkat auttavat yrityksiä menestymään, mutta aiheuttavat veronmaksajille kustannuksia, Tanner toteaa.
Palkkaköyhyys maksaa 400 miljoonaa
Tannerin selvityksen mukaan vuonna 2015 riittämättömien palkkatulojen jatkeeksi Suomessa maksettiin noin 400 miljoonan euron edestä sosiaalisia tulonsiirtoja.
Summa koostuu sovitelluista työttömyysetuuksista (lähes 222 miljoonaa euroa), asumistuesta (134 miljoonaa euroa) ja toimeentulotuesta (noin 40 miljoonaa euroa). Toimeentulotuen osalta arvion tarkkuus on +/- 10 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan toimeentulotukea maksettiin noin 740 miljoonaa euroa. Noin 6,4 prosentilla toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli myös ansiotuloja vuonna 2015.
Maailmalla palkkaköyhyys (working poor) on Tannerin mukaan yleinen ilmiö. Selvitysten mukaan esimerkiksi joka toisen yhdysvaltalaisen pikaruokalatyöntekijän kotitalous joutuu turvautumaan toimeentuloa tukeviin ohjelmiin. Niihin käytetään 7 miljardia dollaria vuodessa.
Aukiolon vapautus rassaa myyjiä
Kaupan mukaan kuluttajat ovat ottaneet aukiolon vapauttamisen riemuiten vastaan. Kaupan myyjien ja varastotyöntekijöiden hymy on hyytynyt uudistuksen vuoksi.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin sosiaalipoliittisen asiantuntijan Egëzona Kllokoqin tekemän kyselytutkimuksen mukaan kauppojen aukiolon laajentuminen on vaikuttanut negatiivisesti työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen työntekijäperheissä.
Kyselyyn vastanneista naisista 60 prosenttia on harkinnut irtisanoutumista työstään perhesyistä. Lukuun sisältyvät myös irtisanoutumisen toteuttaneita.
Kyselyn mukaan erityisesti kaupan naisten suuri enemmistö kokee uudistuksen vaikeuttaneen lastenhoitoa. Työ vie enemmän aikaa ja perheen kanssa aikaa jää vähemmän.
Kyselyssä saatiin tuloksia, joiden mukaan osa-aikaisten työtunnit eivät ole lisääntyneet, mutta työpäivää on pilkottu useamman henkilön tehtäväksi. Yksintyöskentelyn lisääntyminen koetaan turvallisuusongelmaksi.
Kysely on suoritettu tämän vuoden tammi helmikuussa. UP
uutiskirje 
