Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski varoittaa, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat tulevaisuuden ikäluokkien pääsyn työmarkkinoille.
Eduskunnan välikysymyskeskustelussa ammatillisen koulutuksen leikkauksista keskiviikkona puhunut Myllykoski nosti esiin, että aloituspaikkoja tarvitaan riittävästi peruskoulun päättäville nuorille.
Myllykoski muistutti, että peruskoulun päättävien nuorten määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan, jolloin aloituspaikkojen tarve kasvaa. Muuten uhkana on ilman toisen asteen koulutusta jäävien osuuden kasvu entisestään.
– Nyt peruskoulun päättävät 2000-luvun alussa syntyneet ikäluokat. Vuosituhannen suurin ikäluokka, vuonna 2010 syntyneet, päättää peruskoulunsa vuonna 2026. Tuolloin on ammatillisessa koulutuksessa oltava enemmän aloituspaikkoja kuin nykyisin, Myllykoski vaatii.
Työpaikoilla ei opita ilman koulutusta
Myllykoski otti kantaa myös ammatillisen koulutuksen reformiin, jonka toimivuus on uhattuna koulutusleikkausten vuoksi.
– Ammatillisen koulutuksen reformissa koulutusvastuuta siirretään oppilaitoksilta työpaikoille. Tämä on periaatteessa kannatettava asia, mutta ilman rahoitusta myöskään työpaikalla oppiminen ei onnistu.
Myllykosken mukaan tulevaisuudessa digitalisaatio mahdollistaa uusia opetuksen muotoja, mutta muistutti, että panostuksia opetusresursseihin vaaditaan silloinkin.
– Digiopetus ja –oppiminen ovat vielä lapsenkengissä. Myös parhaat digioppimisen välineet, kuten esimerkiksi kehittyneet simulaattorit, vaativat resursseja.
Lisäksi Myllykoski varoitti kustannusten siirtämisestä oppilaitoksilta ja kunnilta opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen, mikä vaikeuttaisi pienituloisista perheistä tulevien mahdollisuuksia opiskella.
– Suomella ei ole varaa menettää näitä tulevaisuuden kykyjä. Koulutuksen tulee olla avointa kaikille opiskelijoille vanhempien varallisuuteen katsomatta, Myllykoski sanoi.