Viime kuntavaaleja vilkkaamman ennakkoäänestyksen perusteella arvioidaan äänestysprosentin nousevan. On ennenaikaista sanoa, että näin tapahtuu. Epävarmojen osuus mielipidemittauksissa on ollut aikaisempaa suurempi. Vaalipäivänä äänestämään lähtevät ratkaisevat nämäkin vaalit.
Uusia kuntapäättäjiä odottaa iso muutos. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntien päätöksentekoa todella rajusti. Noin puolet kuntien budjettipäätösvallasta siirtyy maakuntiin.
Maakuntavaalit käydään presidentinvaalien yhteydessä ensi vuoden tammikuussa. Uudet maakuntavaltuustot aloittavat vuoden 2019 alussa.
Maakuntia rakennetaan jo täysillä. Hallitus on päättänyt, että myös kovan kritiikin kohteena oleva ja hutiloiden valmisteltu valinnanvapaus tulee tuolloin voimaan.
Maakunnat voivat siirtää palveluja valinnanvapauden piiriin jo ensi vuoden puolivälissä. Siirtymäaika jatkuu vuoden 2019 puoleen väliin riippuen maakunnan resursseista. Tulossa on suuren luokan puhallus osan palveluista siirtyessä yksityisille palveluntuottajille.
Puolueet aloittavat välittömästi kuntavaalien jälkeen valmistautumisen maakuntavaaleihin. Näissä vaaleissa tehdään pohjatyötä jo seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin.
Vaalit värittävät valtuustojen päätöksentekoa hyvässä ja pahassa. Vaaleihin valmistautuminen sähköistää ja ärhäköittää keskustelua. Kunnissa ei ole hallitus–oppositio-asetelmaa, mutta hallituksen eriarvoistava politiikka nostattaa tunteita valtuustoissa.
Poliittinen ilmapiiri on seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka jatkuvassa käymistilassa. Positiivista on, että puolueiden väliset erot tulevat aikaisempaa selvemmiksi.
Maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen kunnissa nousee peruskouluun ja varhaiskasvatukseen liittyvien päätösten painoarvo. Pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa näiden lisäksi asuminen ja kaavoitus ovat keskeisessä asemassa.
Kansalaisten arjessa sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen maakuntien järjestämisvastuulle näkyy palvelujen keskittämisenä suurempiin yksiköihin. Sekä kuntalaisten välimatkat palveluihin kasvavat etenkin pienemmissä kunnissa.
Valta keskittyy kunnissa entisestään. Lautakuntia yhdistetään ja luottamushenkilöpaikat vähenevät. Tämä synnyttää väistämättä demokratiavajetta. Vastapainoksi on lisättävä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
