Valmet Automotive Oy on iso yritys ja merkittävä työllistäjä. Uudessakaupungissa toimiva autotehdas kasvattaa niin tuotantoaan kuin henkilöstönsä määrääkin. Tällä hetkellä Valmet Automotive työllistää Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Espanjassa yli 3 500 henkilöä.
Henkilöautoja Uudessakaupungissa on tehty lähes puoli vuosisataa, vaikka joidenkin mukaan henkilöautojen teollinen tuotanto ei pitänyt olla edes mahdollista Suomessa. Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki sanoo vuosikymmenten kokemuksen vahvistaneen heidän kilpailukykyään, mutta menestys perustuu henkilöstön maailmanluokan osaamiseen organisaation kaikilla tasoilla.
– Lyhyesti voisi sanoa, että Valmet Automotive ymmärtää oman toimialansa ja asiakkaiden tarpeet, ja se on pystynyt rakentamaan palvelukokonaisuuden, joka on kilpailukykyinen kansainvälisesti.
Autotehtaalla automatisointi on muuttanut työn luonnetta aivan olennaisesti.
Uudenkaupungin autotehtaan uuden tulemisen takaa löytyy iso saksalainen autonvalmistaja, jonka suuri yleisö tuntee parhaiten Mercedes-Benz -automerkistä. Korkeasta laadusta tunnettu ”Mersu” on päättänyt teettää kahta malliaan Suomessa.
Mäen mukaan vajaan 16 000 asukkaan Uudenkaupungin sijainti on autotehtaan kannalta logistisesti hyvä. Kaupungilla on toimiva satama, jonka tarjoamat kuljetuspalvelut ovat tehtaalle välttämättömiä. Satamasta onkin lähes päivittäinen meriyhteys Pohjois-Saksaan.
– Lähiseudulla on lisäksi muitakin satamia sekä Turun lentokenttä, Mäki muistuttaa.
Työtä tuhansille neljässä maassa
Pelkästään Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstövahvuus nousee tämän vuoden lopussa noin 3 700 henkilöön. Kun tuotanto on nostettu suunnitellulle tasolla, yhtiön palveluksessa on Suomessa ja muualla Euroopassa yhteensä reilusti yli 5 000 henkilöä.
Henkilöstön määrän todella merkittävä kasvu pitää Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehen Mauri Partasen kiireisenä. Muiden töidensä ohessa hän osallistuu uusien työntekijöiden perehdytyskoulutukseen, jossa käydään läpi muun muassa työelämään ja työpaikkaan liittyvät keskeiset asiat.
– Kyllä nykynuorten yhteiskuntatuntemus aika heikkoa on. Ei heitä työmarkkinajärjestöihin liittyvät liittoasiat paljon kiinnosta, tietää Partanen.
Hän sanoo toisaalta ymmärtävänsä nuoria. Moni asia on muuttunut, eikä pysyviä työpaikkoja ole enää tarjolla. Nuoret näkevät ja kokevat maailman eri tavalla kuin ikääntynyt väestö.
Partasen mukaan autotehtaalle palkattavat ihmiset muodostavat ammatillisesti todella laajan kirjon. Sekin tosiasia on tehtaalla huomattu, ettei korkeakoulusta valmistunut välttämättä saa heti koulutustaan vastaavaa työpaikkaa. Tärkeää on kuitenkin päästä työn syrjästä kiinni mahdollisimman pian.
– Täällä meidän yrityksessä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet näyttää kyntensä.
Partanen luetteleekin erilaisia vaativimpia työtehtäviä, joihin monet työntekijät ovat osaamisen ja kokemuksen karttumisen myötä myöhemmin siirtyneet.
Kahdesta työvuorosta neljään
Tuotannon raju lisääminen merkitsee myös työvuorojen lisäämistä. Tällä hetkellä töitä tehdään pääsääntöisesti kahdessa vuorossa, mutta kesällä työvuorojen määrä nousee neljään. Tulevat kuukaudet ovat työntäyteisiä myös pääluottamusmiehelle.
Mauri Partanen näkee työssään suomalaisen sopimuskäytännön hyödyt. Voimassa oleva työehtosopimus tuo arkeen vakautta, josta hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajatkin. Hän sanoo paikallisten työpaikkakohtaisten sopimusten olevan tänä päivänä hyvinkin yleisiä. Ne sitovat sopimuksen osapuolia samalla tavalla kuin valtakunnalliset työehtosopimukset.
– Ei se niin mene, että paikallisesti sovittaisiin heikommista ehdoista, mutta totta kai yrityksen kilpailukyky ja toiminnalliset vahvuudet nousevat silloin enemmän esille. Työntekijöiden kannalta paikalliset sopimukset eivät ole rahallisesti lainkaan huono ratkaisu, kertoo 37 vuotta autotehtaalla töissä ollut ja 12 vuotta pääluottamusmiehenä toiminut Partanen.
Myös valtakunnallinen kilpailukykysopimus (kiky) hoidettiin Valmet Automotivessa paikallisesti työaikatilillä. Partasen mielestä sillä saatiin turvattua henkilöstölle hyvä vuosiansiokehitys. Hän muistuttaa myös siitä, että paikallinen sopimus luo myös työnantajalle mahdollisuuden toimia järkevästi ja kannattavasti.
– Paikallinen sopiminen edellyttää työelämän tarkkaa tuntemista, mutta työlainsäädännön ja sopimusten tunteminen on kuitenkin työnantajapuolella heikkoa, kokenut pääluottamusmies kritisoi.
Tulevaisuus lupaa hyvää Uudellekaupungille
Partanen muistelee vuosien takaista aikaa, kun hänelle ja muille luottamusmieskoulutuksessa olleille varmana tietona kerrottiin, että valot sammuvat Uudenkaupungin autotehtaalta ennen kuin Salosta loppuu puhelimien valmistus.
– Salossa on moni halli pimeänä, mutta tällä hetkellä meillä on näköpiirissä Uudenkaupungin historian paras tulevaisuus, Partanen hehkuttaa.
Hän sanoo autotehtaalla olleen onneakin matkassa, mutta sen lisäksi on tarvittu paljon muutakin. Kun tulosta halutaan, neuvottelupöytään pitää istuttaa oikeat ihmiset oikeaan aikaan. Yrityksen johdolla pitää olla rohkeutta tehdä strategisia suunnitelmia ja niitä koskevia investointipäätöksiä.
Uudenkaupungin autotehtaalla automatisointi on muuttanut työn luonnetta aivan olennaisesti. Esimerkiksi perinteiselle hitsarin ammattitaidolle ei enää ole käyttöä. Nyt robotit hitsaavat, mutta ihmisten komennossa ne töitä tekevät.
– Nykyisin auton valmistuksessa käytettävät liimat ja muut kemikaalit olisivat ihmisen terveydelle iso riski, jos niitä käsin levitettäisiin. Automatiikka huolehtii suurimman osan auton rakentamisesta ja hyvä niin.
Vaikka monet kuntapäättäjät katsovat hieman kateellisina Uudenkaupungin suuntaan, Mauri Partanen muistuttaa eräästä tosiasiasta. Valmet Automotiven menestymisestä ei hyödy pelkästään tehtaan kotikaupunki, hyötyjien piiri on paljon laajempi. Siitä hyötyy koko Suomi.
Saab antoi hyvät eväät
– Olen ehtinyt nähdä autotehtaan nousut ja laskut, kertoo pitkän työuran Uudenkaupungin autotehtaalla tehnyt Pentti Aitamurto.
Ennen eläkkeelle jäämistään Aitamurto teki yli 42 vuotta kestäneen työuran Uudenkaupungin autotehtaalla. Tuohon ajanjaksoon mahtuu 14 vuoden rupeama tehtaan päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Tehtaan varapääluottamusmiehenä hän toimi neljä vuotta. Vuonna 1993 hän aloitti Uudenkaupungin kunnallispolitiikassa ja siinä hän on edelleenkin mukana.
– Olen ehtinyt nähdä autotehtaan nousut ja laskut. Saabin aikaa voisi oikeastaan kutsua autotehtaan kulta-ajaksi. Rahallisesti Saab-sopimus oli todella hyvä, Aitamurto kehuu.
Suomessa tehtyjen Saabien valmistuskustannukset oli mitoitettu Ruotsin kustannustason mukaan. Uudenkaupungin autotehdas hyötyi Aitamurron mainitsemasta sopimuksesta, koska Ruotsin kustannustaso oli Suomea korkeampi.
Aitamurto on ylpeä kotikaupunkinsa autotehtaasta, mutta tänä päivänä siellä eletään erilaista aikaa kuin hänen Saab-vuosinaan. Kaikki on muuttunut. Autojen valmistukseen liittyvä sopimuskäytäntö on tiukentunut ja henkilöstöstä revitään päivä päivältä enemmän irti.
Lama yllätti 1990-luvulla
Uudenkaupungin autotehtaalla menee nyt jopa erinomaisesti. Mutta on niitä huonojakin aikoja ollut. Suurena työnantajana sen tilanne vaikuttaa myös vajaan 16 000 asukkaan kaupungin talouteen.
Vuoden 1992 lopulla autotehdas ilmoitti lomauttavansa yli 1 100 työntekijää. Toinen vastoinkäyminen koettiin Uudenkaupungin telakan konkurssin myötä. Lyhyessä hetkessä työt loppuivat noin 2 000 ihmiseltä. Pahimmillaan kaupungin työttömyysaste oli peräti 33,7 prosenttia.
Pentti Aitamurto kertoo tuoreena kaupunginvaltuutettuna istuneensa strategiaseminaarissa, jossa asialistan tärkein kohta liittyi äkisti syntyneeseen suurtyöttömyyteen. Päätettiin hakea uutta suuntaa. Uudenkaupungin oli ruvettava satsaamaan elinkeinopolitiikkaan.
– Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aloitteen pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Parhaimmillaan kaupunki työllisti yli 700 pitkäaikaistyötöntä.
Aitamurto kertoo, että työttömien työllistämisellä saatiin pidettyä kaupungin toimeentulotukimenot kurissa. Niiden kattamiseen ei tarvinnut budjetoida lainkaan lisärahaa. Tästä ennakkoluulottomasta ja rahaa säästäneestä ratkaisusta kiinnostuttiin monessa lama-Suomen runtelemassa kunnassa.
Mistä asunnot uusille tulijoille?
Mihin Uudessakaupungissa asutetaan autotehtaalle palkatut uudet työntekijät? Sitä Pentti Aitamurtokin ihmettelee. Kysymystä on pohdittu kaupungin organisaatiossa, mutta uusien tulijoiden asuntoasian kanssa ollaan hieman myöhässä.
– Parhaimmillaan täällä on ollut suunnitteilla jopa 13 uutta kerrostaloa, mutta niistäkin on osasta jo luovuttu.
Aitamurto sanoo 1990-luvun laman kovakouraisesti opettaneen kaupungille varovaisuutta asuntorakentamisessa. Uudessakaupungissa lama tyhjensi viisi kerrostaloa asukkaista, ja monet työnsä menettäneet joutuivat pakon edessä myymään omakotitalonsa. Nyt kaupunki ei ole uusia asuntoja rakentamassa, mutta huolehtii tonttien saatavuudesta ja kunnallistekniikasta.
Vanhojen saabistien keskuudessa puhutaan, että Saabien valmistus loppui Suomessa, koska Uudessakaupungissa tehdyt autot olivat Ruotsissa tehtyjä parempia. Puheissa lienee perää, sillä ruotsalaisetkin alkoivat hankkia Suomessa tehtyjä Saabeja.
– Tämä meidän autotehdas on aina pärjännyt hyvin laadulla, toimitusvarmuudella ja toimitusten täsmällisyydellä. Noita tekijöitä asiakkaat arvostavat, kommentoi Pentti Aitamurto saabistien puheita.
Autotehdas yhdisti eri puolilta maata tulleet työntekijät. Tehtaan joukkueet voittivat monta kaupungin puulaakimestaruutta lentopallossa ja jalkapallossa.
– Näkeehän sen noista takanani olevista pytyistäkin, myhäilee ammattiosastonsa toimistossa poikennut Pentti Aitamurto.
uutiskirje 
