KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

”Hyvä käsikirjoittaminen on tarkkaa ajattelemista”

Ilman kaupallisia paineita syntynyt Katto-elokuva edustaa sitä, miten Melli Maikkula näkee maailman: absurdina ja tragikoomisena.

Ilman kaupallisia paineita syntynyt Katto-elokuva edustaa sitä, miten Melli Maikkula näkee maailman: absurdina ja tragikoomisena. Kuva: Jarno Mela

Melli Maikkula on harvinaisuus: käsikirjoittaja, jolla riittää töitä. Maikkula on ankeuden ystävä, mutta ensi viikolla hän astelee punaisella matolla Cannesin elokuvajuhlilla.

Anna Paju
20.5.2017 13.00
Fediverse-instanssi:

Melli Maikkula

Vuonna 1980 syntynyt käsi-kirjoittaja ja ohjaaja.

Kirjoittanut tv-sarjoja kuten Putous, Pasila 2.5 The Spin-off, Miitta-täti, Antti Holma Show, Hyvät ja huonot uutiset, Kimmo ja Parasta aikaa sekä elokuvia kuten Me Rosvolat ja Naisen nimi. Ohjannut Hyviä ja huonoja uutisia.

Palkittu parhaan talk show’n Venlalla sarjasta Miitta-täti.

”Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa.”

Työn alla nyt näytelmä Kansallisteatteriin sekä Ylen ja Ryhmä-teatterin yhteisprojekti Tarinanmetsästäjät.

Maikkulan käsikirjoittama lyhytelokuva Katto on mukana Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa.

Melli Maikkula on flunssassa ja saapuu haastatteluun keskeltä elämänsä kiireisintä kevättä. Sairastamisen lomassa hän viimeistelee edellisiä töitään, jotta voisi aloittaa seuraavat. Ja pohtii samalla mekkovalintaa Cannesiin.

– Olen toimelias, utelias ja kyllästyn nopeasti. Sikäli olen luksusammatissa, koska se on niin kiinnostavaa. Vastapainoksi vapaa-aikani on todella yksinkertaista, joku voisi sanoa että tylsää. Se on sitä, että pyöräilen katsomaan valkovuokkoja, leivon leipää, luen lehteä, olen perheen kanssa. Työ on niin täynnä impulsseja, että vapaa-aika on pulssin tasaamista.

Maikkulan tyypillinen työpäivä on liian pitkä ja se sisältää montaa päällekkäistä työtä.

– Kuten monen freelancerin.

Hän kokee olleensa onnekas.

– Mulla on ollut töitä, mutta yleensä käsikirjoittajan leipä on Suomessa ihan järkyttävän kapea. Samaan aikaan vingutaan, miksei käsikirjoitukset ole tarpeeksi hyviä ja järjestetään seminaareja, jossa sitä pohditaan.

– Siihen on yksi ainoa vastaus, joka on raha. Lupauksia siitä, että käsikirjoituksiin aletaan panostaa, kuulee kyllä, mutta oikeasti niin ei tehdä.

– Aika on rahaa. Jos käsikirjoittaja siivoaa samalla kun pitäisi kirjoittaa, ei siitä mitään tule. Meiltä on kadonnut kokonainen käsikirjoittajasukupolvi, joka ei elänyt tällä työllä. Varsinkaan perheellisen on melkein mahdoton pärjätä.

Käsikirjoittaminen lievittää yksinäisyyttä

Maikkulalle käsikirjoittaminen on ensisijaisesti ajatustyötä. Ensin tulee havainto, jonka pitää olla mahdollisimman totuudellinen, ilman tulkintaa tai arvottamista.

– Hyvä käsikirjoittaminen on tarkkaa ajattelemista. Ajatukset on ajateltava riittävän monta kertaa ja vietävä tarpeeksi pitkälle, jotta ne ovat orgaanisia ja hyviä.

Ei kuitenkaan riitä, että kirjoittaja on itsensä kanssa samalla aaltopituudella. Ajatukset on kyettävä kommunikoimaan muille. Vasta sitten, kolmantena, tulee itse kirjoittaminen.

– Sitä ennen on tapahtunut paljon ajattelemisesta, lukemista, havainnointia ja loputonta puhumista. Sikäli käsikirjoittaminen ei ole yksinäinen ammatti.

Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta valmistunut Maikkula ajattelee kaiken periytyvän.

– Köyhyys periytyy, koulutus periytyy, valinnat joiden luulin olevan omia valintoja, ovatkin vain sukupolvien ketjua.

Näin hän sanoo siitä huolimatta, etteivät hänen omat vanhempansa ole taidealalla. Miksi hän siis kirjoittaa?

– Pohjimmiltaan kyse kommunikaatiosta. Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman rehellisesti itselleni. Riemu syntyy hetkestä, jolloin saan kokea ajattelevatko tai kokevatko muut samalla tavalla. Jos yhteys yleisöön syntyy, koen itseni vähemmän yksinäiseksi.

Kädet vapisten kirjoitettu Katto

Lyhytelokuva Katto pohjautuu alkujaan Maikkulan piirtämään sarjakuvaan ja sen kirjoittaminen oli pitkä prosessi. Se on kertomus avioeron partaalla elävästä Olavista, jonka kesämokin katto on selittämättömästi laskeutunut. Naapuri yrittää auttaa häntä, mutta auttajasta tuleekin autettava.

– Sanotaan, että se mikä lähtee sydämestä, menee sydämeen ja niin minä haluan ajatella. Katto on ehkä henkilökohtaisin työni koskaan, olen kirjoittanut elokuvan kädet vapisten.

– Mua kiinnosti ihmeen logiikka. Elokuva kutsuu mysteerin äärellä ja pyrkii vapauttamaan meidät järjestä. Halusin käsitellä abstraktion kautta konkreettista elämäntilannetta.

Maikkula kiittää Katon ohjaaja Teppo Airaksista.

– Hän osasi ohjata raskaasta käsikirjoituksesta keveän.

Sydämestä lähtenyt Katto osui ainakin Cannesin elokuvajuhlien esiraatiin, joka valitsi sen 4 843 elokuvan joukosta kisaan mukaan.

Naurussa syntyy aito yhteys

Pääasiassa komediaa kirjoittava Maikkula sanoo katsovansa maailmaa luontaisesti koomisten lasien läpi.

– Komedia on myös leipää perheelle. Siksi on mukavaa, että olen saanut tämmöisen lahjan, että osaan naurattaa. Sille on markkinat ikuisesti. Ja mitä paskemmin yhteiskunnassa menee, sitä enemmän sitä tarvitaan.

Yksin leivästä ei silti ole kyse. Maikkulaa kiinnostaa naurun synnyttämä yhteys. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä on hänen mielestään enää hyvin vähän spontaaneja asioita, mutta nauraminen on sellainen.

– Huumorintaju on sellainen asia, mihin ihminen ei voi kauheasti vaikuttaa. Se on musta hirveän kiinnostavaa. Vähän sama kuin seksissä, ihminen ei oikein voi vaikuttaa siihen mistä kiihottuu. Siksi ajattelen saavani ihmisiin aidosti yhteyden naurun kautta.

Toki se, mikä meitä naurattaa, on myös sosiaalinen, aika- ja paikkasidonnainen asia, sen minkä yhteiskunnan tai ajan kasvattamia olemme.

– En minä esimerkiksi ymmärrä korsukaskuja.

Narrilla on paikkansa ja vastuunsa

Kaikesta ei Melli Maikkulan mielestä voi vitsailla. Hän sanoo pohtivansa paljon komediantekijän valtaa ja siihen liittyvää vastuuta.

– Komiikka voi vapauttaa meitä ja lisätä ymmärrystä, tuoda esille vaikka vähemmistöjen asioita, olla poliittisesti sorkkivaa ja yleiseen mielipideilmastoon vaikuttavaa. Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa.

– Viimeksi hyvissä ja huonoissa oli autismia käsittelevä uutinen, joka pitkän väännön kautta päätyi ohjelmaan. Oli tärkeää käydä se keskustelu, jotta kaikille oli selvää se, mistä positiosta sitä käsitellään. Että kukaan meistä ei ole autisti, joten on turha esittää, että me tiedämme mitä se tarkoittaa.

Lopputulos oli Maikkulan mielestä hieman pliisu, mutta hän pitää silti hyvänä, että ohjelmassa puhuttiin autismista.

Esikuvakseen Maikkula nimeää yhdysvaltalaisen koomikon ja käsikirjoittajan Larry Davidin. Televisiosta hän katsoo muun muassa Huutokauppakeisaria, jonka toisteisuus on hänestä ”loputtoman kiehtovaa”.

Hän sanoo olevansa ankeuden ystävä.

– Kuuntelen paljon Järviradiota. Siellä ei ole mitään toimitettua ja aina jotain teknisiä ongelmia. Studiossa oli esimerkiksi viimeksi juontajan sisko. He eivät keksineet oikein mitään puhuttavaa ja juontaja pyysi sitten siskoa laulamaan. Sisko veti pätkän Punaisista lehdistä, muttei oikein muistanut sanoja. Mua nauratti aivan älyttömästi.

Cannesin 70. elokuvajuhlat 17.–28. toukokuuta.

Melli Maikkula

Vuonna 1980 syntynyt käsi-kirjoittaja ja ohjaaja.

Kirjoittanut tv-sarjoja kuten Putous, Pasila 2.5 The Spin-off, Miitta-täti, Antti Holma Show, Hyvät ja huonot uutiset, Kimmo ja Parasta aikaa sekä elokuvia kuten Me Rosvolat ja Naisen nimi. Ohjannut Hyviä ja huonoja uutisia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Palkittu parhaan talk show’n Venlalla sarjasta Miitta-täti.

”Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa.”

Työn alla nyt näytelmä Kansallisteatteriin sekä Ylen ja Ryhmä-teatterin yhteisprojekti Tarinanmetsästäjät.

Maikkulan käsikirjoittama lyhytelokuva Katto on mukana Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset