KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

”Hyvä käsikirjoittaminen on tarkkaa ajattelemista”

Ilman kaupallisia paineita syntynyt Katto-elokuva edustaa sitä, miten Melli Maikkula näkee maailman: absurdina ja tragikoomisena.

Ilman kaupallisia paineita syntynyt Katto-elokuva edustaa sitä, miten Melli Maikkula näkee maailman: absurdina ja tragikoomisena. Kuva: Jarno Mela

Melli Maikkula on harvinaisuus: käsikirjoittaja, jolla riittää töitä. Maikkula on ankeuden ystävä, mutta ensi viikolla hän astelee punaisella matolla Cannesin elokuvajuhlilla.

Anna Paju
20.5.2017 13.00

Melli Maikkula

Vuonna 1980 syntynyt käsi-kirjoittaja ja ohjaaja.

Kirjoittanut tv-sarjoja kuten Putous, Pasila 2.5 The Spin-off, Miitta-täti, Antti Holma Show, Hyvät ja huonot uutiset, Kimmo ja Parasta aikaa sekä elokuvia kuten Me Rosvolat ja Naisen nimi. Ohjannut Hyviä ja huonoja uutisia.

Palkittu parhaan talk show’n Venlalla sarjasta Miitta-täti.

”Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa.”

Työn alla nyt näytelmä Kansallisteatteriin sekä Ylen ja Ryhmä-teatterin yhteisprojekti Tarinanmetsästäjät.

Maikkulan käsikirjoittama lyhytelokuva Katto on mukana Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa.

Melli Maikkula on flunssassa ja saapuu haastatteluun keskeltä elämänsä kiireisintä kevättä. Sairastamisen lomassa hän viimeistelee edellisiä töitään, jotta voisi aloittaa seuraavat. Ja pohtii samalla mekkovalintaa Cannesiin.

– Olen toimelias, utelias ja kyllästyn nopeasti. Sikäli olen luksusammatissa, koska se on niin kiinnostavaa. Vastapainoksi vapaa-aikani on todella yksinkertaista, joku voisi sanoa että tylsää. Se on sitä, että pyöräilen katsomaan valkovuokkoja, leivon leipää, luen lehteä, olen perheen kanssa. Työ on niin täynnä impulsseja, että vapaa-aika on pulssin tasaamista.

Maikkulan tyypillinen työpäivä on liian pitkä ja se sisältää montaa päällekkäistä työtä.

– Kuten monen freelancerin.

Hän kokee olleensa onnekas.

– Mulla on ollut töitä, mutta yleensä käsikirjoittajan leipä on Suomessa ihan järkyttävän kapea. Samaan aikaan vingutaan, miksei käsikirjoitukset ole tarpeeksi hyviä ja järjestetään seminaareja, jossa sitä pohditaan.

– Siihen on yksi ainoa vastaus, joka on raha. Lupauksia siitä, että käsikirjoituksiin aletaan panostaa, kuulee kyllä, mutta oikeasti niin ei tehdä.

– Aika on rahaa. Jos käsikirjoittaja siivoaa samalla kun pitäisi kirjoittaa, ei siitä mitään tule. Meiltä on kadonnut kokonainen käsikirjoittajasukupolvi, joka ei elänyt tällä työllä. Varsinkaan perheellisen on melkein mahdoton pärjätä.

Käsikirjoittaminen lievittää yksinäisyyttä

Maikkulalle käsikirjoittaminen on ensisijaisesti ajatustyötä. Ensin tulee havainto, jonka pitää olla mahdollisimman totuudellinen, ilman tulkintaa tai arvottamista.

– Hyvä käsikirjoittaminen on tarkkaa ajattelemista. Ajatukset on ajateltava riittävän monta kertaa ja vietävä tarpeeksi pitkälle, jotta ne ovat orgaanisia ja hyviä.

Ei kuitenkaan riitä, että kirjoittaja on itsensä kanssa samalla aaltopituudella. Ajatukset on kyettävä kommunikoimaan muille. Vasta sitten, kolmantena, tulee itse kirjoittaminen.

– Sitä ennen on tapahtunut paljon ajattelemisesta, lukemista, havainnointia ja loputonta puhumista. Sikäli käsikirjoittaminen ei ole yksinäinen ammatti.

Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitokselta valmistunut Maikkula ajattelee kaiken periytyvän.

– Köyhyys periytyy, koulutus periytyy, valinnat joiden luulin olevan omia valintoja, ovatkin vain sukupolvien ketjua.

Näin hän sanoo siitä huolimatta, etteivät hänen omat vanhempansa ole taidealalla. Miksi hän siis kirjoittaa?

– Pohjimmiltaan kyse kommunikaatiosta. Pyrin kirjoittamaan mahdollisimman rehellisesti itselleni. Riemu syntyy hetkestä, jolloin saan kokea ajattelevatko tai kokevatko muut samalla tavalla. Jos yhteys yleisöön syntyy, koen itseni vähemmän yksinäiseksi.

Kädet vapisten kirjoitettu Katto

Lyhytelokuva Katto pohjautuu alkujaan Maikkulan piirtämään sarjakuvaan ja sen kirjoittaminen oli pitkä prosessi. Se on kertomus avioeron partaalla elävästä Olavista, jonka kesämokin katto on selittämättömästi laskeutunut. Naapuri yrittää auttaa häntä, mutta auttajasta tuleekin autettava.

– Sanotaan, että se mikä lähtee sydämestä, menee sydämeen ja niin minä haluan ajatella. Katto on ehkä henkilökohtaisin työni koskaan, olen kirjoittanut elokuvan kädet vapisten.

– Mua kiinnosti ihmeen logiikka. Elokuva kutsuu mysteerin äärellä ja pyrkii vapauttamaan meidät järjestä. Halusin käsitellä abstraktion kautta konkreettista elämäntilannetta.

Maikkula kiittää Katon ohjaaja Teppo Airaksista.

– Hän osasi ohjata raskaasta käsikirjoituksesta keveän.

Sydämestä lähtenyt Katto osui ainakin Cannesin elokuvajuhlien esiraatiin, joka valitsi sen 4 843 elokuvan joukosta kisaan mukaan.

Naurussa syntyy aito yhteys

Pääasiassa komediaa kirjoittava Maikkula sanoo katsovansa maailmaa luontaisesti koomisten lasien läpi.

– Komedia on myös leipää perheelle. Siksi on mukavaa, että olen saanut tämmöisen lahjan, että osaan naurattaa. Sille on markkinat ikuisesti. Ja mitä paskemmin yhteiskunnassa menee, sitä enemmän sitä tarvitaan.

Yksin leivästä ei silti ole kyse. Maikkulaa kiinnostaa naurun synnyttämä yhteys. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä on hänen mielestään enää hyvin vähän spontaaneja asioita, mutta nauraminen on sellainen.

– Huumorintaju on sellainen asia, mihin ihminen ei voi kauheasti vaikuttaa. Se on musta hirveän kiinnostavaa. Vähän sama kuin seksissä, ihminen ei oikein voi vaikuttaa siihen mistä kiihottuu. Siksi ajattelen saavani ihmisiin aidosti yhteyden naurun kautta.

Toki se, mikä meitä naurattaa, on myös sosiaalinen, aika- ja paikkasidonnainen asia, sen minkä yhteiskunnan tai ajan kasvattamia olemme.

– En minä esimerkiksi ymmärrä korsukaskuja.

Narrilla on paikkansa ja vastuunsa

Kaikesta ei Melli Maikkulan mielestä voi vitsailla. Hän sanoo pohtivansa paljon komediantekijän valtaa ja siihen liittyvää vastuuta.

– Komiikka voi vapauttaa meitä ja lisätä ymmärrystä, tuoda esille vaikka vähemmistöjen asioita, olla poliittisesti sorkkivaa ja yleiseen mielipideilmastoon vaikuttavaa. Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa.

– Viimeksi hyvissä ja huonoissa oli autismia käsittelevä uutinen, joka pitkän väännön kautta päätyi ohjelmaan. Oli tärkeää käydä se keskustelu, jotta kaikille oli selvää se, mistä positiosta sitä käsitellään. Että kukaan meistä ei ole autisti, joten on turha esittää, että me tiedämme mitä se tarkoittaa.

Lopputulos oli Maikkulan mielestä hieman pliisu, mutta hän pitää silti hyvänä, että ohjelmassa puhuttiin autismista.

Esikuvakseen Maikkula nimeää yhdysvaltalaisen koomikon ja käsikirjoittajan Larry Davidin. Televisiosta hän katsoo muun muassa Huutokauppakeisaria, jonka toisteisuus on hänestä ”loputtoman kiehtovaa”.

Hän sanoo olevansa ankeuden ystävä.

– Kuuntelen paljon Järviradiota. Siellä ei ole mitään toimitettua ja aina jotain teknisiä ongelmia. Studiossa oli esimerkiksi viimeksi juontajan sisko. He eivät keksineet oikein mitään puhuttavaa ja juontaja pyysi sitten siskoa laulamaan. Sisko veti pätkän Punaisista lehdistä, muttei oikein muistanut sanoja. Mua nauratti aivan älyttömästi.

Cannesin 70. elokuvajuhlat 17.–28. toukokuuta.

Melli Maikkula

Vuonna 1980 syntynyt käsi-kirjoittaja ja ohjaaja.

Kirjoittanut tv-sarjoja kuten Putous, Pasila 2.5 The Spin-off, Miitta-täti, Antti Holma Show, Hyvät ja huonot uutiset, Kimmo ja Parasta aikaa sekä elokuvia kuten Me Rosvolat ja Naisen nimi. Ohjannut Hyviä ja huonoja uutisia.

Palkittu parhaan talk show’n Venlalla sarjasta Miitta-täti.

”Narreilla on aina ollut paikkansa yhteiskunnassa.”

Työn alla nyt näytelmä Kansallisteatteriin sekä Ylen ja Ryhmä-teatterin yhteisprojekti Tarinanmetsästäjät.

Maikkulan käsikirjoittama lyhytelokuva Katto on mukana Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Olivier Norekin romaani talvisodasta järisyttää kerronnallaan.

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Olivier Nkamhoua keräsi Montenegroa vastaan kymmenen pistettä ja kolme levypalloa.

Suomi puolusti Montenegron kumoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

30.08.2025

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään