Presidentti Donald Trump ilmoitti odotetusti torstaina, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. ”Minut on valittu edustamaan Pittsburghin asukkaita, ei Pariisin”, Trump heitti ylimieliseen tyyliinsä.
Trump olisi voinut valita vielä radikaalimman vaihtoehdon ja ilmoittaa Yhdysvaltain eroavan koko ilmastoneuvottelujen puitesopimuksesta (UNFCCC), joka solmittiin vuonna 1992 ja ratifioitiin 1994.
Tämä olisi ollut nopeampi tie, mutta se olisi vielä selvemmin heittänyt Yhdysvallat erilleen muusta maailmasta.
Eroaminen astuisi voimaan aikaisintaan marraskuussa 2020.
Pariisin sopimuksesta voi virallisesti erota aikaisintaan kolme vuotta sopimuksen voimaan astumisen jälkeen. Sopimus astui voimaan 16. marraskuuta viime vuonna, joten kolme vuotta tulee täyteen marraskuussa 2019.
Eroamisilmoituksesta kuluu vielä vuosi, ennen kuin eroaminen astuu voimaan. Tällöin ollaan siis marraskuussa 2020.
Eroaminen astuisi siis voimaan juuri vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen. Eroamisesta tulee varmasti vaalikysymys, ellei sitten Trump jostain syystä olisi hakematta jatkokautta, ja jos kummankin puolueen ehdokas sattuisi kannattamaan sopimukseen palaamista.
Symbolisesti merkittävä
Trumpin päätöksen suurin välitön haittavaikutus on symbolinen. Kun lukuisat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että edes Pariisin sopimus ei ole riittävän nopeasti kääntämässä tuhoisaa kehitystä, ei tarvittaisi enää mitään prosessia lisää hidastavia tekijöitä.
Konkreettisesti päätös merkitsee lähivuosina vähemmän. Trump on käytännössä jo useilla päätöksillä ryhtynyt purkamaan edeltäjänsä Barack Obaman ilmastopolitiikkaa ennen virallista ilmoitusta.
Trump ilmoitti torstaina, että Yhdysvallat lakkaa välittömästi noudattamasta sopimuksen sille asettamia velvoitteita. Ainakin tämä lopettaa Yhdysvaltain maksut YK:n Vihreään ilmastorahastoon, joka on perustettu tukemaan kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa.
Tämä on jälleen uusi aukko, joka muiden kehittyneiden maiden pitäisi täyttää, mikäli kehitysmaiden aseman ei haluta entisestään heikkenevän. Trump on tehnyt useita samansuuntaisia päätöksiä, merkittävimpänä tuen lopettaminen YK:n väestörahastolle maaliskuussa.
Epäsuora vaikutus
Yhdysvaltain irtautuminen sopimuksesta voi vaikuttaa myös epäsuorasti siten, että muut voivat käyttää sitä verukkeena omalle hidastelulleen. Ensireaktioissa lähes koko muu maailman kyllä lupasi pysyä Pariisin viitoittamalla tiellä.
Trumpin päätöksen vaikutusta pehmentää myös se, että useat Yhdysvaltain osavaltiot ja kaupungit aikovat jatkaa ilmastonmuutoksen torjumista. Kalifornian, New Yorkin ja Washingtonin osavaltion kuvernöörit ilmoittivat heti kunnioittavansa edelleen Pariisin sopimuksen vaatimuksia.
Asteiden kymmenyksiä
Climate Interactive arvion mukaan Yhdysvaltain vetäytyminen Pariisin sopimuksesta aiheuttaa sen, että todennäköinen lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan on 3,6 astetta.
Mikäli Yhdysvallat olisi pysynyt sopimuksessa, arvio olisi 3,3 astetta.
Vaihtoehdossa, jossa kaikki olisivat jatkaneet ilman Pariisin päätöksiä, ennuste olisi 4,2 astetta.
Pariisin sopimuksen ”sitova” tavoite on enintään 2 asteen lämpeneminen ja ”pyrkimys” on sen rajaaminen enintään 1,5 asteeseen. Sopimus ei aseta mitään sanktioita, ja maat saavat itse päättää toimistaan.
Astelukujen erot voivat tuntua pieniltä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi viime jääkaudella maapallon ilmasto oli keskimäärin vain 5 astetta nykyistä kylmempi.
Lisäksi asteluvut ovat vain keskiarvoja melko laajasta vaihteluvälistä. Esimerkiksi ”business as usual” -skenaariossa vaihteluväli on 2,5 asteesta 5,5 asteeseen.
Kukaan ei myöskään pysty varmasti sanomaan, milloin ilmaston lämpeneminen ylittää jonkun kynnysarvon, jonka jälkeen itse itseään ruokkiva prosessi kiihdyttää lämpenemistä.
Trumpin jälkilypsy
Lausunnossaan Trump sanoi, että Yhdysvallat voi palata Pariisin sopimukseen, jos se saa aiempaa paremmat ehdot.
Trump piti myös mahdollisena kokonaan uuden sopimuksen laatimista.
Kovin tärkeänä hän ei sitä kuitenkaan tuntunut pitävän: ”Katsotaan, voimmeko tehdä reilun diilin. Jos voimme, se on hienoa. Ja jos emme voi, sekin sopii.”
Saksa, Ranska ja Italia antoivat pian Trumpin puheen jälkeen yhteisen lausunnon, jossa ne torjuivat tällaisen jälkilypsyn.
Lisäksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron mukaili omassa lausunnossaan Trumpin omaa fraasia sanoen ”Meillä kaikilla on yhteinen velvollisuus: tehdä planeetastamme suuri jälleen.”
lehti 