Marjabisnes Suomessa
Kaikista Suomessa poimituista marjoista noin 80 % on thaimaalaisten poimimia.
Suomeen tulee marjanpoimijoita Thaimaasta vuosittain noin 3 500. Tänä vuonna vain noin 2 500.
TEMin selvitysmies Markus Wallin esitti vuonna 2014, että metsämarjayritykset pakotettaisiin tekemään työsopimus thaimaalaisten marjanpoimijoiden kanssa.
Thaimaan viranomaiset ovat varoittaneet 2017 Suomeen matkaavia poimijoita matalasta tulotasosta ja huonoista työolosuhteista. Poimijoita varoitettiin myös mahdollisuudesta tulla huijatuiksi.
Poimijat maksavat kaikki omat kulunsa. Palkka riippuu siitä, kuinka hyvä sato on ja jaksavatko poimijat tehdä 12–15-tuntisia päiviä. Palkka on noin 5–7 euroa työtunnilta.
Sotilasvallankaappauksen jälkeen Thaimaan sotilasjuntta etsintäkuulutti Junya ”Lek” Yimprasertin. Hänen kuvansa oli ensimmäisenä etsintäkuulutettujen julisteissa, joita jaettiin ympäri maata. Hän oli virallisesti Thaimaan etsityin ihminen. Juntta eliminoi hänen passinsa, eikä Yimprasertille jäänyt muita vaihtoehtoja kuin olla poliittinen pakolainen varsinaissuomalaisessa omakotitalossa.
Vuoden 2006 jälkeen Junya ”Lek” Yimprasertilla ei ole ollut Thaimaahan enää mitään asiaa. Nyt hänellä on turvapaikka Suomessa. Hän asuu omakotitalossa Varsinais-Suomessa ja elää omavaraisesti kasvattamalla kaiken itse. Kasvimaalla on perunaa ja porkkanoita, chiliä ja thaimaalaisia mausteita, jotka kuulemma kasvavat huonosti Suomen viileässä säässä.
– Mehiläispesässäkin vallitsee eräänlainen monarkia, hän kertoo ja esittelee pihamaalla olevaa mehiläistarhaansa.
Uusi kuningatar on kuulemma tilattu Italiasta asti.
Junya Yimprasert syntyi vuonna 1966 köyhään riisinviljelijän perheeseen pieneen kylään sadan kilometrin päähän Bangkokista. Hän sai lempinimekseen Lek, joka tarkoittaa thain kielellä pientä.
Kuten jokaisessa thai-kodissa, myös Lekin kodin seinällä riippui kuningasperheen kuva. Kuningas Rama IX, Bhumibol Adulyadej, hallitsi maata 70 vuotta, kunnes menehtyi vuonna 2016. Hän oli Thaimaata hallinneen Chakri-dynastian yhdeksäs ja pitkäaikaisin hallitsija. Hän oli monille thaimaalaisille ainoa hallitsija, jonka he koskaan tiesivät.
Lek opiskeli yhteiskuntatieteitä ja kehitystä Bangkokin maineikkaassa Silpakornin yliopistossa. Koulutuksestaan Lek on ikuisesti kiitollinen sisarilleen, jotka työskentelivät kovasti maksaakseen hänen opiskelunsa
Pian hän näki, kuinka eriarvoinen maa Thaimaa todellisuudessa oli. Hän ymmärsi, kuinka pyhänä pidetyn kuningashuoneen valta-asema epätasa-arvotti maata, ja kuinka jyrkkä ero elitistisen Thaimaan ja köyhälistön välillä oli.
Heti valmistumisensa jälkeen Lek alkoi työskennellä siirtolaisten työoikeuksien parissa, ja pian hän perusti Thaimaahan siirtolaistyöläisten ammattiliiton, joka taisteli työoikeuksien puolesta. Lek on matkustanut lähes 50 maassa puhumassa ihmiskauppakartelleista ja työläisten oikeuksista Thaimaassa.
– Thaimaassa on noin 67 miljoonaa ihmistä. Jonkun on tehtävä se työ, jota olen tehnyt jo kolmekymmentä vuotta. En aio lopettaa, kertoo puutarhatuolilla istuva nainen hymyillen.
Nyt Lek on ollut maanpaossa seitsemän vuotta. Hän on kirjoittanut tuona aikana kaksi kirjaa, jotka molemmat kiellettiin Thaimaassa.
Uusi kuningas nousee
Kun kuningas Rama IX kuoli, prinssi Maha Vajiralongkorn otti monarkian haltuun. Hän on toistaiseksi tehnyt hyvin vähän kuninkuuden eteen. Vajiralongkorn, kuningas Rama X, on Chakri-dynastian kymmenes hallitsija. Rama X on hyvin harvoin Thaimaassa eikä ole muuttanut kyseenalaista elämäntyyliään, joka on törsäävän kallis rakastajattarineen, kalliine huviloineen ja päihteineen.
Lek esittelee Thaimaan uutta kuningasta Googlen kuvahaulla.
– Tuossa hän on napapaidassa punaisella matolla sekaisin ja tervehtii korkea-arvoisia kenraaleja.
Lek lisää, että tilanne on thaimaalaisten kannalta nykyään entistäkin pahempi. Vajiralongkorn ei ole näyttänyt mitään merkkejä lèse-majesté-lain kumoamisesta tai poliittisten vankien vapauttamisesta, jotka on vangittu lakiin vedoten. Ranskankielisellä käsitteellä tarkoitetaan artiklaa 112, joka kieltää kuningashuoneen kaikenlaisen loukkaamisen ja kritisoinnin. Laki koskee sekä kuolleita että eläviä kuninkaita. Lèse-majesté kuuluu maailman tiukimpiin lakeihin, ja se on ainoa laki, jonka thaimaalaiset tuntevat. Se ulottuu kaikkiin kuningasperheen tekemisiin, elämäntapoihin, omaisuuteen ja varainkäyttöön.
Mahdoton lèse-majesté
Thaimaan-lomallaan turistit eivät halua nähdä hymyjen taakse kätkeytyviä varjopuolia: sotilasjuntan hirmuhallintoa, ihmisoikeusrikkomuksia ja monarkian kullattuja kulisseja. Turisteille kerrotaan: ”älä rypistä seteleitä, koska niissä on kuninkaan kuva.” Tämä onkin se pinta, joka ulkopuolisille näyttäytyy Thaimaan ankarimmasta laista, lèse-majestésta. Kukaan harvemmin pysähtyy pohtimaan, kuinka thaimaalaiset käytännössä elävät tämän lain alla.
Lèse-majesté on myös syy siihen, että Lekistä tuli poliittinen pakolainen. Vuonna 2006 sotilasjuntta oli kaapannut vallan pääministeri Thaksin Shinawatralta. Keväällä 2010 kymmenettuhannet Thaksinin kannattajat, punapaitaiset Pheu thait, marssivat kaduilla ja vaativat parlamenttivaaleja. Sama toistui jälleen 2014.
Keväällä 2010 kuninkaallinen armeija murskasi mielenosoitukset, satakunta kuoli ja tuhansia punapaitoja vangittiin. Tapahtumien jälkeen Lek julkaisi thaiksi tekstin ”Miksi en rakasta kuningasta”, jossa hän kritisoi kuningashuoneen yhteyksiä sotilasvallankaappauksiin, joita Rama IX:n kaudella oli nähty jo kaksitoista.
Sotilasjuntta tuomitsi Lekin kuningashuoneen kritisoinnista lèse-majestén nojalla vankeuteen. Tuomiot lain rikkomisesta ovat rankkoja.
– Tällä hetkellä rikon lakia lähes päivittäin kritisoimalla avoimesti kuningasta. Niskassani on varmaankin jo 10 000 vuoden tuomio, jos palaisin Thaimaahan.
Kuka tahansa voi ilmiantaa kenet tahansa lèse-majestén rikkomisesta. Sillä tavoin kansa pidetään kontrollissa ja kritiikittömästi hiljaa. Käytännössä laki estää vapaan ajattelun ja sananvapauden. Lekin mukaan Thaimaa ei voi kehittää ihmisoikeuksiaan tai kehittyä poliittisesti, niin kauan kuin laki on olemassa.
– Kun olen ulkona maasta, en pelkää enää lèse-majestéa. Laki ei pysäytä minua puhumasta thaimaalaisten oikeuksien puolesta, sillä en ole palaamassa kotiin.
Sotilashallinnon alla tuomioita on jaettu entistä enemmän. Lekin mukaan Thaimaan ihmisoikeuksista puhuminen on ollut hyvin vaikeaa vallankaappauksen jälkeen. Hallitseva sotilasjuntta on käyttänyt lèse-majestéa aseenaan vaientaakseen poliittisia vastustajia. Thaimaassa on tällä hetkellä voimassa artikla 44, väliaikainen perustuslaki, joka tarkoittaa juntan ehdotonta valtaa. Se on Thaimaan ylin laki ja perustuslain yläpuolella. Juntta voi käyttää artiklaa sulkeakseen parlamentin tai pidättääkseen kenet haluaa.
– Kukaan ei muista, mitä oikea perustuslaki sanoo, sillä sotilasjuntta luo aina omansa. Ainoa laki, joka on ihmisten mielessä, on lèse-majesté. Kaikki muu on merkityksetöntä.
Juntta käyttää lèse-majestén ja artikla 44:n yhdistelmää mielivaltaisesti. Juntta on esimerkiksi tuominnut vankeuteen nuoren miehen siitä hyvästä, että hän jakoi Facebookissa BBC:n artikkelin, joka käsitteli kriittisesti kuningas Vajiralongkornin elämäkertaa.
– He ovat mukavasti naimisissa keskenään, paha kuningas ja paha juntta, toteaa Lek huokaisten.
Thaipoimijoiden oikeudet
Lek viihtyy Suomen metsissä ja kauhoo poimuriinsa ahnaasti mustikkaa. Vaikka hän rakastaakin poimia marjoja, hän ei silti suosittele thaimaalaisille tulemista Suomeen marjanpoimijoiksi.
Lek on tunnettu marjanpoimijoiden oikeuksien ajajana, ja marjojen vuoksi hän myös saapui Suomeen 2006. Siitä lähtien hän on ollut auttamassa thaipoimijoita Suomessa ja Ruotsissa.
– Olen pyrkinyt edistämään dialogia työoikeuksista ammattiliittojen ja thaipoimijoiden välillä.
Ruotsissa poimijat solmivat marjafirmojen kanssa työsuhteen, kun Suomessa poimijat yhä nähdään turistiviisumilla työskentelevinä yrittäjinä. Lekin mukaan Suomessa ammattiliitot eivät toimi tarpeeksi voimakkaasti työoikeuksien puolesta marjayritysten sanaa vastaan.
– Marjabisnes määrittää Suomessa säännöt, joita muut sitten noudattavat välittämättä siitä, ovatko säännöt eettisesti kestäviä.
Marjanpoimijoiden Suomeen tulossa on monia kyseenalaisia piirteitä, joista Lek ei kaihda puhua Suomen viranomaisten mahdollistamana ihmiskauppaa muistuttavana halpatyövoiman käyttönä. Köyhistä oloista tulevat marjanpoimijat tekevät kaiken työn velkataakkaa vastaan. Lekistä olisi vähimmäisvaatimus, että poimijoilla olisi edes joitain perusoikeuksia.
– En ymmärrä, kuinka Suomi hyväksyy selitykseksi yrittäjyyden. Yrittäjyys on aivan jotain muuta, kuin mitä poimijoiden tilanne käytännössä on.
Suomalaiset marjafirmat ryhtyivät tuomaan thaipoimijoita maahan vuonna 2005, jolloin olot Thaimaan maaseudun köyhillä heikkenivät poliittisen tilanteen vuoksi entisestään. Thaipoimijat ovat poikkeuksetta köyhiä ja epätoivoisia maansa tilanteesta, eikä heidän ongelmiaan pitäisi Lekin mielestä jättää huomiotta.
– Thaimaalaiset eivät ole tyhmiä. He ovat tottuneita työntekijöitä, mutta pelko pitää heidät hiljaisina.
Thaimaa käyttää marjabisneksessä koordinaattoria, joka järjestää poimijat Suomeen. Käytännössä koordinaattorin työ on hämäräperäistä salakauppaa, josta käytetään pehmeämpää ilmaisua ”koordinaattorit”. Aivan kuin poimijoistakin käytetään termiä ”yrittäjä”, ennemmin kuin puhuttaisiin siirtolaistyöläisistä tai velkaan sidotusta työvoimasta.
– Termien käyttäjät tietävät, kuinka oikeaa mielikuvaa luomalla taataan toiminnan jatkuminen ja voittojen kerryttäminen. Marjafirmat varmasti tietävät työlainsäädännön etiikan, mutta eivät noudata sitä. Se tekee tästä kaikesta niin julmaa, Lek toteaa.
Juntan valvonnan alla
Lek on Thaimaassa tunnettu. Hänellä on kannattajia ja seuraajia, mutta harva uskaltaa kannattaa häntä julkisesti. Monet tukevat taustalla minkä pystyvät, sillä he pelkäävät joutuvansa ongelmiin sotilasjuntan kanssa. Lek on jatkuvasti juntan tarkkailun alaisuudessa ja saa välillä epäsuoria uhkauksia.
– Olen joutunut katkaisemaan perhesiteeni kokonaan, koska en halua aiheuttaa heille ongelmia.
Thaimaalaiset elävät valtavan kontrollin alaisuudessa, joka on kaiken kansallismielisyyden yläpuolella. Propagandakoneisto ja manipulointi ylläpitävät kontrollia. Thaimaan historia on täynnä vallankaappauksia ja niiden yrityksiä.
– Kampanjoin avoimesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta ja kannatan väkivallatonta vastarintaa, Lek sanoo.
Hän lisää, että juntta on pyytänyt muutamia kertoja Suomea palauttamaan hänet takaisin.
Lekin kaltaisia poliittisia aktivisteja on maanpaossa ympäri Eurooppaa. He tapaavat säännöllisesti ja pohtivat, mitä voisivat tehdä Thaimaan tilanteelle.
– Koska olemme päässeet turvalliselle maaperälle, meidän täytyy tehdä asioita thaimaalaisten olosuhteiden hyväksi.
Parlamenttivaaleja on odotettu jo vallankaappauksesta 2014 asti. Jälleen sotilashallinto lupailee vaaleja vuoden 2017 lopulle, kunnes seuraavassa lauseessaan toteaa, että vaalit saattavat jälleen siirtyä. Poliittinen kenttä on hajallaan, ja korruptio rehottaa eliitin kesken. Lek arvioi, että sotilasjuntan vastustus maassa kasvaa entisestään, koska ihmiset voivat taloudellisesti niin huonosti ja epäoikeudenmukaisuus on lisääntynyt sietämättömästi.
– En ole koskaan tukenut taloudellisesti vaikutusvaltaisia johtajia, kuten Thaksinia. Thaimaalaiset kasvavat uskoon, että kaikki toivo täytyy laittaa kuninkaaseen tai poliittisiin johtajiin.
Lek näkee, että Thaimaassa on viime vuosina tapahtunut huolestuttavaa pelonsekaista taantumaa.
Marjabisnes Suomessa
Kaikista Suomessa poimituista marjoista noin 80 % on thaimaalaisten poimimia.
Suomeen tulee marjanpoimijoita Thaimaasta vuosittain noin 3 500. Tänä vuonna vain noin 2 500.
TEMin selvitysmies Markus Wallin esitti vuonna 2014, että metsämarjayritykset pakotettaisiin tekemään työsopimus thaimaalaisten marjanpoimijoiden kanssa.
Thaimaan viranomaiset ovat varoittaneet 2017 Suomeen matkaavia poimijoita matalasta tulotasosta ja huonoista työolosuhteista. Poimijoita varoitettiin myös mahdollisuudesta tulla huijatuiksi.
Poimijat maksavat kaikki omat kulunsa. Palkka riippuu siitä, kuinka hyvä sato on ja jaksavatko poimijat tehdä 12–15-tuntisia päiviä. Palkka on noin 5–7 euroa työtunnilta.