Sanni Grahn-Laasosen korkeakouluvisiolta pohja pois – ellei tule lisää resursseja ja rahaa

Tiistaina julkistettu ehdotus korkeakoulutuksen ja tutkimustyön visiotyöstä sai tuoreeltaan ristiriitaisia kannanottoja. Jo vireillä olleessaan visiotyö on herättänyt epäilyjä, miten korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen käy tulevaisuudessa. Edellinen yliopistouudistus teki rumaa jälkeä, ja tämän pelätään toistuvan.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto vaativat lisää tekijöitä ja resursseja, mikäli visio aiotaan toteuttaa.

– Tutkintotavoitteiden osuuden kasvattaminen edellyttää nykyistä enemmän opetushenkilöstöä. Läpäisyn tehostaminen tapahtuu henkilökohtaista osaamista lisäämällä ja siihen tarvitaan tekijöitä. Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä on jo nyt kädet täynnä. Resursseja ja väkeä tarvitaan lisää. Siksi yliopistoindeksin jäädytys pitää lopettaa, vaativat liitot kannanotossaan.

Työntekijät tyytymättömiä

Akavan Erityisalat ilmoitti olevansa pettynyt opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) johdolla julkaisemaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon. Se ei vastaa korkeakoulujen henkilöstön tyytymättömyyteen.

– Tiedämme korkeakouluyhteisön johtamisen haasteet ja henkilökunnan kasvaneen tyytymättömyyden työolosuhteisiinsa. Visio ei odotuksista huolimatta tuonut tähän keskusteluun juurikaan uutta, sanoo koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava asiamies Minna Nieminen Akavan Erityisaloista.

Varsinainen työ jää tiekartan varaan, jota laaditaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla tutkimus- ja innovaationeuvoston visiotyössä.

– Visiotyöstä käytyyn runsaaseen keskusteluun ja siihen ladattuihin odotuksiin nähden lopullinen visio on hienoinen pettymys, sanoo Nieminen ja jatkaa:

– Näyttääkin siltä, että varsinainen työ jää tehtäväksi vision julkaisun jälkeen aloitettavassa tiekartan laadinnassa. Tähän työhön on nyt panostettava

Korkeakoulujen henkilöstö niukasti esillä

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto olisi mitä ilmeisemmin halunnut, että henkilöstön asema olisi nostettu visiossa esiin vahvemmin. Liitot kertovat tiedotteessaan, että ”vision taustamuistiossa on yhden kappaleen verran korkeakoulujen henkilöstön asemasta”.

Plussaa on, että visionäärit näyttävät tunnistavan henkilöstön työhyvinvoinnin heikentymisen, työn kuormittavuuden kasvun, työsuhteiden epävarmuuden sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyden.

– Visioon on kirjattu tavoitteeksi ”korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja”. Sitä mekin toivomme! Pitkäjänteisempi rahoitus, varmemmat työsuhteet, paremmat vaikutusmahdollisuudet ja johtamisjärjestelmät ovat avainasemassa tavoitteeseen pääsemisessä, toteavat professorit ja tieteentekijät.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien yhdistämistä ei esitetä

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto löysi visiosta hyvääkin sanottavaa. Grahn-Laasonen on maalaillut yliopistolain ja ammattikorkeakoululain yhdistävän uuden korkeakoululain valmistelua. Tämä herätti heti julkisuuteen tultuaan vastarintaa.

– Olemme korostaneet monissa yhteyksissä, että näin mittavaa lakihanketta ei kannata käynnistää kiireessä. Toivottavasti uutta lakia ei ehdoteta myöskään visiota seuraavassa tiekartassa, sillä näin iso hanke pitäisi pohjustaa laajalla keskustelulla tutkinnoista, tutkimusvastuista, koulutuksen konkreettisista sisällöistä ja tavoitteista. Myös käynnissä olevien lakimuutosten vaikutukset tulee ensin arvioida, todetaan professorien ja tieteentekijöiden kannanotossa.

Saattaa olla, että asia nostetaan vielä pöydälle hallituksen jatkotyössä. Grahn-Laasonen ilmoitti tiistaina, että hallitus käsittelee visiopaperia.