KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Che Guevara oli vallankumouksellinen, mutta ei demokraatti

Alberto Kordan ikoninen otos sankarillisesta Che Guevarasta on maailman käytetyimpiä kuvia. Seinämaalaus Intian Keralassa.

Alberto Kordan ikoninen otos sankarillisesta Che Guevarasta on maailman käytetyimpiä kuvia. Seinämaalaus Intian Keralassa. Kuva: All Over Press/ Patrick Frilet/REX

Uusi kirja valottaa 50 vuotta sitten kuolleen vallankumousjohtajan ajattelua ja poliittista toimintaa.

Hannu Reime
27.12.2017 8.33

Syksyllä tuli kuluneeksi 50 vuotta Ernesto Che Guevaran kuolemasta syrjäseudulla kaakkoisessa Boliviassa. Maan armeija oli yhdessä Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:n kanssa jäljittänyt Guevaran ja ottanut tämän vangiksi. Haavoittunut ja surkeassa kunnossa oleva Che teloitettiin seuraavana päivänä ampumalla. Kuollessaan tämä Kuuban vallankumouksen keskeisiin johtajiin kuulunut argentiinalainen lääkäri oli 39-vuotias.

Guevara de la Sernan sivistyneistökotiin Rosariossa Argentiinassa syntynyt, luonteeltaan boheeminen Ernesto eli lyhyen, mutta monivaiheisen elämän. Jo eläessään Chestä oli tullut yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ajavan vallankumouksellisen malli, ja myytti kasvoi entisestään hänen väkivaltaisen kuolemansa jälkeen.

Kuubalaisen valokuvaajan Alberto Kordan sattumalta nappaama otos Guerrillero Heróico, Sankarillinen sissi, on 1900-luvun kuuluisimpia valokuvia: on mahdotonta edes arvailla sitä määrää t-paitoja, joita juuri tämä kuva Chestä koristaa.

Guevara kirjoitti, että yksilö muuttuu tasa-arvon vallitessa onnelliseksi rattaaksi ”sosialismin” koneistossa.

Che Guevarasta on vuosien mittaan kirjoitettu useita kirjoja. Tuorein niistä on New Yorkissa asuvan kuubalaissyntyisen historioitsijan Samuel Farberin tutkielma Che Guevaran politiikka: Teoriaa ja käytäntöä.

Farber on aikaisemmin kirjoittanut Kuuban vallankumouksesta kolme laajempaa teosta, joista tuorein on esitelty myös näillä palstoilla.

Ministeri ja valtionpankin johtaja

Farber ei kirjoita elämäkertaa, vaan keskittyy tarkastelemaan ja arvioimaan Che Guevaran ajattelua ja toimintaa sekä vallankumouksellisena että Fidel Castron hallituksen jäsenenä. Näissä kahdessa roolissa Guevara ehti toimia yhteensä vain runsaat 12 vuotta.

Latinalaisen Amerikan kiertomatkallaan Meksikoon ajautunut Che liittyi vuonna 1955 Castron johtamaan Heinäkuun 26. päivän liikkeeseen, joka oli asettanut tavoitteekseen Kuuban diktaattorin Fulgencio Batistan kaatamisen vallasta.

Vallankumouksellisten marssittua voittoisina Havannaan uudenvuodenpäivänä 1959 Che Guevaralle annettiin pian merkittäviä tehtäviä muun muassa teollisuusministerinä sekä valtionpankin johtajana. Uuden hallituksen korkeana edustajana hän vieraili ulkomailla solmimassa suhteita erityisesti vastaitsenäistyneisiin kolmannen maailman valtioihin ja neuvostoblokkiin.

Sitten vuonna 1965 Che yllättäen katosi julkisuudesta. Hän oli koonnut pienen sissijoukon, joka yritti tehdä vallankumouksen ensin Kongossa ja sitten Boliviassa.

Molemmat hankkeet kariutuivat lähes alkuunsa: sitä, mikä paikallisista syistä oli onnistunut ja nauttinut laajaa kannatusta Kuubassa, ei voitu toistaa aivan toisenlaisissa oloissa Afrikassa tai Andien rinteillä. Che itsekin ehti myöntää epäonnistumisensa.

Samuel Farber on jakanut uuden kirjansa neljään lukuun.

Ensimmäisessä hän tarkastelee Guevaran nuoruutta siltä osin kuin sillä on kosketuskohtia hänen myöhempiin vaiheisiinsa. Toinen luku on omistettu Chen käsityksille vallankumouksesta, kolmas hänen toiminnalleen vallanpitäjänä Kuubassa ja neljäs kysymykselle, millaiseksi Che ymmärsi sosialistisen talouden. Fidel Castrohan oli julistanut Kuuban vallankumouksen ”sosialistiseksi” huhtikuussa 1961 päivää ennen Yhdysvaltojen tukemaa Castron vastustajien maihinnousuyritystä Sikojenlahdella.

Samuel Farber on kirjoittanut monta teosta Kuuban vallankumouksesta.

Samuel Farber on kirjoittanut monta teosta Kuuban vallankumouksesta. Kuva: Haymarket books

Che Guevaran kommunismi

Matkatessaan vastavalmistuneena lääkärinä Latinalaisessa Amerikassa nuorta Guevaraa oli šokeerannut köyhyys niin monessa mantereen maassa. Tämä kokemus muutti aikaisemmin verraten epäpoliittisen nuoren miehen kommunistiksi.

Toinen Guevaran ajatteluun vaikuttanut asia oli yksittäinen tapahtuma, Jacobo Árbenzin edistyksellisen hallituksen syökseminen vallasta Guatemalassa Yhdysvaltojen tuella vuonna 1954. Suuren pohjoisen naapurin ylivalta Latinalaisessa Amerikassa ja sen pönkittämä yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus muovasivat Guevarasta vallankumouksellisen.

Che ei koskaan liittynyt kommunistiseen puolueeseen. Fidel Castron pikkuveljen Raúlin ohella Che kuitenkin kuului niihin Heinäkuun 26. päivän liikkeen johtajiin, jotka vahvimmin ajoivat lähentymistä Kuuban vanhaan kommunistipuolueeseen PSP:hen sen jälkeen, kun puolue oli empimisen jälkeen ryhtynyt tukemaan seikkailijana pitämäänsä Fidel Castroa.

Samuel Farber korostaa sitä, että Che Guevara ei salannut mielipiteitään, joten häneltä myös puuttui poliittisen laskelmoijan taju. Guevaran poistumiseen Kuubasta vuonna 1965 vaikutti myös se, että hän oli katkaissut välinsä itsekkäänä pitämäänsä Neuvostoliittoon, jonka antamasta avusta Kuuba oli tullut riippuvaiseksi Yhdysvaltojen julistettua Kuuban taloussaartoon. Che toimi kuitenkin koko ajan yhteisymmärryksessä Castron ja Kuuban hallituksen kanssa.

Erikoisinta Kuuban vallankumouksessa oli se, että saaresta todella tuli kommunistinen sanan viime vuosisadalla saamassa merkityksessä: kapitalistinen tuotantotapa korvattiin Neuvostoliiton esikuvan mukaisella valtiokollektivismilla. Samuel Farber pitää mahdollisena, että Fidel Castro olisi ehkä ollut valmis johtamaan ei-kommunistista Kuubaa, mutta siinä tapauksessa välit Guevaraan ja pikkuveli Raúliin olisivat katkenneet

Sosialismi ylhäältä

Farberin mielestä Che Guevara oli rehellinen vallankumouksellinen ja internationalisti, jonka lukeneisuus myös oli laajaa ja monipuolista. Demokraatiksi häntä sitä vastoin ei voi kutsua.

Guevaralle oli vierasta ajatus, että sosialistinen tai kommunistinen yhteiskunta Marxin tarkoittamassa mielessä voi syntyä vain järjestäytyneen työväenliikkeen toiminnan tuloksena demokraattisesti alhaalta ylöspäin. Teollisuusministerinä juuri Che johti Kuuban siirtymistä yksityiskapitalismista valtiojohtoiseen kollektivismiin. Kuubalainen kommunismi kopioitiin Neuvostoliitosta ja Itä-Euroopasta.

Farber kirjoittaa, että Che näyttää ainakin implisiittisesti hyväksyneen Marxin ajattelusta poikkeavan käsityksen, jonka mukaan yhteiskunnallinen tasa-arvo ja yksilöllisyys olisivat ristiriidassa keskenään. Guevara kirjoitti, että yksilö muuttuu tasa-arvon vallitessa onnelliseksi rattaaksi ”so-sialismin” koneistossa.

On mielenkiintoista verrata ajatusta George Orwellin havaintoon, jonka hän teki Espanjan sisällissodan aikana vallankumouksellisessa Barcelonassa joulukuussa 1936. Reportaasikirjassaan Katalonia, Katalonia! Orwell kirjoittaa, että ihmiset yrittivät käyttäytyä niin kuin ihmiset eivätkä niin kuin rattaat kapitalismin koneistossa. Guevaran ”sosialismissa” työläinen on koneiston onnellinen osa, ehkä onnellisempi kuin Chaplinin esittämä vaihetyöntekijä elokuvassa Nykyaika, mutta korvattavissa oleva osa yhtä kaikki.

Tämän päivän Kuubassa Ernesto Che Guevara on kunnioitettu suurmies vuosi sitten kuolleen Fidelin ohella. Alberto Kordan ottama valokuva koristaa kolmen peson seteliä, ja kuubalaisten koululaisten tunnuslauseena on yhä Seremos como el Che, ’Meistä tulee sellaisia kuin Che’. Mutta Guevaran ajatuksilla ei enää ole merkitystä maassa, joka iäkkään presidenttinsä Raúl Castron johdolla pyrkii kommunistisen puolueen johtamaan kapitalismiin ilmeisinä esikuvinaan Kiina ja Vietnam, jotka ovat jo ottaneet paikkansa kapitalistisessa maailmanjärjestyksessä. Kuuban erityisongelmana myös tällä tiellä on suuri pohjoinen naapuri.

Samuel Farber: The Politics of Che Guevara. Theory and Practice. Haymarket Books 2016. 162 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Aino-Kaisa Pekonen tulkitsee hallituksen politiikkaa niin, että Suomessa ollaan menossa kohti yksityisiin palveluihin nojaavaa sote-mallia.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

New Delhin roskien kerääjät toimittavat elintärkeää palvelua usein äärimmäisessä helteessä.

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

Yhdysvalloista karkotettu Aasis Subedi (oik.) ja isänsä Narayan Kumar Subedi, jonka vetoomus Nepalin korkeimpaan oikeutetun johti pojan vapauttamiseen.

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

Eduskunta hyväksyi Ottawan sopimuksesta irtautumisen äänin 157-18.

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
04

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
05

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

18.06.2025

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

18.06.2025

Koskela sote-politiikasta: Hallitus lapioi rahaa yksityisille terveysjäteille

18.06.2025

Rajaton kulttuuri palkitsee rajattomasta käytöksestä, mutta monet rajat ovat olemassa hyvästä syystä

18.06.2025

Saako teollisuus tahtonsa läpi? Ministeriin vedotaan kastraatiokiellon pitämiseksi

18.06.2025

Saako Suomen ulkopolitiikasta selvää? ”Haparointia”

17.06.2025

Naisia on yhä vähemmän ministereinä: ”Maailma todistaa tällä hetkellä naisten poliittisen johtajuuden murenemista”

17.06.2025

Kommentti: Persujen ”veneenkeikutus” on silkkaa suunsoittoa – Miksi hallitus kaatuisi, kun kaatumisesta ei olisi sille mitään hyötyä?

17.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään