Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii valtiolta toimia lastensuojelun kustannusten vahvempaan seurantaan.
– Lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut. Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole vuoteen saaneet yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä, Kurttila toteaa.
Kurttila kritisoi vastuuttomaksi lastensuojelun kustannus- ja vaikuttavuusseurantaa.
Lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.
– Valtion talousarviosta ei löydy edes käsitettä ”sijaishuolto”. Samaan aikaan lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon kuluu vuosittain arviolta lähes miljardi euroa.
Hän painottaakin, että kuntien valtionosuusjärjestelmän ja maakuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tilanteen parantamiseen ei ole vielä riittävän vahvaa otetta, on enintään kehittämispuhetta.
Voitot sijoitettava lastensuojelun laatuun
Lapsiasiavaltuutettu pitää ongelmallisena, että lastensuojelun sijaishuolto on mahdollista järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
– Lastensuojelun sijaishuolto on säädettävä perusopetuksen eli koulujemme tapaan taloudellisen voiton tavoittelun ulkopuolelle. Yksityisiä perhekoteja ja yrityksiä tarvitaan, mutta toiminnasta tulevat tuotot on palautettava lastensuojelun laadun parantamiseen.
– Miksi voiton tavoittelu sopii lastensuojeluun, haavoittuvimpiin, kun maailman ykkösluokan kouluihin se ei Suomessa sovi? Kurttila kysyi puhuessaan Seinäjoella alueellisilla lastensuojelupäivillä tänään.
Vuoden 2016 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 330 lasta ja nuorta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 57 784 lasta ja nuorta.
Lastensuojelun on arvioitu olevan jopa kriisissä. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja aloitti tammikuussa arviointityön, jossa etsitään ratkaisuja lastensuojelutyön kuormittavuuteen ja työntekijöiden vaihtuvuuteen. Työ kestää vuoden loppuun saakka.
lehti 