KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Kestävyysvajetta ei tarvitse kuroa umpeen heti

Jussi Ahokas
25.2.2018 13.00
Fediverse-instanssi:

Muistatko vielä Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vuodelta 2013? Sen tavoitteena oli kuroa umpeen Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta.

Rakennepoliittisen ohjelman johdannossa kuvattiin kestävyysvajetta seuraavasti: julkisen talouden rahoitusaseman olisi kohennuttava vuoteen 2017 mennessä yli yhdeksän miljardia euroa, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa ilman kokonaisveroasteen nousua niin, ettei velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle.

Johdantotekstin kuvaus on talouspolitiikan näkökulmasta erittäin kiinnostava. Usein julkisessa keskustelussa kestävyysvajetta on avattu jokseenkin tähän tapaan. Valitut sanamuodot eivät kuitenkaan kuvaa hyvin sitä, millaisia politiikkasuosituksia kestävyysvajeesta nousee.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos jokaisen hallituksen kädet sidotaan vaali-kaudeksi kestävyysvajesopeutukseen, ei edes tärkeisiin julkisiin investointeihin löydy välttämättä resursseja.

Esimerkiksi viittaus siihen, ettei kokonaisveroaste saa nousta julkisen talouden tilaa kohennettaessa on kestävyysvajelaskennassa ainoastaan laskelmiin sisällytetty tekninen oletus, ei politiikkasuositus. Kuten valtiovarainministeriön (VM) virkamiehet ovat muistuttaneet, kestävyysvajelaskelmasta ei voida päätellä järkevintä tapaa vajeen umpeen kuromiseksi eikä veronkorotuksia pidä rajata keinojen ulkopuolelle.

Kestävyysvajelaskelma ei myöskään kerro VM:n mukaan mitään siitä, mikä umpeen kuromisen aikataulun tulisi olla. Edellä esitetystä kuvauksesta voisi päätellä, että aikaa julkisen talouden sopeuttamiselle olisi neljä vuotta eli vuodesta 2013 vuoteen 2017.

Tämä – sopivasti yhden hallituskauden mittainen – aikaväli on kuitenkin niin ikään laskutekninen seikka. Aikaväli juontuu siitä, että VM laskee kestävyysvajeen aina nykyhetkestä neljän vuoden päähän, johon ministeriön keskipitkän aikavälin ennuste päättyy.

Periaatteessa aikaa kestävyysvajeen umpeen kuromiselle on äärettömästi. Kuten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kestävyysvajeraportissa vuodelta 2014 todetaan, kestävyysvajeindikaattori kertoo, ”kuinka suuri sopeutus julkiseen talouteen tarvitaan laskelman perusvuonna, jotta julkisen sektorin diskontatut tulot vastaavat sen diskontattuja menoja äärettömän pitkällä tarkastelujaksolla”.

Perusvuotena tapahtuvan sopeutuksen sijaan voitaisiin yhtä hyvin vaikuttaa tulevaisuuden julkisiin yli- ja alijäämiin, jotka määrittävät kestävyysvajeen. Kun ylijäämät kattavat alijäämät, ei kestävyysvajetta ole.

VM:n kestävyysvajelaskelmassa, jossa tulevaisuuden julkisten tulojen ja menojen kasvua arvioidaan velanhoitomenojen, omaisuustulojen ja ikäsidonnaisten menojen osalta, ei ennusteta äärettömän pitkää tulevaisuutta. Se olisikin mieletöntä. Esimerkiksi ikäsidonnaisten menojen kehitystä arvioidaan vuoteen 2060 asti. Sen jälkeen niiden suhde BKT:hen oletetaan vakioksi.

Aikaväli on valittu siten, että laskelman taustamuuttujien kehityksestä voidaan tehdä paremmin perusteltuja oletuksia. Yli 40 vuoden ajallakin oletuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, mistä VM myös muistuttaa.

Vaikka ministeriö olettaa kestävyysvajeeseen vaikuttavien muutoksien tapahtuvan pääosin vuoteen 2060 mennessä, tästä ei voi päätellä, että vajeen umpeen kurominen pitäisi tehdä ennen sitä. Jos esimerkiksi väestörakenne muuttuu sen jälkeen jälleen selvästi edullisemmaksi kasvun ja ikäsidonnaisten menojen kehityksen kannalta, kannattaa sopeutuksen kanssa odottaa rauhassa. Jos kestävyysvajeen laskennan logiikkaa seurataan talouspolitiikassa loppuun saakka, ylijäämiä on aikaa kerryttää aina maailmanloppuun asti.

Ehkä juuri kestävyysvajelaskennan logiikasta ja sen äärettömän pitkästä tarkasteluaikavälistä johtuen rahoitusmarkkinat eivät näytä sanottavasti kiinnostuneen kestävyysvajeindikaattorista. Euroopan komission vuoden 2016 laskelmissa suurimmat kestävyysvajeet olivat Slovenialla, Luxemburgilla, Maltalla, Liettualla ja Suomella.

Yksikään näistä maista ei kuitenkaan kuulunut viiden kärkeen eurovaltioiden pitkien korkojen tason vertailussa, joka kuvaa parhaiten valtioiden maksukykyriskiä. Sen sijaan korkolistauksen viidestä kärkimaasta Kyproksella ja Italialla kestävyysvaje oli pienimpien joukossa ja Espanjalla sekä Portugalillakin vain euromaiden keskitasoa.

Kestävyysvajeesta ei voidakaan suoraan vetää johtopäätöksiä valtioiden maksukyvystä, joka euron olosuhteissa riippuu keskuspankin omaksumasta politiikasta ja rahoitusmarkkinoiden näkemyksestä. Vaikka Suomi ei onnistunut kuromaan kestävyysvajetta umpeen vuoteen 2017 mennessä, rahoitusmarkkinat lainaavat edelleen valtiolle hyvin matalalla korolla. Siitäkin huolimatta, että vuoden 2013 kestävyysvajelaskelman mukaan velkaantuminen on nyt kestämättömällä uralla.

Ruotsissa valtiovarainministeriön alainen Konjunkturinstitutet on tunnetusti varoittanut käyttämästä kestävyysvajetta talouspolitiikan perustana. Suomessa talouspolitiikan ohjenuoraksi on sen sijaan otettu kestävyysvajeen nopea umpeen kurominen.

Jos jokaisen hallituksen kädet sidotaan vaalikaudeksi kestävyysvajesopeutukseen, ei edes tärkeisiin rakenteita uudistaviin julkisiin investointeihin löydy välttämättä resursseja. Tuore esimerkki tällaisesta on perhevapaauudistus, joka kaatui pitkälti vaatimukseen kustannusneutraalisuudesta.

Jo kevään kehysriihineuvotteluissa olisi syytä irtautua siitä talouspoliittisesta logiikasta, joka kestävyysvajelaskennasta on Suomessa johdettu käytäntöön. Vaikka laskelmat kertoisivat kestävyysvajeesta, meillä on edelleen hyvin aikaa tehdä kasvua vahvistavia julkisia investointeja. Sellaisiakin, jotka hetkellisesti vaativat määrärahojen lisäämistä.

Euroalueen osana Suomessa on syytä tarkkailla julkista velkaantumista, mutta liikkumatilaa julkisen talouden hoidossa on ymmärrettyä enemmän.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset