Suomen eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen äitiyslaista selvällä enemmistöllä luvuin 122 puolesta ja 42 vastaan.
Tämä oli toinen kerta, kun uutta lainsäädäntöä säädetään kansalaisaloitteen pohjalta. Nyt säädetty äitiyslaki parantaa lapsen oikeusturvaa, kun lapsi on syntynyt naisparin perheeseen hedelmöityshoidoilla.
Lapsen oikeudellisen aseman selkeytyminen tukee myös vanhemmuutta, ja sitä kautta tukee lapsen kehitystä ja kasvua. Äitiyslain säätäminen oli lakia ajaneiden järjestöjen mukaan lapsen oikeuksien näkökulmasta välttämätöntä.
Äitiyslaki on merkittävä askel sateenkaariperheiden lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
– Hyväksymällä äitiyslain kansalaisaloitteen pohjalta eduskunta osoittaa, että , toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
– Myös pienten lapsiryhmien suojelun ja huolenpidon vuoksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Oikeus molempiin vanhempiin ilman adoptiota
Äitiyslaki mahdollistaa sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa.
Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Tähän voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on hyvin turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.
Uuden lain myötä naisparille syntyvän lapsen oikeusturva paranee huomattavasti, koska hänen juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa on selvä jo syntymästä lähtien.
Merkittävä virstanpylväs sateenkaariperheille
– Äitiyslaki on valtavan merkittävä askel sateenkaariperheiden lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Se on yksi järjestömme historian merkittävimmistä virstanpylväistä, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
– Seuraavaksi on tarve huolehtia muun tyyppisissä sateenkaariperheissä elävien lasten asemasta ja hyvinvoinnista. Tähän tulevaisuuden kehittämistarpeeseen myös lakivaliokunta viittaa mietinnössään.
Lain pitkä historia
Äitiyslain säätämisen historia on ollut poikkeuksellisen pitkä ja värikäs. Jo isyyslain uudistamista pohtinut työryhmä esitti vuonna 2013, että äitiyttä koskeva sääntely olisi hoidettava kuntoon.
Hallitus päätti kuitenkin antaa esityksen isyyslaista erikseen, ja vasta lapsi- ja perhejärjestöjen painostuksen alla valmisteli lakiesityksen äitiyslaista vuosina 2014 – 2015. Täysin valmis esitys jäi kuitenkin hallitukselta antamatta helmikuussa 2015.
Koska nykyinen hallitus oli ilmeisen haluton antamaan valmista esitystä äitiyslaista, päättivät järjestöt tuoda asian eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen vireille panijoina toimi joukko järjestöjen johtotehtävissä toimivia kansalaisia.
Aloite oli sisällöltään sanasta sanaan yhteneväinen oikeusministeriössä valmistellun esityksen kanssa. Tämä mahdollisti eduskunnan päättää kansalaisaloitteen hyväksymisestä ilman tarvetta asian jatkovalmistelulle ministeriössä.
Kansalaisaloitetta tukenutta Äitiyslaki-kampanjaa koordinoi Sateenkaariperheet ry. Kampanjan kumppaneina toimi joukko ihmisoikeus-, lapsi- ja perhejärjestöjä.
uutiskirje 