KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Ulosottovelallisen oravanpyörä pyörii

Yli vuoden työttömänä ollut voi saada työllistyttyään puoli vuotta lykkäystä ulosottovelkojen maksuun, jos osaa pyytää sitä.

Yli vuoden työttömänä ollut voi saada työllistyttyään puoli vuotta lykkäystä ulosottovelkojen maksuun, jos osaa pyytää sitä. Kuva: All Over Press/Ismo Pekkarinen

Ulosottoon joutuminen voi sysätä vuosikausien kierteeseen.

Sirpa Puhakka
4.3.2018 12.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Ulosoton suojaosuudet viime vuoden tasolla

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti kolmasosa.

Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosottokelpoisia. Palkasta ei mitata ulos, jos se on pienempi kuin suojaosuus.

Suojaosuus on 22,41 euroa päivässä velallisella itsellään ja 8,04 euroa velallisen elatuksen varassa olevalle esimerkiksi lapsen osalta.

Yksin elävän velallisen suojaosuus on 672,30 euroa kuukaudessa. Suojaosuus on 913,50 euroa, jos velallisen elatuksen varassa on yksi lapsi. Summa on 1 395,90, jos elätettäviä on kolme.

Tänä vuonna ulosmitataan arviolta yli miljardi euroa.

Oulun seudun ulosottovirasto myy nettihuutokaupalla kaksiota Ruiskukkatiellä Oulussa. Vajaa kymmenen vuotta sitten remontoidussa kaksiossa, vähän yli 60 neliötä, näkyvät vielä asumisen jäljet.

Yksitoista päivää ennen huutokaupan päättymistä korkein tarjous oli 15 000 euroa. Ruiskukkatien kaksio ei ole ainoa, joka on joutunut ulosottomiehen vasaran alle. Ulosottovirasto huutokauppaa tänäkin vuonna ulosottovelkojen katteeksi arviolta 2 000 erilaista kiinteistöä: mökkejä, omakotitaloja, kerrostaloasuntoja ja muita kiinteistöjä.

Maksuhäiriöisten määrä on ennätyskorkea ja yksityishenkilöiden maksujärjestelyt ovat kasvussa. Kotitaloudet ovat entistä velkaantuneempia.

Ulosotossa oli vähän vajaa puoli miljoonaa ihmistä vuonna 2016, yli kaksinkertainen määrä kuin Tampereella on asukkaita. Heistä 44 000 oli työttömänä vuoden lopussa.

Tuoreet luvut puuttuvat, mutta nähtävissä ei ole laskua viime vuonna eikä tänä vuonna, vaan päinvastoin ulosottoon joutuu aikaisempaa useampi.

Työllistyneelle
lykkäystä velanmaksuun

Tämän vuoden alusta yli vuoden työttömänä ollut on saanut kuuden kuukauden lykkäyksen ulosottovelkojen maksuun, kun hän työllistyy. Tätä on osattava pyytää.

Hallituksen tavoite on purkaa kannustinloukkuja ja madaltaa työllistymiskynnystä. Suureen velallisten joukkoon nähden muutos on näpertelyä.

Lykkäyksen arvioidaan helpottavan 1 500–2 000 pitkäaikaistyöttömän työllistymistä. Toki jokaiselle heille lykkäys on helpotus. Verot ja ulosotto vievät aluksi noin kaksi kolmasosaa palkasta. Perinnän perusteita tulisi selkiyttää, sillä laskenta on niin monimutkainen, että siitä ei ota erkkikään selvää.

Lykkäyksestä säädetyn lain perusteluissa hallitus torppaa suojaosuuden nostamisen, jota velalliset ovat vaatineet. Viime vuonna myös viisi kansanedustajaa esitti toimenpidealoitteessaan suojaosuuden nostamista.

Hallitus laskeskelee, että esimerkiksi suojaosuuden nostaminen 900 euroon tarkoittaisi kannustinloukun siirtymistä toiseen kohtaan. Suojaosuuden nostamisesta hyötyisivät aivan pienituloiset sekä yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat.

Maksumoraali
jyrää kohtuuden

Hallitus pelkää myös maksumoraalin heikkenevän ja antavan pienituloisille velallisille viestin, ettei heidän tarvitse edes yrittää maksaa velkojaan.

Lisäksi perustellaan, että suojaosuuden nostaminen siirtäisi velanmaksua tulevaisuuteen ja kasvattaisi velkaa, koska viivästyskorot juoksevat koko ajan. Viivästyskorot ovat tänä vuonna korkolain mukaan kahdeksan prosenttia.

Pelätään, että tuntuva osa veloista jäisi saamatta, sillä noin 17 000 velallista jäisi kokonaan ulosoton ulkopuolelle. Varattomuusmerkinnästä seuraa maksuhäiriömerkintä, joka johtaisi luottokelvottomuuteen.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon vaihtamista, vakuutuksen ottamista, puhelinliittymän avaamista tai kodinkoneen ostamista osamaksulla. Yli 370 000 ihmistä on tässä loukossa vuosittain.

Velka-armahdus
auttaisi uuteen alkuun

Toimenpidealoitteen allekirjoittaneet kansanedustajat Antero Lukkanen (kd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Anneli Kiljunen (sd.) ja Kari Uotila (vas.) vaativat myös velka-armahdusta. Se on ikivanha keino nostaa velallinen ahdingosta ja auttaa uuteen alkuun.

Ulosottovelallinen saattaa joutua jopa vuosikymmeniä kestävään ulosoton oravanpyörään. Korkeat viivästyskorot moninkertaistavat lopulta alkuperäisen ulosottovelan. Ratkaisu olisi, jos velkoja muutettaisiin esimerkiksi pitkäaikaisiksi lainoiksi.

”Korkeat lainojen korot ja viivästyskorot loukkaavat oikeustajua”, todetaan aloitteessa. Toinen kummallisuus on, että ulosottomiehet saavat provisiopalkkioita eri toimenpiteistä. Valtio kannustaa näin virkamiehiään tehokkaaseen perintään.

Usein ulosottoon joutunut maksaa myös perintätoimistojen kuluja ja korkoja, jotka kasvattavat velkaa. Monet kunnat peräävät terveydenhuollon maksujaan perintäfirmojen kautta. Näin tekee esimerkiksi Helsinki.

Perintä tulee kaupungille halvemmaksi, sillä kulut maksavat ahdinkoon joutuneet ihmiset. Köyhyys ja pienituloisuus ovat riskejä, jotka sysäävät ihmisiä ulosoton kierteeseen.

Hallitus laski, että valtio menettäisi yli 40 miljoonaa euroa kuntien ja muiden vastaavien velkoja, jos kaikkein pienituloisimpien perintää helpotettaisiin.

Ulosoton suojaosuudet viime vuoden tasolla

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti kolmasosa.

Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosottokelpoisia. Palkasta ei mitata ulos, jos se on pienempi kuin suojaosuus.

Suojaosuus on 22,41 euroa päivässä velallisella itsellään ja 8,04 euroa velallisen elatuksen varassa olevalle esimerkiksi lapsen osalta.

Yksin elävän velallisen suojaosuus on 672,30 euroa kuukaudessa. Suojaosuus on 913,50 euroa, jos velallisen elatuksen varassa on yksi lapsi. Summa on 1 395,90, jos elätettäviä on kolme.

Tänä vuonna ulosmitataan arviolta yli miljardi euroa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Kasvun merkit teollisuudessa ovat edelleen hauraita.

Teollisuudessa varovaisia kasvun merkkejä, mutta työllisyys vaatisi aktiivisempaa otetta

Equal Earth -maailmankartassa kaikki maat ja maanosat ovat oikeassa koossaan suhteessa toisiinsa.

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

Pia Lohikoski.

Lohikoski vaatii Rikosuhripäivystyksen, Ihmisoikeusliiton ja Pakolaisneuvonnan työn turvaamista

Metsänomistajilla olisi suojeluhaluja, mutta METSO-ohjelman rahoitus ei riitä. Sen sijaan hallitus kiihdyttää hakkuita tavalla, joka vähentää verotuloja.

Orpon velkahallitus kasvattaa tietoisesti luontovelkaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 
02

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
05

Satu Rämön suosion salaisuus – kriitikko perkasi Hildur-ilmiön

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Vasemmistoliitto neuvotteli loppuun asti velkajarrusta – viimeinen niitti oli neljän suuren keskenään sopima pohjaesitys

16.10.2025

Vasemmistolla on monta hyvää syytä vastustaa velkajarrua – tässä niistä kahdeksan

16.10.2025

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

15.10.2025

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

15.10.2025

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

15.10.2025

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

15.10.2025

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

15.10.2025

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

14.10.2025

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

14.10.2025

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

14.10.2025

Vasemmiston Sarkkinen perustelee, miksi puolue ei ole velkajarrussa mukana –  ”Kolmessa keskeisessä kohdassa on tiukempia vaatimuksia kuin mitä EU edellyttäisi”

14.10.2025

Vasemmistoliitto sanoo velkajarrulle ei – ”Kansallinen lisäsääntely on tarpeetonta ja erityisen haitallista matalan kasvun olosuhteissa”

14.10.2025

Purra veti taas maton Orpon jalkojen alta katumalla rasismitiedonantoa, jonka piti olla hallitusohjelman tasoinen

14.10.2025

SAK hyvin kriittinen velkajarrulle – ”Sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia”

14.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään