KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Tiede ei ole Trumpin eikä Putinin lempilapsi

Yhdysvaltain Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin eivät kilpaile tiedemyönteisyydellään.

Yhdysvaltain Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin eivät kilpaile tiedemyönteisyydellään. Kuva: Lehtikuva/Mikhail Klimentyev

Kylmän sodan aikana maailman napavaltiot Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat tieteen saavutuksilla, nyt Kiina ajaa molempien ohi.

Maippi Tapanainen
16.3.2018 15.45

Yhdysvalloissa Donald Trumpin vuoden kestäneen presidenttikauden aikana liittovaltion tutkimusrahoitus on tiedesäätiö NSF:n mukaan huvennut alle puoleen entisestä. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen liittovaltio ei ole perustutkimuksen suurin rahoittaja.

Scientific American -lehti arvioi ennen presidentinvaaleja, että Trumpin valinnan seurauksena kärsimään joutuisivat ainakin ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka sekä koulutus. Lehden mukaan todellisuus osoittautui pahemmaksi kuin osattiin odottaa.

Tiede jäänyt lapsipuolen asemaan

ILMOITUS
ILMOITUS
Nature-lehden tutkivien toimittajien mukaan venäläistutkijat joutuvat tarkastuttamaan tekstinsä ennen niiden julkaisua ulkomaisissa lehdissä.

Trumpin hallinnon suhde tieteeseen on ollut pääsääntöisesti välinpitämätöntä, välillä jopa vihamielistä. Valkoisen talon tiedeneuvonantajan paikka on ollut pitkiä aikoja kokonaan täyttämättä, samoin monet muut tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät postit.

Tutkijoiden ja tieteentekijöiden sijaan Trump on palkannut tiedeneuvostoihin teollisuusjohtajia tai heitä lähellä olevia tahoja, joiden kanta ympäristöä ja teknologiaa koskevaan säätelyyn ei ole uhannut yritysmaailman etuja. Hallituksen verkkosivuilta on muun muassa poistettu ilmastonmuutosta koskevia raportteja.

Tutkimusta tehdään yhä enemmän yksityissektorilla. Suunta oli sama jo ennen Trumpin valtakautta. Liike-elämä rahoittaa tutkimustoimintaa kolmella dollarilla jokaista liittovaltion sijoittamaa dollaria kohden.

Erityisen aktiivinen tutkimusrahoittaja on lääketeollisuus. Sen panostus perustutkimukseen liike-elämän tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa listaavan BRDIS selvityksen mukaan nousi vuosien 2008 ja 2014 välillä kolmesta kahdeksaan miljardiin dollariin.

Venäjä yrittää nousta alhosta

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tieteen rahoitus Venäjällä romahti, eikä toistaiseksi ole noussut lähellekään 1990-luvun alkua.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole nostanut tiedettä keskiöön hallintokautenaan. Helmikuisessa tapaamisessaan maan tiede- ja koulutusneuvoston kanssa hän kuitenkin lupaili tieteen ja innovaatioiden seuraavan presidenttikautensa ykkösprioriteeteiksi.

Putinin uudelleenvalintaa pidetään jokseenkin itsestään selvänä, mutta seuraavaan kauteen liittyvien lupausten toteutumiseen suhtaudutaan toistaiseksi varovaisesti. Erityisesti tutkijoita mietityttää, voiko Venäjä ylipäätään kolmen kymmenen vuoden laskukauden jälkeen saavuttaa neuvostoaikana tehdyn tieteen tasoa.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen kärsivät sekä tutkijat että koko tieteellinen infrastruktuuri. Rahoituksen ja palkkojen putoaminen sai monet tutkijat muuttamaan ulkomaille.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tieteeseen ja kehitykseen on Venäjällä sijoitettu vuosittain noin prosentti bruttokansantuotteesta. Alimmillaan luku oli 1990-luvun alkuvuosina, jolloin se kohosi hädin tuskin puoleen nykyisestä.

Vuodelle 2018 Venäjän hallitus budjetoi perustutkimukseen 170 miljardia ruplaa eli noin 3 miljardia dollaria. Summa on yli 25 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 2006 alkaen tutkimusraporttien määrä on yli kaksinkertaistunut, ja Venäjä on noussut tieteellisten julkaisujen tuottajana kymmenen kärkimaan joukkoon. Se on ohittanut Kanadan, Australian ja Sveitsin, NSF raportoi tammikuussa.

Monia venäläistutkijoita valtion harjoittama kontrolli ärsyttää. Nature-lehden tutkivien toimittajien mukaan vuonna 2015 venäläistutkijat joutuvat usein tarkastuttamaan tekstinsä ennen julkaisua ulkomaisissa lehdissä. Moni rahoittaja on joutunut myös hallituksen mustalle listalle ”ulkomaiseksi agentiksi” määriteltynä, heidän joukossaan esimerkiksi George Sorosin Open Society -säätiö.

Kiina ajamassa vanhojen tiedemaiden ohi

Tieteen edistymiselle perustutkimus on välttämätöntä. Yksityisen rahoituksen saaminen perustutkimuksen tekemiseen voi kuitenkin olla vaikeaa siksi, että sen tulokset eivät useinkaan ole suoraan rahastettavissa innovaatioina. Yhdysvalloissa kaikesta tutkimusrahoituksesta vain yksi kuudesosa satsattiin perustutkimukseen.

Soveltavaa tutkimusta rahoitettiin jokseenkin saman verran. Pääosan tutkimusvaroista sai kehitystoiminta, joka pääosin koostuu pyrkimyksistä saada perustutkimuksen tulokset voittoa tuottavaan muotoon.

Yksityisesti rahoitettavaa tutkimusta vaivaa yhtäältä pyrkimys taloudelliseen hyötyyn, toisaalta haluttomuus jakaa tutkimustuloksia. Toisin kuin yliopistot, yhtiöt ovat haluttomia jakamaan tutkimustuloksiaan.

Venäjällä valtion panostus perustutkimukseen ei ole kääntynyt taloudellisiksi voitoiksi. Kilpailukyky on kärsinyt paitsi tutkijoiden joukkopaosta, myös vuosikymmenten alirahoituksesta ja byrokraattisesta hallinnosta. Yksityiset yliopistot, kuten vuonna 2011 perustettu Skolkovon tiede- ja teknologiainstituutti ovat kuitenkin onnistuneet houkuttelemaan viime vuosituhannella lähteneitä tutkijoita takaisin.

Vanhojen suurvaltojen kipristellessä tieteen teon ja sen rahoittamisen kanssa innovaatioiden kopioijana pidetty Kiina on alkanut panostaa tutkimustoiminnan rahoittamiseen. Kymmenessä vuodessa maa on nelinkertaistanut tutkimusmäärärahansa. NSF.n tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan Kiina on ohittanut Yhdysvallat tiedejulkaisujen määrässä. Kärkipaikkaa pitää edelleen Euroopan unioni.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään