Joka kolmas äänioikeutettu suomalainen on allekirjoittanut vähintään yhden kansalaisaloitteen. Kansallisen vaalitutkimuksen 2015 haastattelussa noin 80 prosenttia katsoi kansalaisaloitteen parantaneen demokratian laatua.
– Kansalaisaloite on osoittautunut hyvin suosituksi vaikuttamisen muodoksi, sanoo demokratiatutkija professori Maija Setälä Turun yliopistosta.
Hänen mukaansa kansalaisaloite tavoittaa nuoria ja muita väestöryhmiä, jotka eivät muuten ole poliittisesti kovin aktiivisia.
Joidenkin mielestä kansalaisaloitteista on tullut jo liiankin suosittuja. Poliittisissa piireissä on herännyt keskustelua pitäisikö kansalaisaloitteiden tekemistä vaikeuttaa esimerkiksi nostamalla eduskuntakäsittelyyn johtavien allekirjoitusten määrää nykyisestä 50 000:sta.
Kannatusrajan nostaminen on tyrmätty. Kuitenkin ajatus kansalaisaloitteiden ongelmallisuudesta itää edelleen.
Setälän mielestä kannattajarajan nostaminen olisikin hätiköity toimenpide.
– Vastaisiko kansalaisaloite enää lainkaan tarkoitustaan, jos se tehdään kovin vaikeaksi?
Setälän mukaan maissa, joissa kynnys on nostettu kovin korkealle kansalaisaloitteeseen kykenevät vain puolueet ja vahvat etujärjestöt.
Kiinnostus ei laannu
Kiinnostus kansalaisaloitteita kohtaan ei osoita laantumisen merkkejä. Maalikuussa on käynnistetty kaikkiaan kuuden uuden kansalaisaloitteen nimenkeruu ja eduskunnalle jätettiin kaksi kansalaisaloitetta.
Toinen vaatii kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamasta ja toinen vammaisten henkilöiden välttämättömän tuen kilpailuttamisen lopettamista.
Moni kansalaisaloite kokee kannatuksen puutteesta johtuvan luonnollisen kuoleman, eikä etene koskaan eduskunnan käsittelyyn.
Varmasti eduskunnan käsittelyn yltää työttömien ns. aktiivimallin kaatamista tarkoittava kansalaisaloite. Se on kerännyt tähän mennessä noin 141 000 vahvistettua kannatusilmoitusta.
Laki työttömien aktiivimallista asui voimaan vuoden alussa.
Myös eläkepoliittinen aloite on ylittänyt yli 50 000 allekirjoituksen rajan. Kansalaisaloite vaatii, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä on poistettava mielivaltainen oikeus kumota hoitavan lääkärin lausuntoja.
Kansalaisaloite perintö- ja lahjaverosta luopumisesta on kerännyt eduskuntakäsittelyyn riittävät yli 54 000 allekirjoitusta.
Vain osa eduskuntaan
Laki kansalaisaloitteesta astui voimaan 1.3.2012. Ensimmäinen, turkistarhauksen kieltämistä koskeva kansalaisaloite ehti eduskuntaan vuotta myöhemmin. Aloite kaatui eduskunnan käsittelyssä ja laki jäi säätämättä.
Kuluneiden kuuden vuoden aikana nimiä on kerätty noin 700 aloitteeseen. Niistä 22 on yltänyt eduskunnan käsittelyyn.
Hyväksytyiksi on tullut vain kaksi, tasa-arvoista avioliittolakia ja äitiyslakia koskevat aloitteet. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista keräsi lähes 167 000 allekirjoitusta, mikä on tähänastinen ennätys.
Hylättyjen kansalaisaloitteiden joukossa on tasa-arvoisen avioliittolain vasta-aloitteeksi tehty Aito avioliitto –aloite.
Hylätylläkin kansalaisaloitteella voi olla vaikutuksia lainsäädäntöön. Hallitus reagoi eduskunnan hylkäämään nollatuntisopimusten kieltämistä koskevaan kansalaisaloitteeseen täsmentämällä hieman nollatuntisopimuksen teettämisen ehtoja.
Muita aloitteita
Muita kansalaisaloitteen tyyppisiä vaikuttamiskeinoja ovat kuntalaisaloite ja eurooppalainen kansalaisaloite.
Kuntalaisaloite tarvitsee taakseen 2 prosenttia kunnan asukkaista. Lisäksi palvelua käyttävällä kuntalaisella on oikeus tehdä kunnan palvelua koskeva aloite.
Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa vaaditaan miljoona allekirjoitusta. Allekirjoituksia tulee olla neljäsosasta EU:n jäsenmaista eli tällä haavaa seitsemästä.
uutiskirje 
