Kun aloin 1980-luvun alussa käyttää kemiallisia lannoitteita, sain huippusatoja, sanoo bangladeshilainen pienviljelijä Azizar Rahim sanoo.
Raskas lannoitteiden käyttö köyhdytti maan.
– Viljelykustannukset kasvoivat vuosittain 30–40 prosenttia ja sadot vain kutistuivat, eikä kehitykselle näkynyt loppua.
Pelastus löytyi matokompostista. Kastemadot usutetaan lehmänlannan kimppuun, ja tuloksena on ravinteikasta multaa. Kun samalla on vähennetty kemiallisten lannoitteiden käyttöä, tuotantokustannukset ovat puolittuneet.
Sopivia kastematoja ei alkujaan elänyt Bangladeshissa, joten 1990-luvun puolivälissä niitä tuotiin Thaimaasta. Nykyään Rahimin kotiseudun maanviljelijät kasvattavat matokompostia myös myyntiin liki 20 000 tonnia kuukaudessa.