EU:n uusi muovistrategia tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Strategian tavoite on vähentää muovijätteen aiheuttamia ympäristöongelmia muun muassa tehostamalla sen talteenottoa ja kierrätystä. Komission tavoitteena on, että vuonna 2030 kaikki EU:n alueella käytettävä muovi olisi kierrätettävää.
Suomessa muovia kierrätetään enenevässä määrin ja kuluttajamuoveja kierrätetään jo nyt muoviteollisuuden raaka-aineeksi. Ruotsissa ollaan kuitenkin askelia edellä. Siellä kerätään Suomeen verrattuna noin kuusinkertainen määrä muovia henkilöä kohden vuodessa.
– Ruotsissa muovia on kerätty kauemmin kuin Suomessa, jossa se aloitettiin käytännössä vain vajaa kaksi vuotta sitten. Siksi meille ei ole ehtinyt muodostua vakaata keräyksen tapaa, kuten on esimerkiksi keräyspaperin kohdalla: sanomalehtiä ei varmaan kukaan heitä enää sekajäteastiaan, muistuttaa Kalle Saarimaa, Fortumin kierrätys- ja jäteratkaisuliiketoiminnan johtaja.
Kestävän liiketoiminnan ja kierrätyksen merkitys ovat ilahduttavasti kasvussa monessa yrityksessä.
– Suomella on hyvät tavoitteet kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi. Isona toimijana Fortum pyrkii tunnistamaan ne mahdollisuudet ja kiertotalouden osa-alueet, joissa sen osaamisella on kysyntää, hän sanoo.
Kierrätys- ja jäteratkaisuyksikkö, entinen Ekokem, on Fortumin avaus uuteen liiketoimintaan ja kiertotalouteen, jota yritys haluaa olla mukana edistämässä. Fortumin uudella yksiköllä on Pohjoismaiden ainoa kuluttajamuovin kierrätyslaitos. Kierrätys- ja jäteratkaisu -yksikkö on Saarimaan mukaan vahva toimija omalla alueellaan ja hyvä alusta tulevaisuuden uusille kiertotalousratkaisuille.
Muovin kierrätys kiihdyttää kiertotaloutta
Muovin hyödyntäminen edellyttää uusia ratkaisuja, kuten muovijätteen lajittelua ja kierrätystä mahdollistavaa teknologiaa sekä uusia kierrätysmuovin käyttökohteita. Markkinoilla muovistrategia näkyy siinä, että koko ajan kierrätettyä muovia on liikkeellä huomattavasti nykyistä enemmän. Tämä puolestaan vauhdittaa myös laajemmin kiertotalouteen liittyviä innovaatioita.
– Toki kierrätystavoitteet ja myös pakkausten liikkeellelaskijoille asetetut velvoitteet ohjaavat siihen, että keräysverkostoon panostetaan enemmän. Näin syntyy uusia kierrätyksen tapoja, jotka alkavat yleistyä taloyhtiöissä ja kuluttajilla. Näen, että tällä hetkellä vauhti on ihan hyvä, Saarimaa huomauttaa.
Fortumin Riihimäen laitokselle muovi kuljetetaan keräysastioissa. Eri muovilaadut erotellaan koneellisesti infrapunatekniikalla ja prosessoidaan eteenpäin. Materiaalit pestään ja granuloidaan eli sulatetaan, pilkotaan ja jäähdytetään. Näin syntyy pellettejä käytettäväksi muoviteollisuudessa uuden muovin sijaan.
– Lisäksi Riihimäellä käsitellään metalleja eli ne erotetaan eri materiaalivirroista ja toimitetaan eteenpäin kierrätettäväksi. Vaaralliset jätteet hävitetään polttamalla, ja siitä syntyvä kuona ja tuhka käsitellään yksikön omissa käsittelykeskuksissa sekä vaarallisten jätteiden kaatopaikoilla. Käytettyjen öljyjen ja kuitujen kierrätys toteutetaan muualla Suomessa, Saarimaa sanoo.
Kierrätyksen lisäksi jätteiden hävittäminen on tärkeää, sillä kaiken ei haluta kiertävän: ihmisille tai ympäristölle haitalliset aineet kumuloituvat kierrossa. Tärkeä osa kiertotaloutta onkin, että kierrosta poistetaan vaaralliset aineet. Mutta myös kierrätykseen kelpaamattomille aineille pitää olla jokin hyödyntämiskeino.
– Se on yksikkömme keskeinen rooli kiertotaloudessa. Meillä on korkean lämpötilan polttoratkaisuja Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä tavanomaisen jätteen polttoratkaisuja, joissa poltetaan juuri tätä kierrätykseen kelpaamatonta tavanomaista jätettä, sanoo Saarimaa.
”Toivon tietysti selkeitä pelisääntöjä yksityisten ja julkisten toimijoiden vastuista.”
Ilman investointeja Suomi laahaa perässä
EU:n asettama tavoite kierrättää 50 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuoteen 2020 mennessä näyttää jäävän Suomen osalta saavuttamatta. Näin siitä huolimatta, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kokee Suomen olevan kiertotalouden edelläkävijä.
Ympäristöministeriön, sidosryhmien ja konsulttien keinot eivät kuitenkaan näy riittävän siihen, että rakenteelliset esteet kierrätyksen lisäämiseksi saataisiin poistettua.
Tuottajavastuujärjestelmä on edelleen monimutkainen ja sirpaloitunut, eikä sitä ole saatu integroitua yhdyskuntavastuujärjestelmään. Vaikka lainsäädäntö alkaa olla melko selkeää, kierrätystä edistäviin investointeihin kannustava ympäristö puuttuu myös esimerkiksi verotuksessa.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä uusi jätelaki. Siinä esitetyt linjaukset siitä, kuinka yksityisiä toimijoita kannustetaan investoimaan kiertotalouteen, ovat merkittäviä. Kiertotalouden tiekartta antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan Suomen lainsäädäntö on kehittymässä ja millaisia toimintamahdollisuuksia tänne on syntymässä. Saarimaan toiveissa on, että hyvien toimintaedellytysten luomiseen panostetaan tarpeeksi, jolloin kiertotalousala pääsee kehittymään nopeasti.
– Toistaiseksi on vielä pitkään niin, että kierrätyksen tehostaminen vaatii säädöksiä ja kannustimia, ja siksi konkreettisia kiertotaloutta edistäviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja pitää saada eteenpäin eduskunnassa, Saarimaa kertoo.
– Toivon tietysti selkeitä pelisääntöjä yksityisten ja julkisten toimijoiden vastuista. Nyt jätelaissa on pitkä siirtymäaika uusien sidosyksikkörajojen käyttöönottoon. Pitkät siirtymäajat eivät kuitenkaan ole hyvä ratkaisu, eikä niihin ole Suomella aikaa! Nyt on tärkeää tehdä nopeita liikkeitä, jotta kiertotaloudessa ja siihen liittyvissä innovaatioissa päästään vauhtiin niin pian kuin mahdollista, vaatii Saarimaa.
Yhä enemmän painotetaan sitä, että halutaan kestäviä ratkaisuja ja pyritään pääsemään pelkästä jätteen käsittelystä ja hävittämisestä kierrätykseen. Kestävän liiketoiminnan ja kierrätyksen merkitys ovatkin ilahduttavasti kasvussa monessa yrityksessä. Pääasiassa siksi, että kuluttajat ovat valveutuneita ja vaativat yrityksiltä enemmän. Sillä tasolla ei vielä olla, että kaikki yritykset investoivat kierrätykseen ja kestävään jätehuoltoon, mutta suunta näyttää Saarimaan mukaan olevan oikea.
Päättäjien oltava hereillä
Kiertotalous on monimutkainen kenttä ja iso osa pitkää arvoketjua, joka ulottuu materiaalien ja tuotteiden suunnittelusta kierrätyksen loppupäähän ja kierrätysmateriaalin myyntiin. Oikeanlaisten ohjauskeinojen löytyminen vaatii laajaa ymmärrystä ja hyvätkin ajatukset voivat olla vääriä, jos alan kokonaisuudesta ei ole näkemystä. Osaamisen puutteita tässä näkee myös Kalle Saarimaa.
– Tietotaidon kasvattamiseen pitäisikin panostaa paljon, jotta olemassa olevalla tahtotilalla saadaan aikaiseksi järkeviä päätöksiä. Virkamieskentällä riittävän laaja asiantuntijuus ja osaaminen ovat ehdottoman tärkeitä. Lisäksi näen, että aktiivinen vuoropuhelu yritysten ja asiantuntijoiden kanssa on toivottavaa, hän toteaa.
– Poliittisten päättäjien pitää olla koko ajan hereillä ja mahdollistaa hyvä regulaatio – näin vauhti saadaan jatkossa vielä paremmaksi.
uutiskirje 
