Jotkut saattavat yhä pitää biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta ”vain” luonnonsuojeluun liittyvänä asiana.
”Mikään ei voisi olla kauempana todellisuudesta”, sanoo hallitustenvälistä biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita käsittelevän elimen IPBES:n johtaja Robert Watson sen uudessa raportissa.
Watsonin mukaan biodiversiteetti on pohjana niin ihmisten ravinnolle, puhtaalle vedelle kuin energiallekin. Kysymys ei ole vain eloonjäämisestä, vaan myös ihmisten kulttuureista, identiteeteistä ja elämästä nauttimisesta.
Euroopassa biodiversiteettiä heikentää erityisesti maatalous.
IPBES:n raporttia on kolmen vuoden ajan työstänyt 550 johtavaa tutkijaa yli sadasta maasta. Tutkimus on laajin yli kymmeneen vuoteen.
Johtopäätös on karu: biodiversiteetti jatkaa heikkenemistään kaikilla maailman kolkilla ja luonnon kyky edistää ihmisen hyvinvointia pienenee. Ihmisen toiminta vaikuttaa siihen monin tavoin kuten asutuksen aiheuttamalla paineella, luonnonvarojen liikakäytöllä, saastumisella, vieraslajeilla sekä ilmastonmuutoksella.
Tietoa suojeluun olisi
Raportti koostuu neljää osa-aluetta koskevista raporteista. Euroopan ja Keski-Aasian osalta kiinnitetään huomiota erityisesti maanviljelyn ja metsätalouden vaikutuksiin. Eikä talouskasvua ole vieläkään saatu erotettua ympäristön huonontamisesta.
Sekä Afrikassa että Amerikoissa suurimpana biodiversiteetin heikentäjänä lähivuosikymmeninä pidetään ilmaston lämpenemistä. Afrikassa painetta luo lisäksi ennustettu väestön kaksinkertaistuminen vuoteen 2050 mennessä.
Aasian ja Tyynenmeren alueella IPBES on huolissaan erityisesti meriluonnosta. Koralliriutat ovat uhattuina ja nykytrendillä kalastajilta loppuvat saaliit vuoteen 2048 mennessä.
Watson antaa raportissa kuitenkin myös toivoa sanomalla, että tietoa kyllä on olemassa siitä, miten suojella ja osin palauttaakin elintärkeitä luontoarvoja.