Brasilian korkein oikeus päätti keskiviikkona, että entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva joutuu vankilaan ennen kuin hänen korruptiotuomiosta esittämänsä valitukset on käsitelty loppuun.
Korkein oikeus teki päätöksensä kymmentuntisen istunnon jälkeen äänin 6–5.
Aiemmin Brasiliassa tuomitut ovat saaneet olla vapaalla jalalla siihen saakka, kunnes koko vetoomustie on kuljettu loppuun. Nyt korkein oikeus kuitenkin sovelsi alemman tuomioistuimen vuonna 2016 tekemää ratkaisua, jonka mukaan tuomitut joutuvat vankilaan jo ensimmäisen kielteisen valituspäätöksen jälkeen.
Korkeimman oikeuden päätös tuli äänin 6–5.
Vetoomustuomioistuin hylkäsi tammikuussa Lulan ensimmäisen valituksen. Lisäksi se korotti hänelle korruptiosta määrätyn tuomion yhdeksästä kahteentoista vuoteen.
Tuomio kyseenalaistettu
Lulan kannattajien mielestä tuomio on poliittinen ja sen tarkoitus on estää Lulan ehdokkuus ensi vuoden presidentinvaaleissa.
Lula da Silva toimi presidenttinä vuodet 2003–2011. Brasiliassa perättäisiä kausia ei saa olla kahta enempää, mutta ilman vankeustuomiota Lula voisi olla ensi vuonna jälleen ehdokkaana.
Lulan tuomio tuli rahanpesusta ja lahjoman vastaanottamisesta. Tuomion mukaan hän sai rakennusyhtiö Grupo OAS:ltä 3,7 miljoonan realin (900 000 euron) merenranta-asunnon lahjuksena. OAS puolestaan sai vastineeksi edullisia sopimuksia valtion öljy-yhtiöltä Petrobrasilta.
Lulan puolustuksen mukaan ei ole todisteita siitä, että Lula olisi koskaan omistanut kyseisen asunnon. Lisäksi Lulan tuomio perustuu puolustuksen mukaan suurimmaksi osaksi OAS:n entisen, itse korruptiotuomion saaneen johtajan lausuntoon.
Aseeton vallankaappaus
Tuomio sekä on että ei ole poliittinen.
Lulan ja hänen seuraajansa Dilma Rousseffin valtakaudella heidän edustamansa työväenpuolue (PT) rakensi järjestelmän, jossa Petrobrasin kautta ohjattiin korruptiorahaa puolueen käyttöön.
Tästä on riittävästi näyttöä. On vaikea kuvitella, että Lula tai Rousseff olisivat olleet täysin tietämättömiä tästä.
Mutta koska korruptio on Brasiliassa maan tapa, voi hyvin perustein myös väittää, että Lulalle annettu tuomio viimeistelee oikeiston tekemän aseettoman vallankaappauksen.
Sen ensimmäinen askel oli, kun Rousseff erotettiin presidentin virasta elokuussa 2016. Tätä päätöstä ei tehty oikeudessa, vaan siinä syyteprosessin käynnistäjänä toimi edustajainhuone ja erotuspäätöksen tekijänä senaatti.
Rousseff kyllä syyllistyi syytteen mukaiseen kikkailuun valtion budjetin laadinnassa, mutta niin olivat tehneet suunnilleen kaikki entisetkin presidentit, ilman syytteitä.
Syyttäjät syytettyinä
Lisäkierrettä antaa se, että Lulan ja Rousseffin innokkaimmat jahtaajat edustajainhuoneessa ja senaatissa ovat itse korruptiosyytösten kohteina. Päästyään Lulasta ja Rousseffista eroon kongressi on pyrkinyt säätämään lakeja, jotka estäisivät sen jäsenten joutumisen syytteeseen.
Syytteessä lahjusten ottamisesta on myös nykyinen presidentti Michel Temer, joka nousi varapresidentin paikalta presidentiksi Rousseffin syrjäyttämisen jälkeen. Temer ei kuulu työväenpuolueeseen, vaan edustaa oikeistoa.
Korruptioepäilyjen kohteena on pitkälti yli puolet kongressin jäsenistä. Ja Brasilian tapauksessa ani harvan kohdalla lienee kysymys aiheettomasta epäilystä. Pikemminkin voisi olettaa, että vielä puhtaiden kirjoissa kulkevista löytyy lisää syyllisiä.
Oikeistopoliitikkojen kohdalla kyse on vielä paljon enemmän henkilökohtaisista eduista kuin puoluettaan rahoittaneiden PT:n poliitikkojen suhteen – joista toki heistäkin löytyy myös henkilökohtaisia lahjuksia saaneita.
Autopesula-jutuksi (Lava Jato) kutsuttu jättiläismäinen korruptiovyyhti on viimeistään osoittanut, että Brasilian poliittisessa elämässä todella olisi siivoamisen paikka. Mutta valikoiva oikeudenkäyttö ei sitä puhdista.
Jännittynyt ilmapiiri
Lula da Silva on johtanut ensi vuoden presidentinvaaleja koskevia gallupeja. Vaikka läheskään kaikki ei mennyt hyvin hänen kaudellaan, pystyttiin kuitenkin vasemmistohallituksen ohjelmilla nostamaan kymmeniä miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä.
Kakkosena on ollut äärioikeistolainen entinen upseeri Jair Bolsonaro. Hän on avoimesti puolustellut Brasilian aiempaa sotilasdiktatuuria.
Jos ja kun 72-vuotias Lula vankilaan viedään, hän ei välttämättä joudu istumaan siellä tavattoman pitkään. Ennakkotapauksena voi pitää merkittävää oikeistopoliitikkoa Paul Malufia, joka viime viikolla siirrettiin terveydellisten syiden perusteella jo neljän kuukauden vankeuden jälkeen kärsimään loput korruptiotuomiotaan kotiarestissa.
Mutta ehkä Lulan kohdalla tässä toimitaan toisin.
Brasilian poliittinen ilmapiiri on jo valmiiksi jännittynyt, koska vajaat kolme viikkoa sitten murhattiin ampumalla ihmisoikeusaktivisti ja vasemmistopoliitikko Marielle Franco. Hän oli voimakkaasti arvostellut Brasiliassa rehottavaa poliisiväkivaltaa.
Keskiviikkona järjestettiin sekä Lulaa puolustavia että vastustavia suuria mielenosoituksia. Lulan vastustajat juhlivat korkeimman oikeuden päätöstä ilotulituksilla.
uutiskirje 