Jyväskylässä humanistit suuntaavat maailmanluokan bisnekseen

Recenart syntyi Jyväskylän yliopiston kätilöimänä parisen vuotta sitten. Yliopistoja ja korkeakouluja on patisteltu etsimään tutkimustuloksista kaupallistamiseen soveltuvia bisnes- ja yritysideoita, ja sellainen Recenart on.

Yleensä tuloksia on odotettu tietotekniikka-aloilta, mutta myös humanistit Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitoksella Mutkussa ovat pohtineet, voisiko taiteen ja kulttuurin tutkimus tuoda lisäarvoa perinteisille maalauksille ja erilaisille taide-esineille.

Kyllä voisi, ja niinpä taidehistorioitsija Tiina Koivulahden ideasta syntyi Recenart Oy vuonna 2016 Jyväskylän yliopiston ja Tekesin tuella.

Tekesin 1,1 miljoonan euron tuen edellytyksenä oli, että projektista syntyisi hyvää liiketoimintaa. Siksikin yritysidea pilotoitiin huolellisesti asiakkaiden, muun muassa museoiden ja ulkomaisten toimijoiden, kanssa.

Tutkimus on tuotava käytäntöön

Recenartin panivat pystyyn Tiina Koivulahti ja yhteiskuntatieteilijä Laura Aineslahti. He keksivät, että yliopiston eri laitosten osaamista yhdistämällä pystytään taideteoksista niin maalauksista kuin esineistäkin pigmenttianalyysin, kuvantamisen ja erilaisten optisten menetelmien avulla selvittämään niiden ikä, aitous ja alkuperä.

Niinpä syntyi monitieteinen verkosto. Recenart Oy työllistää nyt kolme päätoimista ja kaksi osa-aikaista tutkijaa. Tämän lisäksi käytettävissä on asiantuntijaverkosto, jossa on mukana tarpeen vaatiessa myös valtion taidemuseo.

Laura Aineslahti kuvaa Recenartin toiminnan mahdollistanutta joukkoa innostuneeksi porukaksi, josta jokainen antoi oman osaamisensa koko ryhmän käyttöön.

– Oli konkreettisia kysymyksiä, joihin jokainen käytti omaa asiantuntemustaan eikä joukossa ollut yhtään besserwisseriä. Erityisen iso panos ryhmältä tuli materiaalintuntemukseen, joka puuttuu taidehistorioitsijoiden koulutuksesta, kertoo Aineslahti.

Kaikki olemassa oleva laitteisto testattiin käyttöön. Viimeisimpänä yritykseen on hankittu Oulussa kehitetty hinnakas hyperspektrikamera.

Oma välineistö mahdollistaa Recenartille liikkuvan tutkimuslaboratoriotoiminnan. Tämä on erityisen tärkeätä, koska monien taideteosten kuljettaminen on hankalaa, jopa mahdotonta.

Recenartin ydinryhmän tukena on yhä edelleen Jyväskylän yliopiston fyysikkoja, kemistejä, informaatioteknologian ja kaupallistamisen asiantuntijoita, taidehistorioitsijoita, analysoijia ja museologian tuntijoita.

Markkinat maailmalla

Suomen taidemarkkinat ovat kansainvälisessä vertailussa pienet. On arvioitu, että Suomessa markkinoilla liikkuu parisenkymmentä miljoonaa euroa vuodessa, kun maailmanlaajuisesti summa on arviolta 50 miljardia euroa.

Markkinoita luonnehditaan hyvin keskittyneiksi ja jopa korruptoituneiksi. Lisäksi kaupan kohteista jopa 40 prosenttia saattaa olla väärennöksiä.

– Taidemarkkinat ovat hyvin erikoinen bisneksen muoto. Se ei ole normaalia kaupankäyntiä, joka perustuisi vain asiantuntemukseen, vaikka siellä liikkuu paljon rahaa. Liikkeellä on myös paljon sellaisia väärennöksiä, joiden aitoutta ei halutakaan selvittää, sanoo Aineslahti ja luonnehtii taidekauppaa raa’aksi markkinaksi.

– Kun ostaa esimerkiksi asunnon, sille tehdään hinnan määrittelemiseksi kuntokartoitus. Taidekaupassa luotetaan vielä pitkälle taiteen asiantuntijoihin connoisseureihin eikä käytetä moderneja puolueettomia tutkimusmenetelmiä, harmittelee Aineslahti.

Mutta tästä huolimatta juuri suurille maailmanmarkkinoille Recenartkin ponnistaa. Asiakkaita se on saanut esimerkiksi Singaporesta, Keski-Euroopasta ja Britanniasta, mutta lisää tarvittaisiin.

Yrityksen lähimmät kilpailijat löytyvät Lontoosta ja New Yorkista, ja paraikaa yhtiö käy yhteistyöneuvotteluja yhdysvaltalais-brittiläisen alan yrityksen kanssa, jolla on toimipaikat New Yorkissa ja Lontoossa. Yhtiö on kiinnostunut Recenartista sen käyttämän uuden huipputeknologian vuoksi.

– Ja meidänhän on mentävä sinne, missä markkinat ovat, toteaa Aineslahti.

– Neuvottelut ovat kuitenkin vaikeita, sillä suomalaisten start upien on hankala päästä USA:n markkinoille.

Mutta silti toiveissa on olla osa maailman suurinta alan yritystä, jolla on toimipaikat muun muassa Keski-Euroopassa ja Singaporessa.

Todistettu aitous nostaa arvoa

Recenart näytti kyntensä suomalaisille taidemaailman tapahtumien seuraajille viimeistään siinä vaiheessa, kun se pystyi todentamaan Mäntän Serlachius-museoiden kokoelmiin kuuluvan työn aitouden.

Ranskalaisen Claude Monet’n tekemäksi epäillystä Heinäsuova ilta-auringossa -maalauksesta löytyi kuin löytyikin taiteilijan signeeraus, ja teos koki huikean arvonnousun.

Hiljan maailman taidepiirejä kohahdutti amerikkalaisen yrityksen tutkima ja aidoksi toteama Leonardo da Vincin kristuksen muotokuva Salvator Mundi. Siitä maksettiin tähän mennessä maailman korkein maalauksesta maksettu hinta, 384 miljoonaa euroa. Myyjän arveltiin tehneen kaupalla voittoa reilut 270 miljoonaa euroa.

Leonardo da Vinci on yksi taidemaailman arvostetuimmista taiteilijoista, joka lienee maalannut itse vain parisenkymmentä teosta, niistä Salvator on yksi. Paikkansa tämä toistaiseksi maailman hinnakkain teos saa Abu Dhabiin nousevasta Louvren filiaalista.

Kasvava talous kiihdyttää taidemarkkinoita

Taidebisnes huutokauppoineen on paljolti siirtynyt verkkoon ja saanut samalla laajemman asiakaskunnan. Taloudellinen nousu on tuonut asiakkaiksi myös nuoria taiteeseen sijoittavia. Mutta silti yhä edelleen taidekaupassa myydään ja ostetaan anonyymisti. Recenartin toimijat toivovat, että myös taidekaupan tavat modernisoituisivat.

Ja missä liikuu suuri raha, sieltä löytyvät myös rikolliset. Taiteen väärentäminen on tuottavaa liiketoimintaa jopa niin, että on syntynyt väärennöksiä tehtailevia pajoja. Paraikaa Tampereella Pirkanmaan käräjäoikeudessa on meneillään laaja taideväärennösjuttu, jossa syytetään seitsemää epäiltyä yli 30 asiakkaan pettämisestä taidekaupoissa.

Epäillyt ansaitsivat vilpillisillä kaupoilla lähes 1,5 miljoonaa euroa. He myivät runsaalle 30 asiakkaalle yli 100 teosta, joista osa kulkeutui ostajille luotettavan huutokauppakamarin kautta. Mukana oli väärennöksiä niin Reidar Särestöniemeltä kuin Akseli Gallen-Kallelalta ja Eero Järnefeltiltäkin.

Pirkanmaan väärennöstapaus ei ole ainutkertainen, vaan on osa laajempaa eri puolille Suomea ulottuvaa vyyhteä. Oikeudenkäynti Tampereella saataneen päätökseen toukokuussa.

Taiteentutkijan arki

Recenartin tutkijoiden arvioitavana on ollut runsaasti niin maalauksia kuin esineitäkin satojen vuosien ajalta.

– Kymmenien esineiden joukosta on löytynyt pari aitoa, kertoo Aineslahti.

Hän luonnehtii työtä kiinnostavaksi ja jännittäväksi myös siksi, että asiakaskunta on kansainvälistä. Mutta eivät Recenartinkaan tutkijat ole välttyneet vaikuttamisyrityksiltä. Onhan se masentavaa, jos aitona hellitty perintötaulu osoittautuukin ”arvottomaksi”.

Recenart tarjoaa erilaisia taiteeseen liittyviä tutkimuspalveluja ja muun muassa teosten konservointia. Laura Aineslahti korostaa, että yritys toimii rehellisesti ja avoimesti eikä esimerkiksi tee turhia tutkimuksia. 1 500 eurolla on mahdollista saada selvyys vaikkapa perityn taulun aitoudesta ja mahdollisesta tekijästä.