KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Aurinkoteatteri haastaa putkiaivoisuuden

Kivojen peikkojen (Vilma Putro ja Jussi Lehtonen) takana lymyää peikko Alvis eli suurmanaaja (Leea Klemola).

Kivojen peikkojen (Vilma Putro ja Jussi Lehtonen) takana lymyää peikko Alvis eli suurmanaaja (Leea Klemola). Kuva: Sakari Kiuru

Aurinkoteatterin Atlantis-fantasia on matka kääpiöiden maahan, jossa voi katsoa itseään peilistä.

Sirpa Puhakka
21.4.2018 13.00

Atlantis

Aurinkoteatterin kantaesitys Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 12. huhtikuuta. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Mustanoja.

Kaikki kääpiöt suoriutuivat hienosti annetusta tehtävästä. Kääpiöinä Sanna Hietala, Paul Holländer, Miko Kivinen, Karin Pa-cius, Antti L J Pääkkönen ja Nora Raikamo.

Peikko Alvis, suurmanaaja Leaa Klemola samastui niin rooliinsa, että häntä ei tunnistanut roolihahmon alta.

Sympaattisten peikkojen rooleissa ovat Jussi Lehtonen ja Vilma Putro.

Mitä syntyy, kun poliittisesti epäkorrekti, vaikeita asioita käsittelevä teatteri ja Suomen kansallisena päänäyttämönä itseään pitävä teatteri työstävät yhteisen esityksen?

Tästä syntyy huikea fantasia, matka kääpiöiden maahan. Aurinkoteatterin ja Kansallisteatterin yhteistyöproduktio Atlantis on hieno osoitus, mitä kaksi erilaista teatteria saa yhteistyössä aikaan.

Kansallisessa teatterissa on tilaa, tekniikkaa ja osaamista. Tähän yhdistettynä Aurinkoteatterin rohkea, kantaa ottava sisältö tuottaa suorastaan maagisen katsojakokemuksen. En ole aikaisemmin kuullut ihastuneita vihellyksiä Kansallisteatterissa.

Kansallisen pienellä näyttämöllä syntyy visuaalisesti kiehtova Sooria Mooria, kääpiöiden maa, jossa asuu miljoonia ahkeria, touhukkaita ja putkiaivoisia kääpiöitä. Paikka on maapallon sisällä, joka on ontto kuin tiuku.

Täällä ohjaaja-käsikirjoittaja Juha Mustanojan luomat kääpiöt elävät aikansa, kunnes pakenevat Atlantikseen. Kääpiöt ovat erikoistuneet. Laavaan. Veteen. Kaasuun. Sieniin tai kiviin. Vapaa-aikoinaan he rummuttavat intohimoisesti ja pyrkivät hiomaan marssinsa täydelliseksi, mikä on myös heidän kompastuskivensä.

Heidän päristämänsä ja marssimansa Maurice Ravelin Bolero on aivan hervoton.

Atlantis on ylistys tiedon ja sivistyksen puolesta. Ei niin, että tämä julistettaisiin. Katsoja näkee, miten peikko Alvis, suurmanaaja (Leea Klemola) manipuloi kääpiötä kutsumiensa demonien houkuttamana ja painostamana. Nämä kyllä hallitsevat oman asiansa, mutta eivät pysty kyseenalaistamaan tai arvioimaan kuulemaansa.

Suurmanaaja saa kääpiöt keksimään Sooria Mooriassa raudan ja takomaan itselleen kahleet, jotta marssissa ei tapahtuisi enää virheitä. Suurmanaaja saa kääpiöt uskomaan, että virheet ovat heidän omiaan. Kääpiöt yrittävät peittää virheitään kullalla onnistumatta tässä.

Paettuaan virheitään kylmään ja kosteaan Atlantikseen kääpiöt keksivät napalmin. Tämä saa kääpiöt riemuitsemaan oodissa napalmille siitä, miten ”tiede tienoon liekittää loistollaan”.

Kohtaus on huikea osoitus, miten Atlantis kykenee irrottelemaan vakavilla asioilla. Napalm-ilottelulle voi nauraa, vaikka mielikuvissa piirtyy ikoniksi muodostunut kuva napalmin polttamasta pikkutytöstä Vietnamin sodasta.

Suurmanaaja visionäärinä ja muut peikot pitävät kääpiöt liikkeessä. Suurmanaaja manipuloi ja käyttää valtaa häikäilemättömästi kääpiöihin, mutta tämän lisäksi Atlantis on kuvaus myös tyhmistymistä.

Kuten käsiohjelmaa toteaa: Sanalla sanoen, kääpiökansa tyhmistyy, menettää ymmärryksensä ja saattaa esimerkiksi intoutua valitsemaan presidentikseen minkälaisia sekopäitä tahansa. Tuttua, eikö?

Käsiohjelma on lyhyt johdatus ihmiskunnan historiaan, lähtien sellaisista älykääpiöistä kuten Sokrates, Platon ja Aristoteles. Kääpiöt, kuten ihmisetkin, tuntuvat hukanneen jopa näiden älykääpiöiden nimet.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tosin Atlantiksen kääpiöt löytävät Aristoteleen Runousopin, mutta on tuskallisen vaikeaa ymmärtää, mistä siinä on kyse.

Atlantiksen tekijät protestoivat yleissivistävän koulutuksen vähenemistä ja luonnontieteiden ylivaltaa vastaan. Luokkaerot kasvavat, koulutuksen periytyvyys lisää luokkaeroja ja menestyksen eväät periytyvät.

Ei ole vaikea asettaa suurmanaajan rooliin keskustalaista pääministeri Juha Sipilää.

Suurmanaajan tavoin Sipilä ja muu hallitus lukevat säännöllisesti madonluvut taloudellisista välttämättömyyksistä, jotka on toteutettava selviytyäksemme jostain kauheasta.

Aurinkoteatterin Juha Mustanoja lähettää hallitukselle terveisiä: Kun koulutus ja tieto pidetään visusti parempiosaisten käsissä, vene ei juuri keiku. Tällä pidetään eliitin ja rahvaan välinen hajurako, on pidetty jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikana ja sama peli jatkuu itsenäistymisen aikana.

Mustanoja haluaa toisin: Tieto ja koulutus kuuluvat kaikille, jotta yhteiskunta pysyy terveenä, ihmiset voisivat hyvin ja vaikuttaisivat kansalaisina. Suomi ei ole enää mikään takahikiä, jossa ”jokin uskalias fregatti lastaa ruumaansa tynnyrin tervaa”.

Atlantis

Aurinkoteatterin kantaesitys Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 12. huhtikuuta. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Mustanoja.

Kaikki kääpiöt suoriutuivat hienosti annetusta tehtävästä. Kääpiöinä Sanna Hietala, Paul Holländer, Miko Kivinen, Karin Pa-cius, Antti L J Pääkkönen ja Nora Raikamo.

Peikko Alvis, suurmanaaja Leaa Klemola samastui niin rooliinsa, että häntä ei tunnistanut roolihahmon alta.

Sympaattisten peikkojen rooleissa ovat Jussi Lehtonen ja Vilma Putro.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Konekiväärijoukkue on kuin kollektiivisubjekti, pääosassa jokainen sotilas.

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

Rikoksessa ja rangaistuksessa on lupa puhua peräti kevään teatterihuipusta. Kuvassa vasemmalta näyttelijät Miro Lopperi, Elena Leeve Hannu-Pekka Björkman ja Lotta Kaihua.

Raskolnikov saapuu Helsinkiin – ”Q-teatteri on aloittanut kauden täysosumalla”

Satu Tuuli Karhu ottaa Sinun, Margot -näytelmän Viljan osan omakseen, intensiivisesti ja muuntautuen.

Berliini, DDR ja menneisyyden ote valtaavat Helsingin kaupunginteatterin – ”Kuinka puoliso saattaa ilmiantaa perheystävän turvallisuuspoliisille?”

Niskavuoren Heta on tullut Lahden kaupunginteatterissa ensi-iltaan.

Epätasa-arvoa ja katkeraa satoa Lahden kaupunginteatterin Niskavuoren Hetassa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään