KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Sarjakuva-albumi Sisaret 1918 – naiset sisällissodassa

Ainur Elmgrenin Hulda on punakaartiin liittynyt viiden lapsen leskiäiti. Leskiä ja eronneita oli mukana yhteensä alle prosentti, sisällissota oli nuorison sotaa.

Ainur Elmgrenin Hulda on punakaartiin liittynyt viiden lapsen leskiäiti. Leskiä ja eronneita oli mukana yhteensä alle prosentti, sisällissota oli nuorison sotaa.

Sisällissota ei ollut ainoastaan miesten sota, sarjakuva-albumi Sisaret 1918 piirtää näkyviin sodan aikaisia naiskohtaloita.

Anni-Helena Leppälä
29.4.2018 15.00

Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Reetta Laitinen on toimittanut Sisaret 1918 -sarjakuva-albumin, jossa on kymmenen naisten tarinaa sisällissodan ajalta. Sarjakuvat perustuvat sen kokeneiden ihmisten omiin kirjallisiin kertomuksiin.

Naisten tarinoihin Kansan Arkistossa työskentelevä Laitinen törmäsi jo vuosia sitten.

– Työharjoittelussa ollessani siirsin vuoden 1918 muistitietokokoelman kortistoa tietokantaan, mitä varten jouduin käymään läpi noin lähes sata muistelmaa. Kiinnitin huomiota siihen, että naisten muistelmia on aika paljon, vaikka niistä oli siinä vaiheessa puhuttu varsin vähän. Pari vuotta sitten alkoi tuntua siltä, että naisten ja lasten tarinoista voisi tehdä sarjakuva-albumin.

”Lukija voi itse päätellä tapahtuiko tämä vai onko kyseessä kostofantasia.”

Tekijät Laitinen valitsi oman subjektiivisen makunsa mukaan.

– Valitsin sellaisia, joiden tyylistä olen tykännyt. Halusin erilaisia tekijöitä, jotta kaikkien oma kädenjälki näkyisi uniikkina. Kaikki piirtäjät ovat sellaisia, jotka osaavat kertoa hyvin tarinoita.

Työryhmän jäseniltä tuli myös ajatus siitä, että punaisten lisäksi albumissa olisi hyvä olla tasapuolisuuden vuoksi myös valkoisten tarinoita. Niitä löytyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista.

Laitinen valitsi tekijöille tekstit, joita nämä muokkasivat sarjakuviin sopiviksi. Osassa sarjakuvista suoria sitaatteja, osassa tekstejä on muokattu enemmän.

– Valitsin tekstit sellaisella silmällä, että niissä on tarpeeksi mielenkiintoisia koh-tauksia.

Kirjassa olevat kertomukset ovat eri puolilta Suomea, myös henkilöt ja heidän roolinsa sodassa ovat toisistaan poikkeavia. Naisten lisäksi teoksessa on mukana kaksi lapsista kertovaa tarinaa. Laitinen kertoo projektin muuttaneen hänen näkemystään sisällissodasta moniäänisemmäksi.

– Toivon, että kirja herättäisi avoimempaa keskustelua, että ei nähtäisi enää vain punaisia ja valkoisia vaan se, että he ovat olleet oikeita ihmisiä ja omien olosuhteidensa ja aikansa vankeja.

Kirjaan valittujen tarinoiden henkilöillä on kaikilla erilaiset motiivit joutua mukaan sotaan. Osa heistä osallistui siihen aatteen puolesta, mutta eivät suinkaan kaikki.

Moraalisesti jalommat

Ainur Elmgrenin tarinan keskushahmo on Hulda, jonka vankileirikokemuksissa korostuu saksalaisten asema. Elmgren sanoo tarinan rakentamisen olleen hauska prosessi.

– Reetta Laitinen teki valinnat siitä, mitkä tarinat saatiin työstettäviksi, mutta saimme esittää hänelle toivomuksia. Omat toiveeni olivat, että siinä olisi saksalaisia, ja että tarina liittyisi jotenkin perheelleni läheisiin Tampereeseen tai Raumaan.

Saksalaisten osallistuminen sisällissotaan on Elmgrenin mielestä kiinnostava teema. Sodan päätyttyä saksalaiset joukot, noin 10 000 miestä jäivät Suomeen yli puoleksi vuodeksi.

– Tiesin jo etukäteen, että punaisilla on ollut kertomuksia, joissa toistuu se, että saksalaiset eivät sentään olleet niin pahoja kuin valkoiset. Se tuntuu vähän sellaiselta moraaliselta tarinalta, jota kerrotaan jälkeenpäin tietyllä tarkoituksella.

Elmgrenin piirtämässä kertomuksessa on juuri sellaisia piirteitä, jossa saksalainen sotilas esiintyy moraalisesti jalompana kuin valkoinen vartija.

– En ihan täysin uskonut henkilön versiota siitä mitä tapahtui. Halusin kuitenkin sarjakuvan keinoin kuvata sen, jotta lukija voi itse päätellä tapahtuiko tämä vai onko kyseessä kostofantasia.

Tarinaan hän otti mukaan myös muutaman sitaatin, jossa naisten läsnäolo punaisten eturiveissä oli saksalaisten mielestä huomionarvoinen asia.

”Itseään täytyy aina muistuttaa siitä, että miten julmiin asioihin pystymme lähimmäisiämme kohtaan.”

Helppoa ja haastavaa

Tarinan toteuttaminen oli yhtä aikaa helppo ja haastava tehtävä.

– Haastava sen takia, että oli kyse oikeasta henkilöstä, jonka muistoja pitää kunnioittaa ja jonka sanoille pitää yrittää tehdä oikeutta.

Elmgren on historiantutkija, eikä Huldan tarinan sarjakuvaksi tekeminen muuttanut hänen näkemystään sisällissodasta. Sen sijaan yhden henkilön näkemyksiin perustuva kertomus syvensi hänen mielikuvaansa.

– On mielenkiintoista seurata, herättääkö tämä teos keskustelua.

Taiteilija huomauttaa, että ihmisillä on taipumus poimia ne tarinat, jotka kelpaavat heidän maailmankatsomukseensa ja hylkiä muita tarinoita tai sitten huolestua siitä, että niitä tulkitaan väärin.

– Uskotaan siihen, että minä olen ainoa, joka on niin älykäs, että tiedän miten tämä pitää lukea. Luotan kyllä lukijoihin, koska nämä monipuoliset tarinat on kuvattu inhimillinen ääni huomioon ottaen, Elmgren toteaa.

Emmi ja Martta

Aino Sutisen sarjakuvassa on muista poiketen kaksi päähenkilöä, Emmi Lehtonen ja Martta Koskinen.

Koskinen ei ollut Sutiselle täysin tuntematon ja prosessin myötä hän tutustui tämän elämään aiempaa tarkemmin.

– Totta kai oli kiinnostavaa, kun siinä oli tällainen kuuluisa vasemmistolainen hahmo mukana, mutta myös Emmi itsessään oli kiinnostava hahmo. He kumpikin olivat mukana maanalaisissa kommunistitoiminnoissa vielä myöhemminkin, mutta tässä tarinassa tietysti keskityn vankileiriin.

Sutinen on käyttänyt omassa tarinassaan paljon suoria lainauksia alkuperäisestä tekstistä.

– Sain tosi hienon tekstin, joka oli kirjoitettu 60-luvulla kirjoituskoneella. Otin sitä kirjoituskonefonttia skannasin sarjakuvaan.

Sutisen tarina alkaa Emmin politisoitumisesta nuorena työläistyttönä ja jatkuu naiskaartiin, sotimiseen ja vankileirille.

– Sisällissota kiinnostaa ilmiönä ja olen lukenut siitä paljon. Tämän tekeminen laajensi käsitystäni sodasta.

– Itseään täytyy aina muistuttaa siitä, että miten julmiin asioihin pystymme lähimmäisiämme kohtaan. Vankileirejäkin vähäteltiin 1920–30-luvuilla, eikä niistä puhuttu, hän huomauttaa.

Naisten historiaa

Skannatun kirjoituskonefontin lisäksi Sutinen on liittänyt sarjakuvansa loppuun ainoan olemassa olevan Emmi Lehtosta ja Martta Koskista esittävän valokuvan. Kuvan on Kansan Arkistoon lahjoittanut Lehtonen itse.

Kuvan mukaan lisääminen muuttaa koko sarjakuvan luonteen todellisemmaksi, se osoittaa selkeästi, että kyseessä olevat naiset ovat olleet oikeita ihmisiä.

Sutinen näkee ylipäätään naisten historiasta kirjoittamisen arvokkaana tekona.

– Vasta viimeiset vuodet on puhuttu enemmän naisten tarinoista. Ehkä kuva sodasta ei enää ole niin yksipuolinen, mutta onhan se aina kiinnostavaa, kun tulee lisää tutkimustietoa, hän sanoo.

Naisten historiassa myös housuilla on merkityksensä. Aino Sutisen sarjakuvassa punakaartin housuissa kulkeva Koskinen herättää hameasuisia naisvankeja enemmän närää. Housuihin kiinnitetään huomiota myös muissa albumin sarjakuvissa. Jos sotiva nainen on huomionarvoinen, niin housuissa sotiva nainen on vielä merkittävämpi tapaus.

Reetta Laitinen (toim.): Sisaret 1918. Arktinen Banaani 2018. 112 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään