Dokumentin Jack Londonin tarina (Jack London, An American adventure, 2016) kaksiosaisuus kuvastaa hyvin kirjailijan elämänkaarta, jossa todentuivat jyrkät vastakohtaisuudet.
Ensin oli sosialisti, sitten salonkileijona. London eteni ryysyistä rikkauksiin, mutta varallisuus ei estänyt velkojen kertymistä. Hänessä sykkivät sekä kaukokaipuu että kaipuu kotilieden lämpöön. Kiintoisa yhdistelmä on myös alkoholismi ja vakava paneutuminen luonnonmukaiseen viljelyyn – paljon ennen varsinaista luomuaikaa.
Michel Viotten ohjaama dokkari suhteuttaa San Franciscon työläiskortteleissa varttuneen Londonin (1876–1916) todella värikkään elämänkaaren Yhdysvaltain modernisoitumiseen ja vaurastumiseen. Lukuisten historioitsijoiden ja kirjallisuudentutkijoiden pointteja täydentävät lukunäytteet Londonin tuotannosta.
London eteni ryysyistä rikkauksiin, mutta varallisuus ei estänyt velkojen kertymistä.
Historiadokumentin elävöittämisessä niin tärkeä kuvallinen materiaali on vahvoilla, ei vähiten Londonin itsensä ansiosta. Hän oli ahkera valokuvaaja ja käytti ottamiaan kuvia myös kirjoitustensa yhteydessä.
London joutui tekemisiin kovien realiteettien kanssa jo varhain, otteet esseestä Miten minusta tuli sosialisti ovat kuvaavia. Londonin näkemys yhteiskunnallisesta kuilusta oli selkeä: raaka peli jyllää, voitot revitään työläisten selkänahasta.
Tuo aika jäi Londonin elämässä lopulta aika pian taakse. Hän löi läpi näyttävästi ja oli hetkessä julkkis, sekä hyvin myyvänä että vakavasti otettavana kirjailijana. Tutkija Kenneth K. Brandtin mukaan Londonin tarinat ovat suoraviivaisia ja helposti lähestyttäviä, samalla niissä on syvempi vertauskuvallinen taso. Näin esimerkiksi klassikkoa Erämaan kutsu (1903) voi lukea kuin yhteiskunnallista käsikirjaa: miten selvitä raa’assa maailmassa.
Dokumentin toisessa osassa London vaihtaa maisemaa sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti. Matkakirjailija ja purjehtija on varakas mies, jonka sydän sykkii edelleen vasemmalle, mutta käytäntö on lopulta pahasti ristiriidassa ihanteiden kanssa.
Sotakirjeenvaihtajana Meksikossa kirjoittamissaan artikkeleissa London antoi täyden tukensa Yhdysvaltain interventiolle, sananvalinnoissa on suoranaista rasismia (”Isoveli hoitaa homman”).
Kirjallisuudentutkija Jeanne Campbell Reesmanin mielestä Londonin Meksiko-artikkelit vuodelta 1914 vesittävät hänen saavutuksiaan yhteiskuntakriitikkona. Tästä säröstä huolimatta Londonin kirjallisten töiden katsotaan kestäneen monelta osin erittäin hyvin aikaa.
Historia: Jack Londonin tarina. Osat 1/2 ja 2/2. Osa 1: TV1 maanantaina 14.5. klo 19.00, sunnuntaina 20.5. klo 23.45.Osa 2: TV1 maanantaina 21.5. klo 19.00, sunnuntaina 27.5. klo 23.45.
uutiskirje 
