Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että työllisyysasteen nostaminen yli 75 prosenttiin on mahdollista lyhentämällä ja pienentämällä työttömyysturvaa.
EK esittikin vaalien jälkeen valittavalle hallitukselle asettaa tavoitteeksi Pohjoismaissa yleinen yli 75 prosentin työllisyysaste.
EK esitteli tavoitteitaan maanantaina julkistaessaan työllisyysasteen nostamiseen liittyvän raporttinsa.
Työttömyyspäivärahaa järjestö leikkaisi porrastamalla sen.
Lyhyemmäksi ja pienemmäksi
EK:n johtaja Ilkka Oksala toteaa, että tavoite on mahdollista saavuttaa, jos työnteko on aina kannattavampaa kuin työttömyys.
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa muun muassa työttömyyspäivärahan porrastamista ja työttömyysturvan lyhentämistä.
EK:n näkemyksen mukaan työttömyysturva saadaan tukemaan työllisyyttä lyhentämällä sen enimmäiskestoa 50 päivällä.
Työttömyyspäivärahaa järjestö leikkaisi porrastamalla sen siten, että se on nykyistä suurempi työttömyyden alussa (5 prosenttia) ja sitä alennetaan 10 prosentilla työttömyyden kestettyä 3 ja 6 kuukautta.
Työn vastaanottaminen kannattavammaksi?
EK perustelee maanantaina ehdottamiaan toimia sillä, että ne vähentävät niin sanottuja kannustinloukkuja ja tekevät työn vastaanottamisen nykyistä kannattavammaksi.
Samalla julkisen talouden tasapaino paranisi.
EK ilmoittaa kannattavansa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. EK:n mukaan sen esittämällä toimilla varovaisesti arvioiden voitaisiin saada kymmeniätuhansia uusia työntekijöitä työmarkkinoille.
– Jotta voimme rahoittaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot, on myös työllisyysasteen oltava pohjoismaisella tasolla, Oksala painottaa.
Työpaikkojen tarjonnasta se ei mainitse mitään.
Päivähoitomaksuun toivotaan alennusta
EK yhdistäisi yleisen asumistuen ja toimeentulotuen kotitalouskohtaiseksi tueksi. Työtuloista otettaisiin huomioon 80 prosenttia nykyisen sadan prosentin sijaan asumistukea laskettaessa.
Lisäksi järjestö keventäisi tuloveroa pienituloisilla työtulovähennystä korottamalla.
Oksala näkee työllisyysasteen nostamiskeinoiksi myös varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja asumistuen painottamisen työssäkäyviin. Ne purkaisivat EK:n kannan mukaan niin sanottuja kannustinloukkuja.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja järjestö alentaisi keskimäärin 14 euroa.
EK lisäksi luopuisi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palvelujen tehostamista.