KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Pia Piltz häikäisee Anna Kareninan nimiroolissa

"Ohjaajan ratkaisu nostaa Annan (Pia Piltz) lisäksi esityksen toiseen päärooliin ja kertojaksi lähes pakkomielteisesti Annan elämää tarkkaileva Levin (Lari Halme) on hyvä oivallus."

"Ohjaajan ratkaisu nostaa Annan (Pia Piltz) lisäksi esityksen toiseen päärooliin ja kertojaksi lähes pakkomielteisesti Annan elämää tarkkaileva Levin (Lari Halme) on hyvä oivallus.". Kuva: Harri Hinkka

Tampereen Teatterissa tehtiin vuoden teatteritapaus.

Siskotuulikki Toijonen
29.10.2018 17.01

Leo Tolstoin (1828–1910) vuonna 1877 ilmestynyt avioliitto- ja rakkausromaani Anna Karenina kysyy, mihin ihmisellä on lupa ryhtyä rakkaudettomassa avioliitossa. Se on kuvaus langenneen ylimystönaisen asemasta yhteisönsä moraalin näkökulmasta sekä hänen asemastaan lain edessä.

Tolstoi piti Anna Kareninaa parhaimpana romaaninaan ja aloitti sen lauseella: ”Kaikki onnelliset perheet muistuttavat toisiaan, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.”

Tampereen Teatterissa Marika Vapaavuoren ohjaamassa uutuusnäytelmässä tämä perusasetelma saa väkevän tulkinnan. Vapaavuoren Anna Karenina on upea, tihkuvan romanttinen ja hurja tulkinta Helen Edmundsonin dramatisoimasta Tolstoin tragediasta. Tavattoman kaunis ja koskettava epookki. Vapaavuori välttää kikkailun ja modernisoinnin luottaen klassikkoteoksen väkevyyteen.

Marjatta Kuivaston hieno lavastus loihtii näyttämölle tsaarin ajan Venäjän kiehtovia tunnelmia kaikessa romanttisessa loistossaan Pietarissa, Moskovassa ja maaseudun aateliskartanoissa, huomioiden myös laitapuolenkulkijat omissa miljöissään.

Tolstoilaisen rakkauden ytimenä on vapaus, koska pakotettuna rakkaus kuolee. Rakkaudessa paljastuu ihmisen rehellisyys, se tavoitteleeko hän suhteesta omaa tyydytystä ja toisen omistamista vai toisesta huolehtimista ja hänen huomioonottamistaan.

Näyttelijän läpimurto

Pia Piltz Anna Kareninana muuttaa näyttämöllä tämän määritelmän lihaksi, vereksi ja hehkuviksi tunteiksi. Hän havainnollistaa, miten rakkaudessa elämän dialektiikka toteuttaa itseään ylitsevuotavan täydellisesti. Se nostaa esiin yksilön hyvät ja huonot puolet. Petetyksi ja hylätyksi tullut toinen osapuoli voi verhota häpeänsä katkeruuteen ja kostoon, kun uuteen, intohimoiseen suhteeseen langennut osapuoli hehkuu rakkauden huumassa.

Ilta on selkeän läpimurtonsa näyttelijänä tekevän, häikäisevän Pia Piltzin juhlaa. Säyseästä, avioliitossaan alistetusta kotirouvasta kehkeytyy intohimoinen ja aistillisen tulisieluinen femme fatale, josta esityksen loppua kohden sukeutuu hurjistunut, rakkaudessaan pettynyt itsetuhoinen ihmisraunio.

Harvoin näkee näin intensiivistä näyttelijän heittäytymistä rooliin. Piltz ei vain näyttele Anna Kareninaa, vaan elää näyttämöllä tuon traagisen romaanihenkilön elämää täydellisesti heittäytyen draaman vietäväksi. Kun vielä Leena Rintalan Annalle ja kaikille muillekin roolihenkilöille ja tanssijoille suunnittelemat epookkipuvut ovat upeita, olin häikäistynyt.

Tolstoin alter ego

Annan rakastajan Vronskin (Marc Gassot) viileän viekoitteleva etäisyys ja Annan lääninkuvernööriaviomiehen (Turkka Mastomäki) jääräpäinen kylmäkiskoisuus korostavat Annan yhä ristiriitaisemmiksi käyviä tunteita rakastumisen, menettämisen pelon ja ilkeämielisten seurapiirijuorujen ristipaineissa.

Ohjaajan ratkaisu nostaa Annan lisäksi esityksen toiseen päärooliin ja kertojaksi lähes pakkomielteisesti Annan elämää tarkkaileva Levin (Lari Halme) on hyvä oivallus.

Masennuksensa ja hyvän elämän pyrkimysten riivaama Levin on Tolstoin alter ego maailmankatsomustensa ja uskonnollisten kriisiensä pyörteissä. Vapaavuori jättää katsojan päätettäväksi, minkälainen suhde Levinillä ja Annalla lopultakin on. Ja hyvä niin, tämäkin lisää esityksen kiinnostavuutta.

Lari Halme tulkitsee Levinin eksistentialistista tuskaa ja rakkaudenkaipuuta rajusti ja intensiivisesti, niin kuin vain hän osaa.

Mainio, vaivattomasti rooliinsa jälleen kerran sukeutuva Ville Majamaa Stivana on melkoinen hedonisti, elämään päähenkilöitä kepeämmin suhtautuva veijari ja häntäheikki.

Aleksei Vronskin roolin Annan viettelijänä näyttelee sulavan lipevästi seksiä tihkuva Marc Gassot, kuten sydämensärkijän tuleekin. Hän saa Annan tolaltaan rakkaudesta ja intohimosta, mistä ei tietenkään tuon ajan aristokraattista yhteisöä hyvää seuraa.

Turkka Mastomäki Aleksei Kareninina, Annan kuivakkaana ja ehdottomuudessaan periksiantamattomana puolisona ja aristokraattisena virkamiehenä on vastenmielinen, niin kuin pitääkin. Esityksen epäuskottavin kohtaus on hänen murtumisensa, joskin toki liikuttava.

Tanssia ja taustaääniä

Miika Riekkisen aistillinen ja tarvittaessa julmisteleva koreografia ja upeat tanssijat rytmittävät esitystä nerokkaasti. Tanssijat tummien valosävyjen keskellä luovat mystisen odottavan tunnelman yhdessä sydämenlyöntejä seuraavien taustaäänirytmien kanssa.

Ilmestymisajankohtanaan Tolstoin romaani ravisutti totunnaissääntöihin turtunutta yläluokkaa. Aviorikokseen syyllistyneen Annan psykologista kuvausta pidettiin kuitenkin uskottavana ja myötätuntoa herättävänä.

Intohimojensa ohella Anna haluaa muutenkin räpistellä pois avioliiton asettamasta vankilastaan. Hän lukee kirjoja naisista, jotka pelastavat miehiä takaisin elämään. Anna haluaisi liikkua sairashuoneessa kuin pyhimys. Hän haluaisi olla sankari, joka nousee pitämään parlamentissa puheen, joka ratkaisee maan kohtalon. Olla lady Mary, joka ratsastaa kuin tuuli ja järkyttää kaikkia rohkeudellaan.

”He tietävät mitä tahtovat elämältä, ja pitävät huolen, että saavuttavat sen. Minä tingin ja sovittelen ja uhraudun. Miesten ei tarvitse tinkiä mistään. Minut naitettiin lääninkuvernöörille ennen kuin tiesin mitään rakkaudesta”, Anna, oman aikansa feministi tuskailee.

Kulttuurisen murrosajan kuvauksena Anna Karenina sopii myös suuntaansa etsivään omaan aikaamme. Anna elää uuden ajan kynnyksellä kulttuurihistorioitsija Egon Friedellin kuvaamaa inkubaatioaikaa. Vanhat moraaliarvot eivät enää käytännössä toimi vaan ahdistavat, mutta kulttuurin muuttumista seuraavat uudet eettiset arvot eivät ole vielä tulleet yleisiksi käytännöiksi.

Anna Karenina on kuluvan syksyn teatteritapaus, upea ja syvällinen esitys. Se osoittaa 140 vuoden takaa monia yhtymäkohtia niiden yhteiskunnallisten ja ihmissuhdeongelmien syihin, joiden parissa edelleenkin painiskelemme.

Tampereen Teatteri: Anna Karenina.

Leo Tolstoin romaanista dramatisoinut: Helen Edmundson.

Suomennos: Aino Piirola

ILMOITUS
ILMOITUS

Ohjaus: Marika Vapaavuori.

Lavastus: Marjatta Kuivasto.

Puvustus: Leena Rintala.

Koreografia: Miika Riekkinen.

Rooleissa: Pia Piltz, Lari Halme, Marc Gassot, Turkka Mastomäki, Pihla Pohjolainen, Ville Majamaa, Eeva Hakulinen, Matti Hakulinen, Elina Rintala, Kirsimarja Järvinen, Elisa Piispanen, Martti Manninen, Risto Korhonen, Otso Majamaa, Veikka Välikoski.

Ensi-ilta: Tampereen Teatterin päänäyttämöllä 25.10.2018.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Päämiestä, Otso Kekkiä, näyttelee Tommi Rantamäki.

Teatteri katsoo Lahden ja työväen historiaan

Kun liituraitapukuinen Saatana, mustaan magiikkaan erikoistuneen professori Wolandin (Esa Latva-Äijö) hahmossa puuttuu keskusteluun monimuotoisin sanakääntein, niin hyvin pian alkaa tapahtua.

Saatana saapui Moskovan kautta Tampereen Teatteriin

Lehman-trilogia Tampereen Työväen Teatterissa. Timo Torikka (edessä) esittää Hayam Lehmania. Vierellä Juha Sääski nuorimman veljen Mayerin roolissa.

Lehman-trilogia vie finanssikapitalismin ytimeen

Näyttelijöiden Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ote yleisöstä piti, kun he taituroivat Aleksis Kiven näytelmien koukeroissa.

Kansallisteatteri 150 vuotta – Aleksis Kivi innoitti Red Nose Companyn loistosuoritukseen

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään