KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Talouskuripolitiikalla Suomi ei noussut

Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu uskomukseen, että jos vain köyhemmän väestönosan etuisuuksia leikataan tarpeeksi, niin he ryntäävät kipin kapin työmarkkinoille kotoa lorvimasta, sivaltaa Matti Tuomala.

Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu uskomukseen, että jos vain köyhemmän väestönosan etuisuuksia leikataan tarpeeksi, niin he ryntäävät kipin kapin työmarkkinoille kotoa lorvimasta, sivaltaa Matti Tuomala. Kuva: Tampereen yliopisto/Jonne Renvall

Suomen talous ei kääntynyt kasvuun hallituksen toteuttamien menoleikkausten eikä sen läpi runnomien työmarkkinauudistusten ansiosta, taloustieteen professori Matti Tuomala arvioi.

Markku Vuorio
25.11.2018 8.15

Matti Tuomala

Kansantaloustieteen professori Tampereen yliopistossa.

Erikoistunut julkiseen talouteen, verotukseen sekä tuloeroihin.

Selvittänyt tuloerojen kasvua jo 2000-luvun alussa työryhmässä, joka perinteisten tulokymmenysten lisäksi tarkasteli erikseen rikkaimman prosentin tulokehitystä. Tuolloin havaittiin, että suurituloisimman prosentin tulot kääntyivät jyrkkään nousuun jo vuonna 1996. Taustalla oli 1993 porvarihallituksen käyttöön ottama verojärjestelmän muutos, jossa pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan muita kevyemmin.

Eduskunnassa kiisteltiin viimeksi viime viikolla siitä, kenen ansiota parantunut työllisyys on. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on laskenut, että noin puolet vaalikauden 110 000 uudesta työpaikasta on hallituksen toimien ansiota. Professori Matti Tuomala katsoo hallituksen pikemminkin hidastaneen talouden elpymistä. Tämä johtuu muun muassa kotimaisen kysynnän supistamisesta.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus hehkuttaa, että Suomen talouden elpyminen pitkästä taantumasta reippaaseen kasvuun johtuu ennen kaikkea sen harjoittamasta työnteon ja yrittämisen kannustimia parantaneesta uudistuspolitiikasta.

Professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta on eri mieltä. Hänen mukaansa hallituksen toteuttamat julkisten menojen leikkaukset ja työntarjontareformit ovat hidastaneet talouden elpymistä ja heikentäneet pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

– Sosiaalietuisuuksien indeksijäädytykset leikkasivat ostovoimaa juuri siltä porukalta, joka käyttää lähes kaikki tulonsa kulutukseen, Tuomala toteaa.

Hänen mukaansa pienituloisten elinehtojen kurjistamisella kokoon raavitut budjettisäästöt supistivat kotimaista kysyntää, mikä ei edistänyt elpymistä.

– Hallituksen toteuttamien koulutus- ja tutkimusmäärärahojen jättileikkausten kielteiset vaikutukset eivät ole välttämättä vielä nähtävissä.

Tuomalan mukaan koulutus- ja tutkimusinvestoinneista pihistäminen syö kuitenkin pitkällä aikavälillä korkean osaamisen varaan kilpailukykynsä rakentaneen Suomen menestyksen eväitä.

– Rakennusalalla työllisyys on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti. Sitä ovat ruokkineet edellisen hallituksen päättämät infrastruktuuri-investoinnit. Tämän johdosta edes rakennusalan hyvä työllisyyskehitys ei mene nykyhallituksen piikkiin.

Kiky-kyykytys oli tulonsiirto omistajille

Tuomalan mukaan Suomen talous ei pelastunut kuilun reunalta Sipilän hallituksen ay-liikkeeltä kiristämän kilpailukykysopimuksen ansiosta.

– Bruttokansantuotteen nousu ja vientimarkkinoiden veto alkoi jo ennen kiky-sopimuksen voimaantuloa. Miten ihmeessä joskus myöhemmin mahdollisesti voimaan tuleva sopimus työehtojen heikennyksistä olisi saanut vientiteollisuuden tilauskirjat täyttymään?

Tuomala painottaa, että ay-liikkeen pitkin hampain hyväksymää kiky-sopimusta ei tarvittu vientisektorin kustannuskilpailukyvyn palauttamiseksi, vaan se oli hallituksen taitavasti junailema tulonsiirto palkansaajilta omistavalle luokalle.

– Professori Pertti Haaparanta tutkijakumppaneineen osoittaa vuonna 2017 julkaistussa valtioneuvoston kanslian tilaamassa raportissa, että suomalaiset vientiyritykset kilpailevat enenevässä määrin monopolistisilla markkinoilla, joilla erottaudutaan tuotteiden ominaisuuksilla kuten laadulla, Tuomala toteaa.

Hänen mukaansa ajatus siitä, että tällaisilla markkinoilla voisi pärjätä palkansaajien työehdoista ja sosiaalisista oikeuksista tinkimällä, ei ole tästä maailmasta.

– Suomalaiset yritykset voivat menestyä erottautumalla kilpailijoistaan. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa julkisen vallan politiikalla kuten koulutus-, tutkimus- ja kehitysinvestoinneilla.

Julkisten menojen leikkaaminen tuli kalliiksi

Suomen bruttokansantuote nousi vasta tänä vuonna finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Tuomalan mukaan talouden pitkään jatkunut seisahtuminen johtui tärkeissä vientimaissa harjoitetun vyönkiristyspolitiikan aiheuttamasta vientikysynnän supistumisesta ja Suomen oman talouspolitiikan epäonnistumisesta.

– Se, että EU:n johtajat valitsivat pian vuonna 2008 puhjenneen kriisin jälkeen talouden hoitokeinoksi julkisten menojen leikkaamisen, oli kohtalokas virhe, Tuomala toteaa.

Hänen mukaansa kokonaiskysyntää supistaneet vyönkiristykset jyrkensivät entuudestaan talouden alamäkeä lähes koko Euroopassa, mutta kovimman hinnan niistä joutuivat maksamaan eteläisen Euroopan rahaliittoon kuuluvat maat.

– Suomessa talous kuitenkin kääntyi pian vuonna 2009 tapahtuneen tuotannon romahtamisen jälkeen kasvuun Vanhasen toisen hallituksen päättämien veroalennusten aikaansaaman kysynnän lisäyksen vetämänä.

Tuomalan mukaan Kataisen hallituksen valtion velkaantumisen lopettamiseksi käynnistämät julkisten menojen leikkaukset ja verojen korotukset tappoivat Vanhasen hallituksen vahinkoelvytyksen esiin polkaiseman orastavan kasvun.

– Harjoitetun politiikan tulokset, työttömyyden ja julkisen velan kasvu, eivät ole kuitenkaan horjuttaneet suomalaisten päättäjien uskoa siihen, ettei vyönkiristyspolitiikalle ole vaihtoehtoa.

Tuomalan mukaan Suomen kanssa samalla tavalla heikosta vientikysynnästä kärsivässä Ruotsissa talous onnistuttiin kuitenkin pitämään kohtalaisessa kasvussa kotimaista kysyntää lisäävällä elvyttävällä finanssipolitiikalla.

Työllisyysaste ylös työttömiä kiusaamalla?

Sipilän hallitus väittää, että Suomen talouden putoaminen Ruotsin ja muiden verrokkimaiden vauhdista ei johtunut suhdannepolitiikan epäonnistumisesta, vaan liian anteliaasta sosiaaliturvasta ja työmarkkinoiden jäykistä rakenteista. Sen mukaan ankara verotus ja avokätinen hyvinvointivaltio ovat tehneet sosiaalitukien varassa elämisen liian monille työntekoa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.

Hallituksen tulilinjalla on ollut etenkin ”talousviisaiden” työllisyyden kasvun esteenä pitämä työttömyysvakuutusjärjestelmä.

– Valtiovarainministeriön virkamiesjohto on jo vuosia tulkinnut taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta harhaanjohtavasti. Heidän mukaansa työttömyysvakuutuksen keston lyhentäminen, päivärahan alentaminen ja sanktioiden koventaminen olisi tie parempaan työllisyyteen. Tutkimuskirjallisuuden mukaan työttömyyskorvauksen pieneneminen työttömyyden keston pitkittyessä olisi sekä vakuutusturvan että työllistymiskannusteiden osalta huononnus, Tuomala sanoo.

Harjoitetun politiikan tulokset, työttömyyden ja julkisen velan kasvu, eivät ole horjuttaneet päättäjien uskoa siihen, ettei vyönkiristyspolitiikalle ole vaihtoehtoa.

Hallitus on valitsemiensa asiantuntijoiden ohjeitten mukaisesti lyhentänyt työttömyysvakuutuksen kestoa ja leikannut päivärahaa. Sen lisäksi työttömyysturvan saantiehtoja on tiukennettu ja työttömien valvontaa lisätty. Näiden keppikannustamisten jatkeeksi työttömille on vilautettu myös porkkanaa ansiotulojen verotusta alentamalla.

– Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu uskomukseen, että jos vain köyhemmän väestönosan etuisuuksia leikataan tarpeeksi, niin he ryntäävät kipin kapin työmarkkinoille kotoa lorvimasta, Tuomala lataa.

Suomi vajoaa hyvinvointivertailuissa

Tämän vuosikymmenen aikana Suomessa on leikattu kovalla kädellä koulutuksesta, hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta, eli lähes kaikista sellaisista kohteista joihin investoiminen uusimman taloustieteellisen tutkimuksen mukaan parantaa tehokkaimmin kasvun edellytyksiä.

Harjoitetun politiikan tuloksena Suomi on putoamassa hyvinvoivien maiden kovimmasta kärjestä. Tämä käy ilmi The Boston Consulting Groupin tutkimuksesta.

Suomi kuuluu toki edelleen maailman hyvinvoivimpien maiden kärkikymmenikköön, mutta se on jäänyt selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. Tutkimuksen mukaan ne maat, jotka ovat panostaneet kansalaisten hyvinvointiin, ovat myös toipuneet parhaiten talouskriisistä.

Sipilän hallitus on jatkanut edellisen hallituksen aloittamaa budjettileikkausten sarjaa ja pannut käyntiin laajamittaisia julkisten palvelujen tuotannon yksityistämishankkeita. Näiden uudistusten julkilausuttuna tavoitteena on kasvattaa yksityistä sektoria julkisen sektorin kustannuksella.

Tuomalan mukaan Sipilän hallituksen Suomen kuntoon panemiseksi kokoon kyhätty uudistusohjelma perustuu pelkkään uskomukseen, jonka mukaan laaja julkinen sektori ja tiukka työmarkkinoiden säätely ovat muodostuneet talouden kasvua jarruttavaksi taakaksi.

– Oikeistopoliitikot ja niin kutsutut talousasiantuntijat ovat jo pitkään hokeneet mantraa, jonka mukaan terveet työpaikat syntyvät yksityiselle sektorille. Kummallisinta heidän ajattelussaan on julkisten investointien karsastaminen, vaikka taloudellinen menestys kehittyneissä maissa on perustunut merkittävässä määrin julkisiin investointeihin, Tuomala ihmettelee.

Sipilän hallitus väittää, että suomalaisen yhteiskunnan nykyisillä rakenteilla työllisyys ei voi nousta muiden Pohjoismaiden tasolle. Heidän mukaansa Ruotsin Suomea korkeampi työllisyysaste johtuu vuonna 2006 valtaan nousseen porvarihallituksen toteuttamista niin kutsutuista välttämättömistä rakenteellisista uudistuksista.

Viime vuosina tehtyjen julkisten menoleikkausten johdosta hyvinvointipalvelujen laatu ja saatavuus on heikentynyt.

Tuomalan mielestä nykyhallituksen ja sen aseenkantajien antama selitys kertoo enemmän heidän uskomuksistaan kuin Suomen ja Ruotsin työllisyyserojen syistä. Hänen mukaansa länsinaapurissa tehdyt työntarjontareformit eivät parantaneet työllisyyttä, vaan ero Suomen ja Ruotsin työllisyysasteiden välillä on pysynyt lähes samana viimeksi kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana.

– Suomalaisessa keskustelussa on syystä tai toisesta unohtunut se, että Norjan, Ruotsin ja Tanskan Suomea korkeampi työllisyysaste johtuu paljolti siitä, että julkinen sektori työllistää muissa Pohjoismaissa huomattavasti suuremman osan ihmisistä kuin Suomessa. Tämä seikka ei ole tullut esille myöskään suomalaisessa sote-keskustelussa.

Kestävää kasvua julkisesta sektorista

Tuomala muistuttaa, että talouskriisin jälkeisinä yleiseurooppalaisen vyönkiristyspolitiikan piinaamina vuosina Suomen taloutta kannattelivat ennen kaikkea pohjoismaiseen malliin kuuluvat niin sanotut talouden automaattiset vakauttajat:

– Progressiivinen verotus, työttömyysvakuutus ja muut sosiaalietuusjärjestelmät pitivät yllä ostovoimaa ja estivät talouden romahduksen. Julkiset menot ovat kuitenkin paljon muutakin kuin tehokkaan kysynnän takaaja. Julkisen sektorin rooli koulutuksessa, terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa on ollut pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisin pilari.

Tuomalan mukaan viime vuosina tehtyjen julkisten menoleikkausten johdosta hyvinvointipalvelujen laatu ja saatavuus on heikentynyt.

– Taantuman aikana olisi kannattanut investoida esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen ja hyvinvointipalveluihin. Niihin panostaminen ilmaisella lainarahalla olisi maksanut pian itsensä takaisin.

Tuomalan mukaan kysymykseen, miten valtion harjoittama finanssipolitiikka pitäisi virittää nykyisessä suhdannetilanteessa, ei ole yhtä selvää vastausta.

– Täystyöllisyyden aikana finanssipoliittinen elvytys ei auta. Suomessa on kuitenkin edelleen suurtyöttömyys ja osa tuotantokapasiteetista on käyttämättä.

Tuomala huomauttaa, että harjoitettu talouskuripolitiikka on luonut yhteiskuntaan hyvinvointivajeen. Hänen mukaansa sen umpeen kuromiseksi pitäisi laatia pitkän aikavälin investointiohjelma.

– Ilmastonmuutoksen hillitseminen, ikääntyvä väestö ja julkisten hyvinvointipalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen edellyttävät julkisten investointien lisäämistä.

Tuomalan mukaan näiden tasa-arvoa ja talouden vakautta parantavien uudistusten rahoittaminen voitaisiin aloittaa kiristämällä varakkaiden omistajien verotusta.

– Reilun parin viime vuosikymmenen aikana tehdyt verouudistukset ovat suosineet kaikkein varakkaimpia omistajia. Eriytetty tuloverotus on mahdollistanut heille kevyen pääomatulon verotuksen, jonka seurauksena tuloverotus ei ole enää progressiivista ylimmissä tuloissa. Pääomatuloverotuksen korjaaminen ei häiritsisi talouden kehitystä. Nykyjärjestelmä luo näet ansiottomia arvonnousuja. Niiden verottamisella vähennettäisiin yhteiskunnallista tuhlausta ja saataisiin varoja hyviin tarkoituksiin.

Matti Tuomala

Kansantaloustieteen professori Tampereen yliopistossa.

Erikoistunut julkiseen talouteen, verotukseen sekä tuloeroihin.

Selvittänyt tuloerojen kasvua jo 2000-luvun alussa työryhmässä, joka perinteisten tulokymmenysten lisäksi tarkasteli erikseen rikkaimman prosentin tulokehitystä. Tuolloin havaittiin, että suurituloisimman prosentin tulot kääntyivät jyrkkään nousuun jo vuonna 1996. Taustalla oli 1993 porvarihallituksen käyttöön ottama verojärjestelmän muutos, jossa pääomatuloja ryhdyttiin verottamaan muita kevyemmin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

Pia Lohikoski.

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

Minja Koskela.

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

 
05

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

06.05.2025

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

06.05.2025

Li Andersson kummastelee demareiden touhua: ”SDP on tekemässä strategisen virheen”

06.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään