Muoviin tukehtuvat kalat, linnut ja merinisäkkäät ovat havahduttaneet länsimaiden asukkaita merten saasteongelmaan. Afrikassa köyhät ovat tottuneet elämään muoviroskan keskellä ja heräävät vasta, kun ongelma kytketään toimeentuloon, asiantuntijat sanovat.
Etelä-Aasia kärsii tällä hetkellä pahimmin muovijätteestä, mutta Afrikka uhkaa ohittaa sen vuoteen 2050 mennessä, Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink varoittaa. Järjestö perusti vuonna 2016 jarrumieheksi African Marine Waste Networkin (AMWN).
Maailman merissä on 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kaloja, jos nykyisen kehityksen annetaan jatkua. Meriin kaadetaan kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä vuodessa, YK arvioi.
Muovin taloudellista arvoa ei vielä tajuta Afrikassa.
20 suurinta saastuttajaa
The Ocean Atlas on listannut 20 pahinta muovisaasteen tuottajaa, ja joukkoon mahtuu viisi Afrikan valtiota.
Listalle joutuivat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Sri Lanka, Egypti, Etelä-Afrikka, Nigeria, Marokko, Thaimaa, Malesia, Vietnam, Algeria, Turkki, Intia, Brasilia, Pakistan, Pohjois-Korea, Yhdysvallat, Myanmar ja Bangladesh.
Listattujen maiden kontolle luetaan 83 prosenttia maailman muovisaasteesta. 80 prosenttia merten muoviroskasta on lähtöisin maalta ja pääasiassa maista, joissa jätteenkäsittely on heikolla tolalla, The Ocean Atlas kertoo.
Afrikan valtioiden kokous kesällä 2017 pohti merten saastumista ja totesi, että roskasta eroon pääseminen vaatii ensiksi sen määrän selvittämistä.
– Kehitimme mittauskeinoja, jotka hyödyntävät muun muassa satelliitteja ja drooneja. Ne ovat vahvistaneet ongelman vakavuuden, Ribbink kertoo.
Valistusta opettajille
AMWN valmistelee ensi vuodeksi meren saasteita koskevaa käsikirjaa Afrikan käyttöön. Ribbink uskoo, että suunta kääntyy, kun paikallisviranomaiset ja yritykset saadaan tehokkaan kierrätyksen piiriin. Valtaosa jokia pitkiin meriin päätyvästä muovista on lähtöisin kaupungeista.
Suurin ongelma on muuttaa ihmisten käyttäytymistä työssä, koulussa ja vapaa-ajalla.
– Olemme havainneet, että kaikki opettajat eivät ole asiasta tietoisia. Aihe halutaan lisätä opetusohjelmiin ja opettajille valmistellaan ohjekirjaa Etelä-Afrikassa, Ribbink kertoo.
Kierrätys kannattamaan
Ribbink harmittelee, ettei muovin taloudellista arvoa vielä tajuta Afrikassa.
– On kannustettava yritystoimintaa, joka keskittyy muovijätteen keräämiseen ja kierrätykseen.
Afrikkalaiset murehtivat ympäristön sijasta köyhyyttä, työttömyyttä ja sitä, miten saada ruokaa pöytään, mutta se kaikki liittyy myös muoviin, Ribbink muistuttaa.
– Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu.
Afrikasta löytyy jo hyviä kokemuksia. Kenia kielsi muovipussit elokuussa 2017, ja eron huomaa selvästi, maan ympäristöviraston johtaja Geoffrey Wahungu sanoo. Muovin tukkimien viemärien aiheuttamat tulvat ovat loppuneet.
uutiskirje 
