KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Tällainen oli uutisvuosi 1518

Pieter Brueghel nuoremman (1564–1638) maalaus tanssimaniasta Molenbeekissa (vas.).

Pieter Brueghel nuoremman (1564–1638) maalaus tanssimaniasta Molenbeekissa (vas.). Kuva: All Over Press

Vuoden 1518 plussia olivat plussat ja miinukset. Strasbourgissa ihmiset tanssivat itsensä hengiltä, Lontoossa yhdistettiin Eurooppaa ja Hispaniolassa isorokko saapui läntiselle pallonpuoliskolle.

Arto Huovinen
31.12.2018 15.00

Vuoden 1518 (MDXVIII) ensimmäinen päivä oli tuolloin noudatetun juliaanisen kalenterin mukaan perjantai.

Maailmassa oli enemmän väkeä kuin koskaan aikaisemmin, 430–540 miljoonaa. Väkiluku oli siis noin 6–7 prosenttia nykyisestä.

Pari edellistä vuosisataa väkiluku oli kulkutautien ja nälänhätien takia polkenut paikallaan tai jopa pienentynyt, mutta nyt nousua oli sadassa vuodessa 10–20 prosenttia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Maailman väkiluku oli 6–7 prosenttia nykyisestä.

Suomen väkiluvuksi on 1500-luvulla arvioitu 210 000–350 000.

Maailman suurin kaupunki oli Peking, jonka väkiluku oli noin 700 000.

Strasbourgin outo tanssiepidemia

Heinäkuussa 1518 tapahtui Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Strasbourgissa kummia. Rouva Troffea alkoi 14.7. tanssia kadulla kotinsa ulkopuolella. Illalla hän uupui ja vajosi maahan, mutta jatkoi taas aamulla.

Tätä kesti päiväkausia. Viikon sisällä mukaan tuli kymmeniä muita, ja elokuussa tanssijoita oli jo satoja.

Pappien mielestä kyse oli Pyhän Vituksen langettamasta kirouksesta. Paikalliset lääkärit taas katsoivat syyksi veren ylikuumeneminen. He pohtivat suoneniskentää, mutta päätyivät suosittelemaan, että uhrit tanssisivat itsensä ”vapaiksi”.

Kaupungin johto noudatti suositusta. Kiltataloja muutettiin tanssipaikoiksi, ja vilja- ja hevostoreille rakennettiin tanssilavat. Tanssimista tehostettiin tuomalla musikantteja paikalle, ja vahvoja miehiä pestattiin pitämään uupuneita tanssijoita pystyssä.

Seuraukset olivat katastrofaalisia. Monet tanssivat tajuttomuuteen asti ja jotkut kuolivat uupumukseen, joskin kronikoiden kertomukset jopa 15 päivittäisestä kuolonuhrista lienevät vahvasti liioiteltuja.

Kaupunki teki täyskäännöksen. Tanssilavat purettiin, julkisilla paikoilla tanssiminen kiellettiin. Yksityistiloissa sai tahdittaa tanssia jousisoittimilla, mutta ei rummuilla eikä tamburiineilla.

Lopulta kaupunki päätti käyttää samaa keinoa, joka oli parantanut rouva Troffean. Uhrit lähetettiin kolmen päivämatkan päähän Saverneen, jossa he anoivat anteeksiantoa Pyhän Vituksen pyhätössä. Syyskuussa epidemia loppui.

Vastaavia tapahtumia tiedetään toistakymmentä Reinin ja Moselin alueen kaupungeista vuodesta 1374 alkaen, mutta Strasbourgin tanssimania on niistä parhaiten dokumentoitu.

Pitkään vallalla olleen teorian mukaan syynä oli torajyvän saastuttama vilja. Kymmenkunta vuotta sitten John Waller kuitenkin arvioi kirjassaan, ettei kouristuksista ja hallusinaatioista kärsivä torajyvän uhri pysty tanssimaan päivätolkulla, koska myrkky heikentää myös verenkiertoa.

Wallerin mukaan kyse oli joukkohysteriasta. Pyhän Vituksen legenda tunnettiin seudulla hyvin, ja mielet olivat valmiiksi sopivasti virittyneitä. Kun vielä vuonna 1518 kärsittiin huonosta viljasadosta, poliittisista ja uskonnollisista konflikteista sekä kuppaepidemiasta, oli ”kiroukseen” helppo uskoa.

Lontoon sopimuksella rauha Eurooppaan

Lokakuussa 1518 Euroopan johtavat vallat allekirjoittivat Lontoon sopimuksena tunnetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Allekirjoittajat sitoutuivat ryhtymään sotaan sopimuksen rikkojia vastaan.

Sopimuksen arkkitehti oli Englannin lordikansleri Thomas Wolsey, jonka paavi Leo X oli edellisenä vuonna nimittänyt lähettilääkseen. Paavi halusi lopettaa sodat Euroopassa ja keskittää voimat ristiretkeen Ottomaanien valtakuntaa vastaan.

Lutherin teesit levisivät parissa kuukaudessa Eurooppaan.

Lontoossa pidettiin suuri rauhankokous, ja sen päätteeksi sopimuksen allekirjoittivat Burgundi, Englanti, Ranska, Hollanti, Espanja, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta sekä paavin Kirkkovaltio. Venäjää ei kutsuttu, koska sitä pidettiin Aasiana.

Euroopan rauha ei kestänyt montakaan vuotta, mutta sopimus toi Englannin Euroopan diplomatian johtavien maiden joukkoon.

Katolisen kirkon sisällä alkoi muhia konflikti. Martti Lutherin lokakuussa 1517 julkaisemat teesit käännettiin tammikuussa 1518 latinasta saksaksi. Kevään aikana ne levisivät jo kaikkialle läntiseen Eurooppaan.

Plussat ja miinukset laskijoiden iloksi

Saksalaisen matemaatikon Henricus Grammateuksen kirja Ayn new Kunstlich Buech painettiin 1518 Wienissä. Sitä pidetään ensimmäisenä, jossa + ja – -merkkejä käytettiin matemaattisina symboleina merkitsemään yhteen- ja vähennyslaskua.

Ennen aritmeettisten symbolien kehittämistä laskutehtävät ilmaistiin sanallisesti. Käytettiin myös isoa kirjainta P tarkoittamaan plussaa ja M miinusta.

Plus-merkin uskotaan kehittyneen latinan et-sanasta. Tämänkaltaista merkkiä, jossa tosin pystyviiva oli vino, käytti Nicole d’Oresme 1300-luvulla.

Johannes Widmann käytti plussaa ja miinusta kirjassaan 1486, mutta vain merkitsemään liiketaloudellista voittoa ja tappiota.

Jo pitempään oli piirretty plussia ja miinuksia tynnyreihin merkitsemään täysiä ja vajaita tynnyreitä.

Isorokkoa ja orjakauppaa

Joulukuussa 1518 sairastui tiettävästi ensimmäinen ihminen läntisellä pallonpuoliskolla isorokkoon. Se tapahtui Hispaniolan saarella (nykyisin saarella sijaitsevat Haiti ja Dominikaaninen tasavalta), ja ensimmäiset sairastuneet olivat kaivoksille tuotuja afrikkalaisia orjia.

Saaren alkuperäisasukkailla, taino-intiaaneilla, ei ollut vastustuskykyä eurooppalaisten tuomille sairauksille. Muutaman seuraavan kuukauden aikana kuoli suurin osa jäljellä olleista tainoista.

Espanjalaiset olivat jo reilun parinkymmenen vuoden aikana tuhonneet enimmän osa tainoista. He eivät kestäneet ankaraa orjatyötä, ja siksi vuodesta 1503 lähtien oli alettu tuoda orjia Afrikasta.

Alkuvuosina orjakauppa oli pienimuotoista, koska afrikkalaislähtöisiä orjia sai viedä Karibialle vain Espanjasta ja Portugalista.

Elokuussa 1518 Espanjan kuningas Kaarle I antoi käskykirjeen, joka salli orjien viemisen suoraan Afrikasta Amerikkaan. Käskykirje aloitti kaupan, joka sai valtavat mittasuhteet. Suora reitti Atlantin yli lisäsi orjien kysyntää huimasti. Se lisäsi sotia Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa, koska paikalliset hallitsijat myivät sotavankeja orjakauppiaille.

Seuraavien 350 vuoden aikana Afrikasta vietiin vähintään 10,7 miljoonaa orjaa Amerikkaan. Vähintään 1,8 miljoonaa kuoli matkalla.

Hyötyjiä oli heti monessa portaassa. Kaarle I antoi kauppaoikeudet neuvonantajalleen Lorenzo de Gorrevodille, joka myi ne edelleen. Vasta neljäs porras oli suorassa yhteydessä orjalaivojen kapteeneihin.

Valtakuntia ja valloittajia

Nykyisessä Meksikossa sijainnut asteekkien valtakunta oli 1518 laajimmillaan, mutta samalla sen tuho oli aivan lähellä. Hallitsija Montezuma II oli edellisenä vuonna kuullut outojen muukalaisten saapumisesta rannikolle. Hernán Cortésin johtamat valloittajat saapuivat asteekkien valtakuntaan kuitenkin vasta 1519.

Myös Etelä-Amerikan inkavaltakunta oli mahtinsa huipulla. Se käsitti nykyiset Perun ja Bolivian, suurimman osan Ecuadorista sekä Chilen pohjoisosan. Vuonna 1518 inkavaltakunnalla oli elinaikaa jäljellä vielä 15 vuotta.

Läntisessä Afrikassa mahtivaltio oli Songhain kuningaskunta, yksi siirtomaakautta edeltäneen ajan suurimmista valtakunnista. Sen ydinosat olivat nykyisen Malin, Nigerin ja Burkina Fason alueella, ja pääkaupunki oli Gao.

Aasiassa tapahtui 1500-luvun alussa muutoksia, joilla on ollut pitkäaikaisia vaikutuksia.

Iranissa piti vuodesta 1502 alkaen valtaa Azerdaidžanista lähtöisin ollut safavidien dynastia, joka oli omaksunut islamin šiialaisen haaran. Shaahi Ismail I laajensi valtakuntaa nykyisten Armenian, Georgian, Irakin, Afganistanin ja Turkmenistanin alueille. Šiialaisuudesta tehtiin valtionuskonto ja asukkaita pakkošiialaistettiin. Lännessä etenemisen pysäyttivät ottomaanit.

Iranin itäpuolella oli Baburin valtakunta. Babur aloitti etenemisen keskiaasialaisesta Ferganan laaksosta ja valtasi Kabulin vuonna 1504.

Babur teki ensimmäisen retkensä Intiaan vuonna 1504. Vallattuaan ja menetettyään Samarkandin kolmannen kerran Babur käänsi katseensa toden teolla etelään. Vuonna 1518 hän oli valmistautumassa Pohjois-Intian valloittamiseen, jonne hän seuraavalla vuosikymmenellä perusti mogulivaltakunnan. Siitä alkoi muslimien ja hindujen ajoittain kitkerä yhteiselo.

Kiinassa valtaa piti Ming-dynastia. Ensimmäiset portugalilaiset olivat rantautuneet vuonna 1513 Guangzhouhun ja perustaneet kauppa-aseman Nei Lingdingin saarelle. Kiina itse oli lopettanut meriretkikunnat. Vuonna 1500 oli astunut voimaan laki, joka kuolemanrangaistuksen uhalla kielsi rakentamasta suurempia kuin kaksimastoisia aluksia.

Japani oli 1500-luvun alkuvuosikymmeninä suuren sekavuuden tilassa. Keisareilta tosiasiallisen vallan vieneet shogunit olivat itse heikenneet niin, että maa hajosi keskenään taistelleiden sotaherrojen, daimioiden alueisiin. Monet Akira Kurosawan klassikkofilmeistä kertovat näistä ajoista.

 

Aikaisemmissa vuosilehdissä on tarkasteltu uutisvuosia 1013, 1114, 1215, 1316 ja 1417. Kaikki osat ovat luettavissa KU:n nettisivuilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään