KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Mangrovemetsien pelastaminen innostaa Myanmarissa

Mangroven istutukseen Myanmarin Shew Thaung Yanissa osallistuvat nuoret ihailevat työnsä tuloksia.

Mangroven istutukseen Myanmarin Shew Thaung Yanissa osallistuvat nuoret ihailevat työnsä tuloksia. Kuva: IPS/Stella Paul

Hiilinielut kasvavat ja uudet elinkeinot tuovat tuloja rannikon asukkaille.

Shwe Thaung Yan – IPS/Stella Paul
27.1.2019 13.04

Myanmarin faktat

Valtio Kaakkois-Aasiassa

Asukkaita 54,1 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 32,1 % (2015)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,5 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 148/188

(Lähde: YK)

– Istutimme nämä mangrovepuut kolmen vuoden kovalla työllä. Nyt ne kasvavat ja ovat pian suureksi hyödyksi rannikkokylien asukkaille, eläkkeellä oleva merentutkimuksen professori Htay Aung iloitsee.

Mangrove on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta trooppisilla rannikoilla ja jokisuistoissa. Mangrovekasveilla on pönkkäjuuret, jotka antavat tukea epävakaalla kasvualustalla ja sitovat tehokkaasti hiekkaa ja liejua.

Shwe Thaung Yanin rannikkoalueella elvytetty mangrovemetsä sai nimekseen Thor Heyerdahlin ilmastopuisto, sillä hankkeen veturina on norjalainen Worldview International Foundation (WIF).

Mangrove peittää Myanmarissa yli 2 500 neliökilometriä, mutta siitä tuhoutuu 21 neliökilometriä joka vuosi.

Mangrovea on vain noin 0,7 prosenttia maailman metsistä, mutta se sitoo hiiltä paljon muuta puustoa tehokkaammin. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan maailman mangrovemetsiin on sitoutunut 4,2 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa Kiinan ja Yhdysvaltain vuotuisia päästöjä yhteen laskettuina.

Istutukset alkoivat 2015

Myanmarin länsirannikolla sijaitsevan Shwe Thaung Yanin alueen mangrovesta oli 75 prosenttia ehtinyt tuhoutua hakkuissa, joita tehtiin polttopuun saamiseksi ja katkarapufarmien perustamiseksi.

Käänne tapahtui 2015, kun satoja kalastajakylien asukkaita pestattiin istuttamaan mangroven taimia. Lokakuuhun mennessä oli istutettu yli 700 000 tainta kolmen neliökilometrin alueelle.

Sen jälkeen ilmiö on toistunut vuosittain. Viime vuonna Shwe Thaung Yanin kolmessa kylässä istutettiin kuusi miljoonaa tainta yhdeksän neliökilometrin alueelle.

Hanketta vetivät Htay Aungin kanssa asiantuntijat Uboni ja Aung Aung Myint. WIF:n yhteistyökumppaneita ovat Myanmarin ympäristöministeriö ja maan johtavat yliopistot Myeik ja Pathein.

– Etsimme satelliittikuvista mangrovemetsän paljaaksi hakatut alueet ja annoimme niistä kartat istutuksia hoitaneille kyläläisille. Kullekin ryhmälle määriteltiin oma alueensa, Uboni selittää.

Thein Thein Sein on mukana Shwe Thaung Yanin naisten perustamassa osuuskunnassa, joka kasvattaa simpukoita.

Thein Thein Sein on mukana Shwe Thaung Yanin naisten perustamassa osuuskunnassa, joka kasvattaa simpukoita. Kuva: IPS/Stella Paul

Naisten simpukkafarmi

Shew Thaung Yanin 11 000 asukasta ovat eläneet pääasiassa kalastuksella, mutta mangrovehanke on tuonut uusia ansiomahdollisuuksia. Taimien istutus tarjoaa kausiluontoista palkkatyötä, ja naiset ovat perustaneet seudun ensimmäisen simpukankasvatusosuuskunnan, jossa on nyt 55 jäsentä.

Naiset hakevat simpukat mangrovemetsästä ja ”kylvävät” ne kosteaan liejuun lihomaan.

– Elinkeino käynnistyy ilman alkuinvestointeja, sillä simpukat ovat ilmaisia, samoin maa, hanketta vetävä Shwe Sandar Oo selittää. Simpukoille riittää kysyntää läheisen Chaung Than lomakeskuksen hotelleissa.

WIF on toimittanut kyläläisille aurinkoenergiaa hyödyntäviä keittimiä ja lamppuja. Lapsille opetetaan perustavia it-taitoja, valokuvausta sekä kirjontaa, ja lahjakkaat nuoret voivat hakea stipendiä yliopisto-opintoihin.

Merellinen suojelualue

Vuonna 2019 Shew Thaung Yanissa aiotaan istuttaa ennätysmäiset kaksi miljardia mangroven tainta.

Mangrovehanke on tuonut uusia ansiomahdollisuuksia.

– Sen jälkeen jatkamme matkaa Yangonin ja Ayeyarwadyjoen suiston alueelle, Uboni kertoo.

Htay Aungin työ jatkuu Shew Thaung Yanissa meriruohon ja korallien suojelun parissa.

– Meriruoho on vielä tehokkaampi hiilinielu kuin mangrove. Lisäksi se ruokkii uhanalaisia merilehmiä. Kaavailemme tänne merellistä luonnonsuojelualuetta, hän kertoo.

– Lopullisena tavoitteena on saada rannikon 12 miljoonan asukkaan elämä kestävän kehityksen tielle, WIF:n perustaja Arne Fjørtoft tiivistää.

Englanninkielinen versio

Myanmarin faktat

Valtio Kaakkois-Aasiassa

Asukkaita 54,1 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 32,1 % (2015)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,5 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 148/188

(Lähde: YK)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään