Alkuperäiskansojen elokuva on kivunnut parissakymmenessä vuodessa marginaalista kansainvälisille palkinnoille. Muutoksen on mahdollistanut 2000-luvun alussa tullut digikamera, jolla elokuvia pystytään tekemään vaatimattomallakin budjetilla.
Pienestä on ponnistanut esimerkiksi Venäjällä sijaitsevan Sahan tasavallan elokuvateollisuus, jonka tuottaja Sardana Savvina ei pelkää arvostella valtavirtaelokuvien massatehtailua.
– Sanotaan, että elokuvien tekeminen kuuluu Hollywoodiin, mutta ei se ole niin. Hollywood-elokuva on enemmänkin kulutukseen perustuvaa viihdettä. Vähän kuin purukumi, joka heitetään pois käytön jälkeen, toteaa Inarissa alkuperäiskansojen elokuvajuhla Skábmagovatissa vieraillut Savvina.
Savvinan mukaan alkuperäiskansojen elokuvalla on suuri merkitys kielten elvyttäjänä ja säilyttäjänä. Mediahuomio nostaa kielen statusta ja auttaa sen elossa pysymistä, lisää puolestaan Jorma Lehtola.
Lehtola on työskennellyt 20 vuoden ajan Skábmagovatin taiteellisena johtajana. Hänen mukaansa pohjoissaamen kielelle oma radio, televisio-ohjelmat ja sittemmin myös elokuva ovat on ollut iso askel.
– Oman kielen kuuleminen isolta kankaalta vahvistaa ylpeyttä kielestä, Lehtola toteaa.
Asioista päätetään itse
Nyt elokuvaosaamista pyritään viemään paikkoihin, joihin muuten harva matkaansa suuntaisi. Arktisten alkuperäiskansojen elokuvarahasto AIFF järjestää koulutuksia pienissä yhteisöissä, jotta kenttä laajenisi koko arktisen alueen läpi.
Jorma Lehtolan mielestä koko alkuperäiskansojen elokuvayhteisö hyötyy, mikäli elokuvia tehdään laajalta alueelta.
– Arktinen alue nähdään pääasiassa resurssina unohtaen, että siellä asuu ihmisiä. Olisi tärkeää, että paikalliset ihmiset saisivat äänensä ja näkökulmansa kuuluviin, Lehtola kertoo.
Kouluttamisella on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus esimerkiksi työllistämällä paikallisia.
– Monissa paikoissa itsemurhaluvut ovat korkeita. Elokuva tuo toivoa näihin yhteisöihin.
Alkuperäiskansojen tekemässä elokuvassa on täysin päinvastainen fokus kuin mihin kolonialistisena aikana on totuttu. Enää alkuperäiskansat eivät ole valtavirran linssien läpi kuvattuja subjekteja, vaan he päättävät asioistaan itse.
Neuvostopropaganda toimi
Saha on yksi Venäjän paristakymmenestä tasavallasta. Kooltaan suurimmassa, yli kolmen miljoonan neliökilometrin Sahassa asuu ainoastaan alle miljoona asukasta. Sahalaista Sardana Savvinaa harmittaa, että etenkin ulkopuolisilta Venäjän monimuotoisuus unohtuu.
– Ikivanha kulttuurimme poikkeaa hyvin paljon venäläisestä kulttuurista.
Savvina muistelee neuvostoaikaa, jolloin kansojen välinen ystävyys oli vallitseva ideologia. Propagandakoneisto toimi voimakkaasti luoden yhteneväisyyden tunnetta.
– Neuvostoliiton hajottua tilanne muuttui. Nyt pienistä kansoista ei kuule enää mitään. Emme edes tiedä, ovatko he yhä elossa vai eivät.
Sahan elokuvateollisuus toimii suunnannäyttäjänä muille Venäjällä eläville alkuperäiskansoille. Savvinan mielestä on tärkeää, että elokuvaa ryhdyttäisiin tekemään myös muualla, ja että siihen saataisiin myös valtion tukea. Kansainvälisesti ääni on saatu jo kuuluviin, mutta kuuleeko Venäjä?
– Onko Venäjä valmis katsomaan alkuperäiskansojen elokuvaa, jonka tarinat perustuvat meidän kertomuksiimme, ja joissa on alkuperäiskansojen näyttelijöitä. Mitään kättä meitä kohtaan ei toistaiseksi ole ojennettu, hän harmittelee.
Mahdollisuus muuttaa maailmaa
Alkuperäiskansaelokuva tunnetaan jo vähän paremmin, mutta silti se usein leimataan ja lokeroidaan. Savvina on maailmaa kiertäessään huomannut, että vaikka filmit noteerataan, niitä ei aina kohdella tasa-arvoisesti.
Myös Jorma Lehtola tunnistaa kategorisoinnin ja toivoo, että jonain päivänä alkuperäiskansaelokuvasta tulisi luonteva osa valtavirtaa.
– Ettei tarvitsisi enää erikseen puhua alkuperäiskansaelokuvasta. Ehkä saamelaisohjaaja muuttuu vielä ohjaajaksi.
Savvina uskoo, että alkuperäiskansojen elokuva voi luoda uusia sankareita koko maailman tietoisuuteen.
– Emme voi ikuisesti palvoa yhtä ja samaa. Sankarin ei tarvitse aina olla valkoinen.
Hän tietää, että elokuvalla on mahdollisuus vaikuttaa parempaan maailmaan.
– Maailmamme on monimuotoinen, mutta sisältä me kaikki olemme samanlaisia. Elokuva voi auttaa meitä olemaan kunnioittavampia, avoimempia, suvaitsevaisempia toisiamme kohtaan.
uutiskirje 