Sote-uudistuksen peruspalikoille on alueilla vahva tuki, kertovat Sosiaalibarometrin 2019 ennakkotulokset. Kannatusta saavat asiakasseteli ja leveämmät hartiat, jotka voitaisiin turvata parlamentaarisella yhteistyöllä nyt – siitä huolimatta, että sote-kokonaisuus on valiokunnissa pulassa.
Kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajat kannattavat Sosiaalibarometrissa maakuntia, palvelutuotannon monipuolistamista, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia. Toisaalta vain joka kolmas vastaajista pitää nykyistä sote-pakettia kokonaisuutena hyvänä.
Selvitys on tehty vuoden 2019 tammi-helmikuussa juuri ennen soten viimeisiä kohtalonpäiviä.
– Kaikki tietävät, että sote-uudistus tarvitaan. Samoin sen tiettyjä osia pidetään yhteisesti hyvinä. Valmistelun jatkon turvaamiseksi sotesta voisi nyt poimia osat, joista on laaja yksimielisyys ja joita myös sote-johtajat kannattavat, toteaa johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi SOSTEsta.
Kuntia laajempi malli joka tapauksessa
58 prosenttia sote-johtajista piti palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä maakunnille hyvänä ratkaisuna. Käy laeille eduskunnassa mitä tahansa, todennäköisesti kuntia laajempien alueiden sote-malli etenee joka tapauksessa.
– Nyt olisi mahdollista säätää riisuttu versio järjestämislaista, jota täydennettäisiin ensi vaalikaudella. Vaalien jälkeen valmistelua jatkettaisiin sitten nyt tehtyjen kärkihankkeiden ja kokeilujen pohjalta, sanoo erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen.
Valtaosa sote-johtajista kannatti Sosiaalibarometrissä asiakassetelin käyttöä terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Perustasolla valinnanvapauden lisäämistä piti hyvänä ratkaisuna 59 prosenttia.
– Poliittisesti tämä kuumin aihe, valinnanvapaus, voitaisiin ratkaista niin, että ensi vaalikaudella valinnanvapautta lisättäisiin ottamalla harkiten käyttöön asiakasseteleitä, esimerkiksi asumispalveluissa, ja henkilökohtainen budjetti. Asiakasseteleistä säädettäisiin raamilait nyt ja tuleville sote-alueille laaja harkintavalta siihen, miten sitä toimeenpannaan. Sote-keskusten osalta otettaisiin aikalisä ja pohdittaisiin muita ratkaisuja, ehdottaa yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru.
Sosiaalipalvelut liian vähällä
Sosiaalibarometrin 2019 ennakkotulosten karuin tulos on, että uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden ei edelleenkään uskota toteutuvan. Sote-johtajien enemmistö ei selvityksen mukaan usko soten hillitsevän kustannuksia, integroivan palveluita, kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja tai tuovan palveluja yhdenvertaisesti ihmisten ulottuville. Vastaavasti enemmistö pitää juuri näitä tavoitteita tärkeinä.
Kansalaisten kannalta järjestelmästä uhkaa tulla monimutkainen. Uudistus ei edelleenkään huomioi riittävästi sosiaalipalveluja, jotka ovat paljon palveluja tarvitseville tärkeitä.
– Sosiaalibarometrin tulosten siivittämänä nykyisestä paketista pitäisi pelastaa hyvät palat, ja jatkaa ratkomista ensi kaudella. Poliitikkojen on nyt syytä miettiä suomalaisten etua, vaatii Knaapi.