Työttömien perusturvan taso on heikentynyt tällä hallituskaudella, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiistaina julkaisema raportti. Perusturvan riittävyys on lain mukaan arvioitava aina vaalikauden lopuksi.
Työttömien perusturvaa ovat heikentäneet työttömyysetuuksiin ja yleiseen asumistukeen tehdyt leikkaukset sekä aktiivimallista johtuva etuuksien alentaminen.
Leikkausten lisäksi työttömien riippuvuus toimeentulotuesta kasvoi vaalikaudella 2015–2019.
– Pienituloisimmat voivat paikata perusturvan heikennykset täysimääräisesti toimeentulotuesta, jota ei ole leikattu hallituskaudella. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on esimerkkitapauksissa kasvanut huomattavasti vuodesta 2015, jopa yli sadalla eurolla kuussa, kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola THL:stä.
Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien perusturvan taso on pysynyt jokseenkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi.
Perusturvaetuuksiksi lasketaan vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet.
Toimeentulotukea ei lueta raportissa perusturvaan, mutta sitä on tarkasteltu nyt erikseen. Kaikki esimerkkikotitalouksien laskelmat on esitetty sekä toimeentulotuen kanssa että ilman sitä.
Suurin osa perusturvasta ei riitä
Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on lopulta poliittinen päätös. Raportissa on käytetty suuntaa antavana mittatikkuna muiden muassa Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteja. Ne kertovat, millaiset tulot kotitalous tarvitsee kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen.
– Viitebudjettien perusteella työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta, mutta eläkeläisen perusturva kattaa. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa, sanoo THL:n asiantuntija Susanna Mukkila.
Sipilän hallituksen tekemät lakimuutokset pienensivät erityisesti työttömän perusturvan tasoa. Hallituskauden alussa yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 74 prosenttia kohtuullisesta minimikulutuksesta. Vuonna 2019 se kattaa 62 prosenttia ja aktiivimallin alennusten kanssa 58 prosenttia. Mikäli tarkastelussa otetaan huomioon myös toimeentulotuki, perusturvan varassa elävien tulotaso on pysynyt lähes ennallaan.
Viimesijaisesta pysyväksi tueksi
Toimeentulotukiriippuvuuden kasvusta kertoo, että alun perin se tarkoitettiin ja mitoitettiin viimesijaiseksi ja tilapäiseksi perusturvan ja asumistuen täydentäjäksi yllättävissä ja erityisissä tilanteissa. Nyt erityisesti monille työttömille, siitä on tullut pysyvä osa toimeentuloa. Kelan tilastojen perusteella 37 prosenttia työmarkkinatuen saajista sai samanaikaisesti toimeentulotukea vuonna 2017. Keskeinen syy päällekkäisyydelle on asumiskustannukset: lähes puolet perustoimeentulotuesta kohdistuu laskennallisesti arvioituna asumisen kustannusten korvaamiseen.
Perusturvan mahdollistama tulotaso on Suomessa raportin mukaan länsieurooppalaista kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta.
Työttömyys aleni, perusturvan varassa olevien määrä kasvoi
Perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut jonkin verran edellisen arviointiraportin jälkeen. Vuosina 2013–2017 perusturvan varassa elävien osuus on noussut 8,9:stä 9,5 prosenttiin eli noin 40 000 henkilöllä. Lisäystä selittää ennen kaikkea työmarkkinatuen saajien määrän kasvu.
Työttömyysaste on tänä aikana laskenut, joten työttömyysturvan painopiste on siis siirtynyt entistä enemmän perusturvan suuntaan, kun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajien määrä on laskenut.
uutiskirje 