Eduskunnassa käy valtava tuuletus ensi kuussa, jos Ylen uusi kannatuskysely osuu likikään oikeaan. Toki on syytä muistaa, että äänestäjien epävarmuus on suurta. 2 905 haastatellusta vain 1 777 kertoi kantansa. Vapaita ääniä on vielä paljon jaossa ja nyt mitatut muutokset mahtuvat 2 prosenttiyksikön virhemarginaalin sisään.
Mutta jos näillä mennään, niin suomalaisen politiikan lähes ikiaikainen rakenne muuttuu. Vuosikymmenet totuttiin siihen, että maassa on kolme isoa puoluetta, joista kaksi on aina hallituksessa ja yksi oppositiossa.
Perussuomalaisten vaalivoitot muuttivat jo asetelmaa kaksissa viime vaaleissa, mutta nyt on tulossa vielä suurempi mullistus. Tämän päivän luvuilla suureksi itseään voi kutsua enää SDP (21,3 % +1,2). Kokoomus (16,2% -1,1), keskusta (14.1 % -1,5), vihreät (13,7 % -0,9) ja perussuomalaiset (13,3% +1,3) kuuluvat keskiraskaaseen sarjaan.
Vasemmistoliitto on 8,9 prosentillaan (+0,3) välisarjalainen ja loput pieniä.
Eduskuntavaaleihin on sunnuntaista viisi viikkoa. Näistä asetelmista lähdetään kohti varsinaista vaalitaistelua.
Kestääkö Rinteen SDP?
SDP on siis kirkkaasti kärjessä ja Antti Rinteestä tulossa seuraava pääministeri. Pienen kysymysmerkin heittää se, että vankka etumatka on hankittu varapuheenjohtaja Sanna Marinin kasvoilla. Rinteen paluu sairauslomalta notkautti Taloustutkimuksen Tuomo Turjan mukaan demareiden kannatusta viimeisellä mittausviikolla.
Esiintymiskonsultit ovat parantaneet Rinteen julkikuvaa, mutta on syytäkin. Viime vaaleissa SDP putosi varsinaisen vaalipäivän äänillä puoluejohtajien oltua erityisen paljon televisiossa.
Hallitus on ennätyksellisen epäsuosittu, se on selvä, mutta niin on Rinnekin puoluejohtajista epäsuosituin. Ja mitä hän uskaltaa luvata vaihtoehdoksi nykyiselle hallitukselle, kun tietää itse saavansa maan johdettavakseen kesän korvalla?
Orpo mokasi ja katosi
Kokoomus oli vielä joulukuussa iskuetäisyydellä taistelussa suurimman puolueen paikasta. Vaalikampanjan avauksessa Petteri Orpo nauratti omiaan puhumalla holhoavista demareista.
Sitten tuli uutinen Kristiinankaupungista ja hoivakriisi pamahti päälle. Orpo epäonnistui puhumalla samassa lauseessa hoitajista ja lillukanvarsista. Kokoomussatraappien yritykset paikata viestinnän epäonnistumista pahensivat tilannetta lisää. Mielikuva kylmästä ja ylimielisestä kokoomuksesta vahvistui.
Ennen hoivakriisiä kokoomus yritti peesata Oulun raiskausuutisten jälkeen ”maahanmuuttokriittisiä”.
Puolueesta on syntynyt sekava kuva.Joulukuusta kannatuksesta onkin lähtenyt yli kolme prosenttiyksikköä.
Ville Niinistön analyysi on osuva:
Puolue, joka yrittää matkia kansalliskiihkoilevaa nationalismia, häviää yleensä kannatusta.
Se häviää sitä niille, joiden äärilinjaa se tekee kopioinnillaan hyväksytymmäksi, sekä niille, jotka pitävät ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta kiinni.
Se on vaan oikein. #oikeusvaltio
— Ville Niinistö (@VilleNiinisto) 7. maaliskuuta 2019
Hoitajapuheidensa jälkeen Orpo on kadonnut viikoiksi julkisuudesta. Kellään muullakaan kokoomuslaisella ei ole mitään sanottavaa, vaikka sote on henkitoreissaan. Siinä keskusta näyttää taistelevan yksin suurhankkeen puolesta oppositiota vastaan.
Alittaako keskusta vuoden 1917 tuloksen?
Keskustan tilanne on ollut huono ja nyt se on vielä huonompi. Aiemmissa tutkimuksissa keskustalaiset ovat aikoneet jättää nämä vaalit väliin ja näpäyttää puoluejohtoa nukkumalla. Näin he olisivat tavallaan varastossa uuden puoluejohdon uutta politiikkaa ja nousua varten.
Nyt keskusta vuotaakin joka suuntaan toisiin puolueisiin.
– Vihreille, perussuomalaisille, kokoomukselle ja SDP:lle. Liikkuvat äänestäjät ovat nyt se keskustan haaste, Taloustutkimuksen Turja sanoo.
Nukkuvat ovat melko helposti herätettävissä, mutta toista puoluetta kerran äänestäneet menevät menojaan.
Neljän vuoden aikana on käynyt selväksi, että kaikki ovat kyllästyneet Juha Sipilään, mutta varsinainen katastrofi puolueelle on se, että häneen ovat niin tympääntyneitä myös yleensä puolueuskollisimmat keskustalaiset.
Keskustalle ennustetaan nyt 14,1 prosenttia ja kannatus on edelleen kovassa laskussa. Itsenäisessä Suomessa keskustan huonoin tulos eduskuntavaaleissa on 12,4 prosenttia vuonna 1917. Nyt kolkutellaan uutta ennätystä.
Vihreät nyt kannatushuipullaan?
Vihreät ampaisi syksyllä nousuun, kun sairastunut Touko Aalto jätti paikkansa ja tilalle valittiin kaksissa presidentinvaaleissa loistanut Pekka Haavisto.
Vihreät on ottamassa hurjan noin viiden prosenttiyksikön voiton viime vaaleista. Ylen paikkaennuste lupaa sille 26 kansanedustajaa, jossa lisäpaikkoja olisi 11. Kaiken kukkuraksi vihreillä on realistinen mahdollisuus mennä keskustan ohi.
Vihreiden gallup-kannatus on parhaimmillaan ollut 14,9 prosenttia. Aivan niin korkealle ei Haaviston aikana ole päästy. Puolueen nykyinen maksimi lienee 13–14 prosenttia. Se on paljon, mutta kannattajien haave noususta suureksi puolueeksi siirtyy taas neljällä vuodella eteenpäin.
Halla-aho onnistui
Vaikka tekee kipeää, niin on pakko myöntää, että perussuomalaiset tekee comebackin, vaikka se luultiin jo lyödyksi kesän 2017 hajoamisen jälkeen. Sen vuoden syksyllä kannatus kävi 6,9 prosentissa. Viime vuoden marraskuuhun asti puolue oli samoissa lukemissa vasemmistoliiton kanssa.
Sitten tuli tapaus Oulu. 10 prosenttia ylittyi joulukuussa ja uusin lukema on 13,3. Sillä perussuomalaiset taistelee keskustan ja vihreiden kanssa kolmanneksi suurimman puolueen paikasta.
Jussi Halla-ahon johdolla puolue on repinyt kaiken poliittisen hyödyn oululaisiin lapsiin kohdistuvasta tragediasta. Vuoden 2017 kesästä lähtien perussuomalaisilla on ollut vain yksi asia, maahanmuutto, ja aivan viime päivinäkin on nähty, että mitä alkeellisinkin propaganda kelpaa oman sanoman edistämiseen. Ennakkoluuloista kumpuavalle äärikonservatiivisuudelle on kysyntää.
Vasemmistoliitto voittaa, mutta...
Todennäköisiin vaalivoittajiin kuuluu myös vasemmistoliitto. Viime vaalien 7,1 prosenttia muuttuu viimeistään sunnuntai-iltana 14.4. iloksi, kun koko punavihreä oppositio voi julistautua vaalivoittajaksi. Ylen paikkaennuste lupaa kolmea edustajaa lisää.
Li Anderssonin mukaan tulossa ovat muutosvaalit.
Ylen tuoreimmassa gallupissa vasemmisto nousussa ja hallituksen kannatus reippaassa laskussa. Muutosvaalit ovat tulossa, tule mukaan tekemään punavihreää vaalivoittoa! Vain se varmistaa, että tulee todellinen suunnanmuutos politiikkaan. https://t.co/4WwVl1904G
— Li Andersson (@liandersson) 7. maaliskuuta 2019
Lähtökohtiin nähden voitontunnelma voi kuitenkin jäädä haaleaksi. Kaikki, jopa oikeistopuolueet, ovat kyllästyneet leikkauksiin ja nyt huudetaan vaihtoehtoa. Lisäksi monet muistavat ja tuntevat nahoissaan kiky-sopimuksen. Vasemmistoliitto on tarjonnut selvimmän vaihtoehdon hallitukselle ja vastusti eduskunnassa yksinään kikyä. Silti protesti kanavoituu pääosin demareille ja vihreille.
Puoluekannasta riippumatta suomalaisen politiikan suurimpiin mysteereihin kuuluu se, miksi mitkään ulkoiset tapahtumat eivät vaikuta vasemmistoliiton kannatukseen. Se on aina 8–9 prosenttia. Onko syynä sana ”vasemmisto”? Maalaako se sillä itsensä nurkkaan, josta ei pääse pois ja johon toiset eivät halua tulla?
Entä siniset ja muut?
Pienten puolueiden RKP:n ja kristillisdemokraattien sarjassakaan mikään ei muutu. Niiden kannatus on aina noin 3,5–4,5.
Kiinnostavampaa on, mitä tapahtuu kääpiösarjassa. Sinisille mitattiin nyt pientä nousua, ryhmälle ”muut” aavistuksen verran laskua. Ylen ennuste ei lupaa kummallekaan yhtään paikkaa, mutta ei olisi kauhea yllätys, jos Timo Soinin ennuste toteutuisi ja Jussi Niinistö ottaisi paikan Uudeltamaalta, missä se on varsin helppoa. Hjallis Harkimon liikekin voi nousta eduskuntaan.