Mai Kivelä
Animalian toiminnanjohtaja
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu
Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas
Eläinsuojelun ja kestävän ruokatuotannon puolustajat ovat seuranneet jännityksellä eduskunnan loppusuoraa. Eläinsuojelulain uudistusesityksen ehtiminen täysistuntokäsittelyyn vielä tällä kaudella on yhä epävarmaa.
Eläinoikeusaktiivi Mai Kivelä toivoo, että esitystä ei ehditä nuijia, sillä uudesta nimestään – eläinten hyvinvointilaki – huolimatta Sipilän hallituksen esitys ei olennaisesti lisää tuotantoeläinten hyvinvointia.
– Intressiristiriidassa hallitus on ollut valmis jättämään tuotantoeläinten hyvinvoinnin kakkossijalle. Lemmikkien ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin suhteen hallitus on ollut kunnianhimoisempi.
Kivelä uskoo uuden eduskunnan parantava lakia. Hän muistuttaa eläinjärjestöjen vetoomuksesta, jonka 139 000 allekirjoittanutta vaati hallituksen esityksen palauttamista valmisteluun.
– Uusi eduskunta voisi tehdä yhteiskunnan paremmaksi myös muille lajeille. Ihmisille olisi hyväksi, jos meidän suhde eläimiin ei perustuisi väkivallalle, heikommassa asemassa olevan hyväksikäytölle.
Lajityypillinen käytös
Liikkumisen estäminen on Kivelän mukaan lakiesityksen suurin epäkohta.
Lakiesitys tähdentää ensinnäkin sitä, että kaikille eläimille pitäisi taata mahdollisuus lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumiseen, koska tiedetään, että muuten eläimen hyvinvointi kärsii. Sitten todetaan, että eläinten liikkumista, joka siis on tätä lajityypillistä käyttäytymistä, ei saa rajoittaa.
– Mutta sitten todetaankin, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä poikkeuksina tähän pykälään ovat emakkohäkit ja naudat parsissa. Tuotantoeläinten kohdalla lajityypillistä käyttäytymistä siis saa merkittävästi rajoittaa. Jos älykkäät nisäkkäät kytketään paikalleen, ne eivät voi hyvin, Kivelä sanoo.
Kivelä muistuttaa, että liikkumisen estäminen rajoittaa myös eläinten sosiaalisia suhteita ja poikasten hoitoa.
– Ja myös omaa kehonhoitoa, jos eläin ei pysty vaikkapa itseään pesemään nuolemalla.
Lakiteksti paranisi Kivelä mukaan huomattavasti, jos siitä vain jätettäisiin poikkeukset pois.
Ruokajärjestelmä pakko muuttaa
Mitä ongelmia hallituksen esityksestä toteutuessaan aiheutuu ruokatuotannolle? Tähän kysymykseen vastaamisen Kivelä aloittaa muistuttamalla planetaarisista rajoista, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Eli ilmastonmuutos ja biodiversiteetti on otettava politiikan reunaehdoiksi.
Planetaaristen rajojen sisällä ruoantuotanto on Kivelän mukaan keskeisessä asemassa, kun yhteiskuntaa järjestetään oikeudenmukaiseksi.
– Kaikki IPCC-raportin tutkijat sanovat, että jos haluamme ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti, ruokajärjestelmää on pakko muuttaa. Tämä on otettava faktana. Enää ei ole aikaa – eikä toivottavasti tarvettakaan – puhua siitä, miksi kasvissyönti olisi hyvä asia tai miksi eläinkunnan tuotteita pitäisi vähentää.
Ekologinen jälleenrakennus
Ruokajärjestelmän muuttaminen edellyttää Kivelän mukaan ekologista jälleenrakennusta, kuten BIOS-tutkimusyksikkökin on esittänyt. Samaa asiaa ekologisen rakennemuutoksen nimellä on vaatinut myös vasemmistoliitto.
Tukikriteereillä tulisi edistää siirtymää siihen, että tuotanto on ympäristöystävällistä, ilmastokestävää ja eläinten hyvinvointia edistävää.
– Tämä jälleenrakennus tai ruokavallankumous, jollaiseksi sitä myös voisi nimittää, pitäisi toteuttaa ekologisena ja oikeudenmukaisena siirtymänä, jossa otetaan huomioon tuottajien toimeentulo ja tukipolitiikka. Kyse on valtavasta muutoksesta, mutta sen ei tarvitse uhata ihmisiä.
Isossa roolissa muutoksessa ovat valtio ja kunnat.
– Jos haluamme ison ruoantuotannon muutoksen ja myös kulutuspuolen muutoksen, siinä tarvitaan poliittista ohjausta, poliittisia investointeja ja valtion tukea.
Pois eläinintensiivisestä
Kivelä lähtisi jälleenrakennukseen käynnistämällä siirtymän eläinintensiivisestä tuotannosta kohti kasvipohjaista tuotantoa.
– On tärkeää turvata kotimainen tuotanto ja pitää yllä ruokaturvaa, mutta ei enää pääasiassa eläintuotantoon tukeutuen. Oma unelmani on se, että kasvissyönti olisi valtavirtaa.
Lihansyönnin yhtäkkinen kieltäminen ei Kivelän mukana ole realistista.
– Ne ihmiset, jotka päätyvät vähentämään lihan kulutusta, ovat suuri voima tässä. Ja julkiset hankinnat ovat tosi isossa roolissa.
Julkiset hankinnat ovat valtava osa ruoan kulutuksesta. Sen lisäksi, Kivelä huomauttaa, julkiset hankinnat vaikkapa koulujen ruokaloihin levittävät samalla lasten keskuuteen uudenlaista ruokakulttuuria, jolla on suuri merkitys.
Vähentämisohjelma
Vaalien jälkeisen uuden hallituksen tulisi Kivelän mielestä laatia lihan tai eläinkunnan tuotteiden kulutuksen vähentämisohjelma.
– Kulutusta voitaisiin ohjata kestävämpään suuntaan käyttämällä hyväksi verotusta, erilaisia tukia, valistusta ja neuvontaa.
Liikkumisen rajoittaminen estää eläimen lajityypillistä käyttäytymistä.
Kivelä korostaa kulutukseen vaikuttamisen tärkeyttä. Jos kuluttaja ei ole mukana, hän voi siirtyä käyttämään tuontilihaa, jos kotimaista tuotantoa vähennetään poliittisin toimin.
– Ja sehän ei ole ratkaisu.
Nykyinen tukipolitiikka keskittyy vahvistamaan eläin- ja maitotuotantoa. Kivelän mielestä nämä tukipolitiikan tavoitteet eivät enää ole perusteltavissa. Maatalouden kotimainen ja EU-tason tukipolitiikka on mietittävä uudestaan.
Monipuolista kasvinviljelyä
Maataloustukien painopistettä tulee Kivelän mukaan siirtää kasviproteiinien viljelyyn.
– Ei niin, että ajetaan vain nykyiset maataloustuet alas. Pitää alkaa tukea voimakkaasti kasviproteiinien tuotantoa. Tukirahat pitää suunnata niin, että tuottajat tuottavat sellaista ruokaa, joka on mahdollista ilmastonmuutoksen rajoissa.
Ja pitää tukea monipuolista kasviviljelyä. Kivelä uskoo, että tuottajatkin kannattavat monipuolisuutta.
– Yksipuolinen kasviviljely on herkempi esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamille sään vaihteluille.
Niin ruoantuotannossa kuin vaikkapa energiasektorilla Suomen on parempi olla edelläkävijä kuin perässähiihtäjä. Hän pitää nyhtökauraa hyvä esimerkkinä siitä miten moderni innovaatio voi vastata ilmastonmuutokseen ja ruokatuotantoon ja olla vielä menestyvä vientituote.
CAP mietti
Kivelä on varajäsenenä työtään vasta aloittelevassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP-työryhmässä, jonka uusi seitsemänvuotinen ohjelmakausi alkaa 2021. Juuri nyt jäsenmaissa pohditaankin, miten maatalouspolitiikkaa tulisi kehittää.
– Yleislinjauksena voi sanoa että tukia pitää kohdistaa eläintuotannosta kasviproteiinien tuotantoon. Ja olisi hyvä siirtyä hehtaarituista progressioon, jolloin pienemmät saisivat suhteessa enemmän. Nythän suuri tuottaja saa hehtaarialasta tai eläinmäärästä valtavat maataloustuet.
Kivelää harmittaa, kun tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisessä näprätään pikkuasioilla, tyyliin virikekapula eläimen häkkiin.
– Koska niin kauan kun eläinmäärät ovat valtavia, kuten tehotuotannossa on, eläimet eivät voi hyvin. Kun lähtökohdaksi otetaan lihantuotannon vähentäminen, eläimiä olisi pakostikin vähemmän ja jäljelle jäävillä eläimillä olisi enemmän tilaa ja mahdollisuuksia.
Tukikriteereillä tulisi edistää siirtymää siihen, että tuotanto on ympäristöystävällistä, ilmastokestävää ja eläinten hyvinvointia edistävää.
Tässä kohdin Kivelä heittää mietittäväksi myös perustulon.
– Jos meillä olisi perustulo viljelijän tai tuottajan toimeentulon pohjana, se voisi ehkä samalla toimia osana itse maataloustukea, jolloin tuotannon muuttaminen helpottuisi. On todella tärkeää, että pientuottajat eivät jää rakennemuutoksessa entisestään jalkoihin.
Keskusta dominoi
Maatalouspolitiikkaa ei Kivelän mukaan saisi enää jatkossa jättää yhden puolueen tontiksi. Jos keskusta ja MTK saavat määrätä, meillä on vain yksi näkemys siitä, miten ruokajärjestelmää kehitetään.
Maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n toimintaa jäsenistönsä edunvalvojana Kivelä ihmettelee.
– Hyvä edunvalvoja miettisi, miten tuottaja voi menestyä muuttuvassa maailmassa eli miten voisimme tuottaa sellaista ruokaa, joka on ekologisesti ja taloudellisesti kestävää.
Kivelä muistuttaa, että jos emme ruokkisi tuotantoeläimiä, niin nykyisillä peltoaloilla saataisiin paljon enemmän ruokaa ihmisille. Rehuntuotannossa on nyt noin 80 prosenttia peltoalasta.
Mai Kivelä
Animalian toiminnanjohtaja
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu
Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas