Asukaskohtaiset menot vähenivät sotessa
Vuonna 2017 asukaskohtaiset menot olivat vuoteen 2015 verrattuna 0,8 prosenttia pienemmät.
Vuonna 2017 suurimman osuuden sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksista vei erikoissairaanhoito eli 38 prosenttia.
Ikääntyneiden palvelujen osuus oli toiseksi suurin, noin 14 prosenttia vaihdellen 12–17 prosenttiin.
Vajaa puolet potilaista eli 45 prosenttia pääsi lokakuussa 2017 kiireettömälle lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolle viikon kuluessa yhteydenotosta.
Neljän vuoden ajan on vyörytetty mielikuvaa heikosti toimivista palveluista. Koko kuva ei kuitenkaan ole aivan tämä. Osa palveluista toimii hyvin ja kustannustehokkaasti. Hoitoon päässeet kansalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, myös paljon parjatuissa terveyskeskuksissa.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saatavuudessa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja. Heikko lääkäripalvelujen saatavuus lisää esimerkiksi sairaalahoitoa. Hoitoonpääsyaikojen perusteella kuitenkin sairaalahoidon saatavuus on kohentunut.
– Osittain erot palvelujen saatavuudessa johtuvat rakenteellisista syistä, jotka ovat seurausta kunnallisten palvelunjärjestäjien päätöksistä. Osittain ongelmien taustalla ovat esimerkiksi alueelliset erot perusterveydenhuollon lääkärien tai pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa, toteaa arviointijohtaja Pekka Rissanen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta, joka on julkistanut arvioinnin sote-palveluista.
Puolueet ovatkin yhtä mieltä, että sote-valmistelun on jatkuttava vaalien jälkeen.
Kustannukset vaihtelevat maakunnittain
Sairaaloiden ja alueiden väliset tuottavuuserot ovat huomattavia. Erikoissairaanhoidon osuus sote-menoista on lähes 40 prosenttia, joten nämä tuottavuuserot ovat rahoituksen riittävyyden kannalta merkittäviä.
Rissasen mukaan erikoissairaanhoidon tuottavuutta voitaisiin parantaa ja tuottaa enemmän sairaalapalveluja ilman, että voimavaroja olisi tarpeen lisätä.
– Näin voitaisiin sote-kustannusten kasvunopeutta hidastaa vähentämättä palvelujen määrää, kiteyttää Rissanen.
Sote-menojen vaihtelu selittyy valtaosin väestön tarpeiden erilaisuudella. Korkeimmillaan tarvevakioidut sote-kustannukset ovat Lapissa, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa sekä Kainuussa, joissa kustannukset ylittävät maan keski-arvon.
Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuusvertailut osoittavat, että erikoissairaanhoidon, tuottajien ja alueiden väliset tuottavuuserot ovat huomattavia. Kustannusten ennakoidaan kasvavan väestönkasvun ja ikääntymisen seurauksena.
Sote-kustannusten kasvu pysähtynyt
Sote-uudistuksen tavoitteena piti olla kustannustason hillintä ja kolmen miljardin säästöt. Sote-menot ovat vuoden 2015 jälkeen pysyneet lähes ennallaan. Vuonna 2017 asukaskohtaiset menot olivat vuoteen 2015 verrattuna 0,8 prosenttia pienemmät.
Eri sote-tehtävissä kustannukset ovat kuitenkin kehittyneet eri suuntiin: erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset kasvoivat noin prosentin ja perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset pienenivät saman verran.
Ympärivuorokautisen hoivan kustannukset puolestaan ovat kasvaneet.
Palvelujen järjestäjiä iso joukko
Palvelujen järjestäjien määrä voi vaihdella yhdestä kahteenkymmeneen. Rissanen kertoo esimerkkinä, että Etelä-Karjalan maakunnassa on yksi palveluja järjestävä organisaatio, Eksote.
Rissasen mukaan se on pystynyt integroimaan palveluja myös toiminnallisesti. Etelä-Karjalan tarvevakioidut sote-menot ovat maan pienimmät.
– Eksoten sote-menot ovat kasvaneet maltillisesti. Vähintään viitteellisesti voidaan arvioida, että huolellisesti toteutettu intergraatio on helpottanut kustannuspaineita. On selvää, että palvelujen integraatiota voidaan eri tavoin ja eri tasoilla tehostaa koko maassa vielä huomattavasti nykyisestä.
Hesari tiesi kertoa tänään (12.3.) Eksote on yksi niistä alueista, joissa jonotetaan pisimpään hoitoon. Odotusaikoja on suhteellisesti eniten myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Espoon alueella.
Vanhushoiva on kovassa murroksessa
Vanhuspalvelujen hoiva vähenee. Joillakin alueilla se on loppunut jo lähes kokonaan. Samaan aikaan myös avopalvelujen saatavuus vaihtelee huomattavasti.
Kotipalveluissa on esiintynyt ongelmia, ja kotihoidossa olevien osuus paljon palveluja käyttävistä vaihtelee Etelä-Karjalan reilusta 40 prosentista Kymenlaakson vajaaseen 20 prosenttiin.
Rissanen painottaakin, että vanhuspalvelujen integraatio on erityisen tärkeää. Väestö ikääntyy, ja palvelujen tarve kasvaa.
– Erityisen keskeistä on onnistuminen vanhojen ihmisten palvelujen yhteensovittamisessa niin, että lähipalvelut tukevat erilaisia tarkoituksenmukaisia asumis- ja hoivapalveluja mahdollisimman hyvin.
Ikääntyneiden ja myös vammaisten laitoshoidon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat pienentyneet, koska laitoshoitoa on kansallisten tavoitteiden mukaisesti vähennetty.
Sosiaalipalvelut lapsipuolen asemassa
Terveyspalvelujen saatavuus kokonaisuutena on parantunut. Kehitys on kuitenkin hyvin epätasaista maakuntien välillä. Aivan kuten sote-keskustelu on osittanutkin sosiaalipalvelujen saatavuudesta tiedetään terveyspalveluja vähemmän.
Lapsiperheiden kotipalvelujen ja perhetyön saatavuus on parantunut. Lastensuojelupalveluissa on kuitenkin isoja ongelmia. Esimerkiksi lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin aloitus viivästyy laissa säädetystä joissakin maakunnissa huomattavan usein.
Tätäkin enemmän on vaihtelua lastensuojelutarpeen arviointien valmistumisessa lain mukaisessa määräajassa.
Asukaskohtaiset menot vähenivät sotessa
Vuonna 2017 asukaskohtaiset menot olivat vuoteen 2015 verrattuna 0,8 prosenttia pienemmät.
Vuonna 2017 suurimman osuuden sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksista vei erikoissairaanhoito eli 38 prosenttia.
Ikääntyneiden palvelujen osuus oli toiseksi suurin, noin 14 prosenttia vaihdellen 12–17 prosenttiin.
Vajaa puolet potilaista eli 45 prosenttia pääsi lokakuussa 2017 kiireettömälle lääkärin avosairaanhoidon vastaanotolle viikon kuluessa yhteydenotosta.