Tuloveron maltillinen korotus vaikuttaisi talouteen, työllisyyteen ja kokonaishyvinvointiin myönteisemmin kuin indeksileikkaukset. Palkansaajien tutkimuslaitos PT laski budjetin sopeuttamistoimien vaikutuksia eri tuloryhmiin.
Seuraava hallitus joutuu päättämään, vahvistaako se budjettia leikkaamalla kansaneläkeindeksiä vai korottamalla tuloveroastetta.
PT toivoo laskelmiensa auttavan poliitikkoja hahmottamaan, kuinka päätökset vaikuttavat kansalaisten tuloihin, työllisyyteen ja hyvinvointiin.
Vastikään eronnut hallitus luotti työllisyyden noston korjaavan valtiontalouden alijäämää. Veronkorotuksia ei ole tehty vuoden 2013 jälkeen.
PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen totesi maanantaina, että myös mahdollisuus tuloverojen nostoon on otettava esille, vaikka puolueet eivät siitä juuri puhu.
Tuloveron korotus olisi hänestä parempi ratkaisu kuin kulutusverojen nosto. Esimerkiksi arvonlisäveron korotus iskisi kipeimmin alimpiin tulokymmenyksiin, joissa kaikki tulot menevät jo nyt kulutukseen. Kahteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluu noin miljoona ihmistä.
Mikäli seuraava hallitus päätyy korottamaan esimerkiksi ruoan arvonlisäveroa, se pitää Kososen mukaan kompensoida alimmille tuloryhmille tulonsiirtoina.
Puolen prosenttiyksikön korotus riittäisi
Molemmissa vaihtoehtoisissa laskelmissa pyritään vahvistamaan valtion taloutta 180 miljoonalla eurolla. Kosonen toteaa, että seuraava hallitus voi pyrkiä tuntuvampaan summaan.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa korotettiin 0,4 prosenttiyksiköllä valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja. Tämä leikkaisi 19,60 euroa kuukaudessa johtajan palkkaa (7 300 euroa kuukaudessa). Kaupan myyjältä veronkorotus veisi vajaan euron ja prosessityöntekijältä 5,3 euroa kuukaudessa.
Toisessa vaihtoehdossa kansaneläkeindeksiä leikattiin 180 miljoonan edestä. Tällöin eläkeläisen tuloja (1 240 euroa kuukaudessa) leikattaisiin 15,10 euroa kuukaudessa. Työttömiltä leikkaus veisi 6,10 euroa kuukaudessa ja kaupan myyjältä 3,40 euroa.
Kansaneläkeindeksin leikkaukset iskevät osaan palkansaajia, koska he saavat asumistukea, joka on sidottu indeksiin.
PT:n laskelmien mukaan kokoaikaisessa työssä oleviin keskituloisiin indeksileikkaus ja tuloveron kiristys vaikuttaisivat suunnilleen yhtä paljon.
Sen sijaan alimmissa tulokymmenyksissä pienikin euromääräinen muutos johtaa suureen suhteelliseen muutokseen.
Työllisyysvaikutukset vähäisiä
Työllisyysvaikutukset jäävät sekä veronkorotuksessa että indeksileikkauksessa vähäisiksi.
Kosonen toteaa, että ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien työhalut voivat vähetä marginaaliverokorotuksen takia. Toisaalta kiusaus ottaa tuloja mieluummin osinkoina kuin yrittäjätulona saattaa kasvaa. Keskituloisilla halukkuus ylitöihin saattaa vähetä.
Näiden takia valtion saama hyöty vähenee 20 miljoonalla eurolla. Silti kokonaisvaikutus jäisi plussan puolelle.
Kansaneläkeindeksin leikkaaminen nostaisi työllisyyttä vain vähän. Kosonen huomauttaa, että alimpiin tulokymmenyksiin kuuluu paljon pienituloisia eläkeläisiä. He tuskin tulisivat työmarkkinoille.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpaperi Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain / PT Policy Brief 01-2019 on luettavissa laitoksen nettisivuilla.
Veronkorotus vs. indeksileikkaus
0,4 prosenttiyksikön korotus valtion tuloverotukseen, vaikutukset:
7 300 euroa/kk: -19,60 euroa/kk
3 300 euroa/kk: -5,30 euroa/kk
2 100 euroa/kk: -0,90 euroa/kk
1 240 euroa/kk: -0,00 euroa/kk
1 150 euroa/kk: -0,00 euroa/kk
Kansaneläkeindeksin leikkaus (yht. 180 milj.), vaikutukset:
7 300 euroa/kk: -0,10 euroa/kk
3 300 euroa/kk: -0,20 euroa/kk
2 100 euroa/kk: -3,40 euroa/kk
1 240 euroa/kk: -15,10 euroa/kk
1 150 euroa/kk: -6,10 euroa/kk
Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos: Sopeuttamistoimien erilaiset vaikutukset tuloluokittain
Juttua korjattu 27.3. klo 16.15 PT ilmoitti 27.3.: Huomasimme, että aiemmin julkaistussa PT Policy Briefissä oli skaalavirhe. Siinä mainitaan valtion tuloveroasteikon korotuksen olleen yksi prosenttiyksikkö, mutta todellisuudessa se oli 0,4 prosenttiyksikköä.
uutiskirje 