Järjestö muistuttaa, että tällä hetkellä perusturvan varassa elävä ihminen ei selviä arjen välttämättömistä taloudellisista kuluista.
Suomi on saanut kahdella viimeisimmällä hallituskaudella moitteita Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Useat perusturvaetuudet jäävät Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämän tason alapuolelle.
– Suomi ei ota köyhien ihmisten oikeuksia vakavasti. Vaadimme, että tuleva hallitus nostaa perusturvaetuudet kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle, sanoo Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula.
Valtiolla oikeudellinen velvollisuus
Ihmisoikeusliitto korosti ”Riittävä toimeentulo – kyse on ihmisoikeudesta!” -seminaarissa 28.3., että taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen ei ole vain poliittinen arvovalintakysymys. Valtiolla on oikeudellinen velvollisuus turvata riittävä toimeentulo kaikille.
Seminaari kokosi yhteen tutkijoita, poliitikkoja, viranhaltijoita sekä köyhyyttä kokeneita ihmisiä. Puheenvuoroissa korostui se, että perusturvan varassa elävät ihmiset eivät selviydy arjen välttämättömistä taloudellisista kuluista. Tämä käy ilmi myös alkuvuodesta valmistuneesta THL:n Perusturvan riittävyyden arviointiraportista.
– On häpeällistä, ettei näin rikas maa kuin Suomi turvaa taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia köyhimmille ihmisille, sanoo Markkula.
Seminaarissa keskusteltiin myös puolueiden linjauksista perusturvan uudistamiseksi. Paikalla olivat Juhana Vartiainen (kok.), Maria Ohisalo (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.), Terhi Peltokorpi (kesk.) ja Tuula Haatainen (sd.). Ihmisoikeusliitto on vaatinut muun muassa perusturvaetuuksien sitomista indeksiin, jotta perusturva kattaisi nousevat elinkustannukset. Tätä myös kaikki paikalla olleet kansanedustajaehdokkaat kannattivat.
Ihmisoikeusliitto on käynnistänyt nettivetoomuksen perusturvan tason nostamiseksi. Vetoomus allekirjoituksineen toimitetaan puoluejohtajille ja hallitusohjelman valmistelijoille.L






